Ilman saastuminen uhkaa maapallolla kenties miljardien ihmisten terveyttä, ja kiinalaiset megakaupungit kuuluvat maailman likaisimpiin kaupunkeihin. Niiden ilmakehään on keskittynyt saastepitoisuuksia, jotka ovat kymmen- tai satakertaisia verrattuna Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan.
Saastunut ilma Kiinassa poikkeaa kemialliselta koostumukseltaan ilmakehän tyypillisestä laadusta Euroopassa. Kiinassa ilmakehä myös koostuu ennennäkemättömästä valikoimasta kemikaaleja: saastepäästöjen lähteistä, esimerkiksi teollisuudesta ja autoista, kumpuaa syy siihen, että nykypäivän Pekingin saastesumu on ihan muuta kuin aikoinaan Lontoon hernerokkamainen savusumu 1950-luvulla.
Saastuttavat yhdisteet tunnettava
Kaupunki-ilman puhdistaminen Kiinassa edellyttää Kiinan ilmakehässä tapahtuvien kemiallisten reaktioiden perusteellista tuntemista.
– Jos ilmaa halutaan puhdistaa, vaaralliset saastuttajat on tunnettava ja on tiedettävä, miten ne vaikuttavat toisiinsa tuottaen kenties uusia vaarallisia yhdisteitä ilmakehässä, sanoo professori Markku Kulmala.
Ei siis riitä, että ongelmia ratkaistaan vain yhteen saastuttajaan liittyviä ongelmia, esimerkiksi rikkidioksidiin tai typpioksideihin, Kulmala katsoo. Yhden saastuttajan hallitseminen saattaa johtaa muiden aineiden lisääntymiseen, joten tarvitaan pitkäkestoisia mittauksia ja syvää ymmärrystä.
Tarvitaan mittausasemia
Kiinalaisten tutkijoiden kanssa työskentelevä Kulmala peräänkuuluttaa mitta-asemien verkostoa Kiinan kaupunkeihin.
Nature-julkaisussa esitellyssä suunnitelmassa 5–8 asemaa kussakin kaupungissa mittaisi ajantasaisesti terveydelle haitallisia saasteita ilmakehässä ja aineiden keskinäisiä vaikutuksia toisiinsa. Näitä täydentämään tarvitaan kaukokartoitusmenetelmiä, satelliittidataa ja esimerkiksi autoihin ja lentokoneisiin kiinnitettävää mittalaitteistoa.
Sisäilmaa tulisi mitata julkisissa rakennuksissa ja kodeissa. Kulmalan tutkimusryhmän alustavat tulokset kertovat, että kiinalaisissa kodeissa sisäilma on jopa tuhat kertaa huonompi kuin sisäilma Euroopassa ja sisäilma saattaa olla myös huonompi kuin saastunut ulkoilma.
Tutkijoiden tulisi luoda uusia malleja kuvaamaan erityisesti ilmakehän kemiallisia reaktioita ja kemiallisia toisen asteen vuorovaikutusmekanismeja, joiden tuloksia verrataan mittaamalla saatuun aineistoon.
Yhteys kuolevuuteen
Professori Kulmalan mukaan olisi myös tunnistettava ilmakehän saasteiden yhteys kuolevuuteen. Siihen voi vaikuttaa tunnistamalla myrkyllisimmät aineet ja keskittymällä niiden poistamiseen.
Teollisuuden tulisi sitoutua valmistusmenetelmissään ja materiaalivalinnoissaan kestävään kehitykseen. Tämä edellyttää kansainvälistä tiedonsiirtoa ja Kiinan viranomaisten ohjaavaa työskentelyä.
Tämän kaltainen lähestymistapa ilmakehän saasteisiin nostaa kiinalaisen kaupunki-ilman laadullisesti lähelle eurooppalaista tasoa. Muutos näkyy kymmenen vuoden sisällä, Kulmala arvelee.
Linkki julkaisuun: Cleaning up China’s choking cocktail , Nature, 21.10.2015, DOI: 10.1038/526497a
Markku Kulmala puhuu Tiedettä maailman parhaaksi -seminaarissa kaiken muuttavasta ilmastosta torstaina 12.11. kello 15–17. Seminaari päättää Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden.
uutiskirje 
