KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Venäjän jääminen fossiilisten energialähteiden vangiksi on suomalaisprofessorin mukaan myös turvallisuusriski

Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori ja Venäjän ympäristö -tutkimusryhmän johtaja Veli-Pekka Tynkkynen.

Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori ja Venäjän ympäristö -tutkimusryhmän johtaja Veli-Pekka Tynkkynen. Kuva: Lehtikuva/

Venäjällä tunnustetaan ilmastonmuutos puheiden tasolla, mutta käytännön toimista ei näy merkkejä. Pääosan Venäjän viemästä energiasta ostavan EU:n pitäisi käyttää "vipuvarttaan" muutoksen aikaansaamiseksi, sanoo Veli-Pekka Tynkkynen.

STT–Niilo Simojoki
16.3.2021 10.11
ILMOITUS
ILMOITUS

Venäjällä enemmistö kansalaisista uskoo kyselyiden perusteella ilmastonmuutoksen olevan ihmisen aiheuttama. Paikallisesti ympäristöongelmat ovat nousseet viime vuosina myös poliittisiksi kysymyksiksi, mutta Venäjän johdossa ei näy merkkejä kyvystä tai halusta irtautua fossiilisiin energialähteisiin nojaavasta talous- ja valtajärjestelmästä.

Venäjän viemästä energiasta kaksi kolmasosaa ostavan EU:n pitäisi professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan käyttää vaikutusvaltaansa fossiilisista uusiutuviin johtavan energiamurroksen käynnistämiseksi Venäjällä. Hänen mukaansa edessä voi olla turvallisuusriskejä, jos Venäjä on yhä riippuvainen fossiilisten polttoaineiden viennistä silloin kun niiden markkinat ovat muualla maailmassa huomattavasti supistuneet.

– Millainen Venäjä se on, jolla on ydinaseita ja joka nojaa fossiiliseen energiaan, joka häviää markkinoilta. En usko sellaisen Venäjän käyttäytyvän kauhean mukavasti, ei omia kansalaisiaan eikä ulkomaita kohtaan, Tynkkynen Helsingin yliopistosta pohtii.

Valtarakenteet fossiilisella perustalla

Muutoksen mahdollisuutta mutkistaa Venäjällä se, että erittäin runsaiden öljy-, hiili- ja kaasuvarojen muodostaman ”resurssikirouksen” lisäksi presidentti Vladimir Putinin hallinto on myös poliittisesti riippuvainen vallan verkostoista, joita hiilivetyjen tuottamiseen ja vientiin liittyy.

– Kyseessä on siis rakenteellinen vallan jatkuvuuteen liittyvä ongelma, Tynkkynen tiivistää.

Tynkkynen käy läpi Venäjän energiapolitiikan syviä sidoksia maan sisä- ja ulkopolitiikkaan reilu vuosi sitten ilmestyneessä kirjassaan 舡Energy of Russia. Hydrocarbon Culture and Climate Change舡 .

Alhaalta kansalaisten suunnasta tuleva poliittinen paine on vielä vähäistä.

– Venäjän ilmastopolitiikkaa sanelevat tällä hetkellä poliittiset ja taloudelliset eliitit, eikä yhteiskunnallisilla liikkeillä tai poliittisilla puolueilla ole siinä vielä merkittävää roolia, kirjoittavat vanhemmat tutkijat Jussi Lassila ja Marco Siddi Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa.

Puheiden tasolla Venäjän johdossa on tunnustettu ilmastonmuutoksen vastustamisen tärkeys, ja esimerkiksi Putin on itse myöntänyt, että öljyn käyttö vähenee tulevaisuudessa. Maa on mukana Pariisin ilmastosopimuksessa, ja venäläisissä ministeriötason raporteissa on todettu, että ilmasto Venäjällä lämpenee globaalia keskiarvoa nopeammin ja johtaa vakaviin ongelmiin, jos asialle ei tehdä mitään.

EU:n Green Deal supistaa vientimarkkinoita

Tynkkysen mukaan Putinin hallinnon sisällä lienee ihmisiä, jotka jo ymmärtävät, että jotain pitäisi alkaa tehdä toisin.

– Varmasti siellä on sisäinen kädenvääntö lisääntynyt tämän teeman ympärillä, Tynkkynen arvelee.

Puheista huolimatta merkkejä irtiotosta fossiilisista energialähteisiin ei ole näkyvissä. Siitä kertovat muun muassa julkiset tuet, joiden takia vaihtoehtojen kehittäminen hiilelle, öljylle, kaasulle tai ydinvoimalle ei ole ollut kannattavaa.

– Vaikka jo vuosikymmeniä on puhuttu siitä, että Venäjällä olisi hurja potentiaali uusiutuvassa energiassa, niin siellä on tapahtunut tässä suhteessa todella vähän, Tynkkynen sanoo.

Ulkoista painetta Venäjälle luo EU:ssa esitelty vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal), joka tähtää hiilen nettopäästöjen nollaamiseen vuoteen 2050 mennessä. Arvioiden mukaan tämä vähentää ensin venäläisen hiilen ja öljyn sekä vuoden 2030 jälkeen myös kaasun kysyntää Euroopassa.

Tynkkysen mukaan toistaiseksi vielä huomattavia määriä öljyä ja kaasua ostavan Euroopan pitäisi käyttää ”aktiivisemmin sitä vipuvartta, joka meillä vielä on” ja ehdollistaa tuontiaan energiamurroksen toteuttamiseksi myös Venäjällä. Ilmasto- ja energiakysymysten pitäisi olla ulkopolitiikan keskiössä eikä vain hieman ”pehmeämpi” teema, joka kaivetaan esille silloin kun muissa kysymyksissä on erimielisyyksiä.

Edellytyksiä ympäristöpolitiikan suurvallaksi

Tynkkysen mukaan EU:n Green Deal sekä kaavailtu hiilitullimekanismi on kehystetty Putinin hallinnossa lännen hyökkäyksenä Venäjää vastaan ja epäreiluna kilpailun rajoittamisena. Näin siitä huolimatta, että muutoksesta olisi hyötyä myös Venäjälle itselleen, eikä vain ilmastonmuutoksen kielteisten seurausten hillitsemisen kautta.

Valtavien tuuli- ja aurinkoenergian resurssien hyödyntämien toisi maalle taloudellista etua, mutta samalla energiamurros tarjoaisi itsensä aina suurvallaksi mieltäneelle Venäjälle uuden mahdollisuuden profiloitua johtavana globaalina toimijana.

– Aitoihin tekoihin perustuvan ympäristöpolitiikan myötä Venäjä voisi saada kansainvälisen aseman, jossa sitä arvostetaan myönteisten toimien eikä kiristyksen kautta. Mutta löytyykö Venäjältä tällaiseen uskallusta, Tynkkynen pohtii.

Venäjä on maailman neljänneksi suurin hiilidioksidin lähde. Vuoden 1990 tasosta päästöt ovat supistuneet noin 50 prosenttia, mikä on kuitenkin johtunut suurelta osin talouden romahduksesta 1990-luvulla ja kasvun hidastumisesta 2010-luvulla.

Venäjän noin neljän prosentin globaalipäästöjen siivun ohella merkittävä tekijä on Venäjän metsien sekä ikiroudan kyky sitoa haitallisia kasvihuonekaasuja. Venäjällä on siten joka tapauksessa keskeinen roolinsa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Lassilan ja Siddin raportin mukaan paikallisten ympäristöongelmien politisoituminen esimerkiksi jätehuollossa on osoittanut, että myös paineella alhaalta ylöspäin voi olla Venäjällä vaikutusta, vaikka yleinen huoli ilmastonmuutoksesta on selvästi vähäisempää kuin länsimaissa.

– Venäjällä ei ole ilmastosuuntautuneita poliittisia tai eturyhmiä, jotka olisivat tarpeeksi vaikutusvaltaisia muokatakseen maan suhtautumista kansainväliseen ilmastopolitiikkaan, raportissa todetaan.

Ympäristöjärjestöt leimataan myös nyky-Venäjällä helposti länsimaiden etuja ajaviksi ja omaa kansallista etua vaarantaviksi toimijoiksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yhdysvalloista karkotettu salvadorilainen maahanmuuttokeskuksessa San Salvadorin itäosassa. Hänellä on mukanaan laukku, johon on pakattu vain muutama henkilökohtainen tavara.

Pelko karkotuksesta kalvaa Yhdysvaltojen salvadorilaisia

Tieto sukupuolitautien ehkäisystä tavoittaa avainryhmät, kuten transnaiset huonosti.

Kuuban transnaiset ovat erityisen haavoittuvia hiv-tartunnoille

Abortti on laiton Ugandassa, siksi raskaudenkeskeytystä tarvitsevat naiset joutuvat turvautumaan syrjäkujien epämääräisiin abortintekijöihin. Turvallisen abortin tarjoaminen on rikos.

Siirtomaaisänniltä perityt lait haittaavat naisia Itä-Afrikassa

Mate-juoma on tunnettu etenkin argentiinalaisten kansallisjuomana.

Ilmastonmuutos uhkaa Etelä-Amerikan suosikkijuoma matea

Uusimmat

Hallitus helpottaa irtisanomisia torstain annettavalla esityksellä.

STTK:n näkökulma surkeaan työllisyyteen: hallituksen uudistukset heikentäneet tilannetta

Anna Kontula tulevaisuusselonteosta: Varaudumme veltosti kaikkein todennäköisimpiin tulevaisuusuhkiin

Hallituksille keväästä 1995 annettujen myönteisten arvosanojen keskiarvo on 38 prosenttia. Siitä Orpon hallituksen tulos jää kahdeksan prosenttiyksikköä.

Suomalaisten enemmistö edelleen tyytymätön hallitukseen, kertoo uusi puoluebarometri

SDP:n Joona Räsänen puolusti velkajarrua tiedotustilaisuudessa viime viikolla. Taustalla oleva vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kertoo, mitä puolue tekisi toisin.

Vasemmistoliiton Koskelalta neljä pointtia velkajarrun vaihtoehdoksi: tulopuoli huomioitava sopeutuksessa

varaa joulutervehdys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Afrikka uudistaa maailmankartan – Vanhat kartat vääristävät mantereiden koot

 
02

Meriluoto Orpolle Asunnottomien yön aattona: Teidän asemassanne en ehkä nukkuisi kovin hyvin

 
03

Hallitus hivuttaa heikennyksiä voimaan: Ensin oikeuksia pois paperittomilta, vähitellen koko kansalta

 
04

Ihmiskunnan kohtalonkysymys, johon on vastattava uskottavasti ja pian

 
05

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliitto vaatii luopumaan bussilipun hintojen korotuksista Helsingissä

21.10.2025

Työttömiä lähes 30000 enemmän kuin vuosi sitten

21.10.2025

Talouseliitin ja oikeiston liitto on toteuttanut vallankumouksen, josta ne haaveilivat neljännesvuosisadan

21.10.2025

Laskuri mittaa metsien hyvinvointivaikutusten taloudellista arvoa – testiversio julkistettu

20.10.2025

Minja Koskela näkee hoitajien irtisanomiset oikeistohallituksen pelinä yksityisen terveydenhuollon hyväksi

20.10.2025

Hallitus hivuttaa heikennyksiä voimaan: Ensin oikeuksia pois paperittomilta, vähitellen koko kansalta

20.10.2025

Elämme kohta kaikki mutakuopassa, ellemme havahdu maapallon kantokyvyn rajoihin

20.10.2025

Pelko karkotuksesta kalvaa Yhdysvaltojen salvadorilaisia

19.10.2025

Kuuban transnaiset ovat erityisen haavoittuvia hiv-tartunnoille

19.10.2025

Siirtomaaisänniltä perityt lait haittaavat naisia Itä-Afrikassa

19.10.2025

Vasemmistoliiton kannatus kasvuun koko maassa

19.10.2025

Miksi he ovat niin vihaisia, että Euroopan perustukset järkkyvät?

19.10.2025

Ilmastonmuutos uhkaa Etelä-Amerikan suosikkijuoma matea

18.10.2025

Eleettömän tyylikästä vakoiluviihdettä Kari Häkämieheltä neljännessä Henrik Hamilossa Venäläinen sopimus

18.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään