KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Venäjän jääminen fossiilisten energialähteiden vangiksi on suomalaisprofessorin mukaan myös turvallisuusriski

Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori ja Venäjän ympäristö -tutkimusryhmän johtaja Veli-Pekka Tynkkynen.

Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori ja Venäjän ympäristö -tutkimusryhmän johtaja Veli-Pekka Tynkkynen. Kuva: Lehtikuva/

Venäjällä tunnustetaan ilmastonmuutos puheiden tasolla, mutta käytännön toimista ei näy merkkejä. Pääosan Venäjän viemästä energiasta ostavan EU:n pitäisi käyttää "vipuvarttaan" muutoksen aikaansaamiseksi, sanoo Veli-Pekka Tynkkynen.

STT–Niilo Simojoki
16.3.2021 10.11
ILMOITUS
ILMOITUS

Venäjällä enemmistö kansalaisista uskoo kyselyiden perusteella ilmastonmuutoksen olevan ihmisen aiheuttama. Paikallisesti ympäristöongelmat ovat nousseet viime vuosina myös poliittisiksi kysymyksiksi, mutta Venäjän johdossa ei näy merkkejä kyvystä tai halusta irtautua fossiilisiin energialähteisiin nojaavasta talous- ja valtajärjestelmästä.

Venäjän viemästä energiasta kaksi kolmasosaa ostavan EU:n pitäisi professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan käyttää vaikutusvaltaansa fossiilisista uusiutuviin johtavan energiamurroksen käynnistämiseksi Venäjällä. Hänen mukaansa edessä voi olla turvallisuusriskejä, jos Venäjä on yhä riippuvainen fossiilisten polttoaineiden viennistä silloin kun niiden markkinat ovat muualla maailmassa huomattavasti supistuneet.

– Millainen Venäjä se on, jolla on ydinaseita ja joka nojaa fossiiliseen energiaan, joka häviää markkinoilta. En usko sellaisen Venäjän käyttäytyvän kauhean mukavasti, ei omia kansalaisiaan eikä ulkomaita kohtaan, Tynkkynen Helsingin yliopistosta pohtii.

Valtarakenteet fossiilisella perustalla

Muutoksen mahdollisuutta mutkistaa Venäjällä se, että erittäin runsaiden öljy-, hiili- ja kaasuvarojen muodostaman ”resurssikirouksen” lisäksi presidentti Vladimir Putinin hallinto on myös poliittisesti riippuvainen vallan verkostoista, joita hiilivetyjen tuottamiseen ja vientiin liittyy.

– Kyseessä on siis rakenteellinen vallan jatkuvuuteen liittyvä ongelma, Tynkkynen tiivistää.

Tynkkynen käy läpi Venäjän energiapolitiikan syviä sidoksia maan sisä- ja ulkopolitiikkaan reilu vuosi sitten ilmestyneessä kirjassaan 舡Energy of Russia. Hydrocarbon Culture and Climate Change舡 .

Alhaalta kansalaisten suunnasta tuleva poliittinen paine on vielä vähäistä.

– Venäjän ilmastopolitiikkaa sanelevat tällä hetkellä poliittiset ja taloudelliset eliitit, eikä yhteiskunnallisilla liikkeillä tai poliittisilla puolueilla ole siinä vielä merkittävää roolia, kirjoittavat vanhemmat tutkijat Jussi Lassila ja Marco Siddi Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa.

Puheiden tasolla Venäjän johdossa on tunnustettu ilmastonmuutoksen vastustamisen tärkeys, ja esimerkiksi Putin on itse myöntänyt, että öljyn käyttö vähenee tulevaisuudessa. Maa on mukana Pariisin ilmastosopimuksessa, ja venäläisissä ministeriötason raporteissa on todettu, että ilmasto Venäjällä lämpenee globaalia keskiarvoa nopeammin ja johtaa vakaviin ongelmiin, jos asialle ei tehdä mitään.

EU:n Green Deal supistaa vientimarkkinoita

Tynkkysen mukaan Putinin hallinnon sisällä lienee ihmisiä, jotka jo ymmärtävät, että jotain pitäisi alkaa tehdä toisin.

– Varmasti siellä on sisäinen kädenvääntö lisääntynyt tämän teeman ympärillä, Tynkkynen arvelee.

Puheista huolimatta merkkejä irtiotosta fossiilisista energialähteisiin ei ole näkyvissä. Siitä kertovat muun muassa julkiset tuet, joiden takia vaihtoehtojen kehittäminen hiilelle, öljylle, kaasulle tai ydinvoimalle ei ole ollut kannattavaa.

– Vaikka jo vuosikymmeniä on puhuttu siitä, että Venäjällä olisi hurja potentiaali uusiutuvassa energiassa, niin siellä on tapahtunut tässä suhteessa todella vähän, Tynkkynen sanoo.

Ulkoista painetta Venäjälle luo EU:ssa esitelty vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal), joka tähtää hiilen nettopäästöjen nollaamiseen vuoteen 2050 mennessä. Arvioiden mukaan tämä vähentää ensin venäläisen hiilen ja öljyn sekä vuoden 2030 jälkeen myös kaasun kysyntää Euroopassa.

Tynkkysen mukaan toistaiseksi vielä huomattavia määriä öljyä ja kaasua ostavan Euroopan pitäisi käyttää ”aktiivisemmin sitä vipuvartta, joka meillä vielä on” ja ehdollistaa tuontiaan energiamurroksen toteuttamiseksi myös Venäjällä. Ilmasto- ja energiakysymysten pitäisi olla ulkopolitiikan keskiössä eikä vain hieman ”pehmeämpi” teema, joka kaivetaan esille silloin kun muissa kysymyksissä on erimielisyyksiä.

Edellytyksiä ympäristöpolitiikan suurvallaksi

Tynkkysen mukaan EU:n Green Deal sekä kaavailtu hiilitullimekanismi on kehystetty Putinin hallinnossa lännen hyökkäyksenä Venäjää vastaan ja epäreiluna kilpailun rajoittamisena. Näin siitä huolimatta, että muutoksesta olisi hyötyä myös Venäjälle itselleen, eikä vain ilmastonmuutoksen kielteisten seurausten hillitsemisen kautta.

Valtavien tuuli- ja aurinkoenergian resurssien hyödyntämien toisi maalle taloudellista etua, mutta samalla energiamurros tarjoaisi itsensä aina suurvallaksi mieltäneelle Venäjälle uuden mahdollisuuden profiloitua johtavana globaalina toimijana.

– Aitoihin tekoihin perustuvan ympäristöpolitiikan myötä Venäjä voisi saada kansainvälisen aseman, jossa sitä arvostetaan myönteisten toimien eikä kiristyksen kautta. Mutta löytyykö Venäjältä tällaiseen uskallusta, Tynkkynen pohtii.

Venäjä on maailman neljänneksi suurin hiilidioksidin lähde. Vuoden 1990 tasosta päästöt ovat supistuneet noin 50 prosenttia, mikä on kuitenkin johtunut suurelta osin talouden romahduksesta 1990-luvulla ja kasvun hidastumisesta 2010-luvulla.

Venäjän noin neljän prosentin globaalipäästöjen siivun ohella merkittävä tekijä on Venäjän metsien sekä ikiroudan kyky sitoa haitallisia kasvihuonekaasuja. Venäjällä on siten joka tapauksessa keskeinen roolinsa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Lassilan ja Siddin raportin mukaan paikallisten ympäristöongelmien politisoituminen esimerkiksi jätehuollossa on osoittanut, että myös paineella alhaalta ylöspäin voi olla Venäjällä vaikutusta, vaikka yleinen huoli ilmastonmuutoksesta on selvästi vähäisempää kuin länsimaissa.

– Venäjällä ei ole ilmastosuuntautuneita poliittisia tai eturyhmiä, jotka olisivat tarpeeksi vaikutusvaltaisia muokatakseen maan suhtautumista kansainväliseen ilmastopolitiikkaan, raportissa todetaan.

Ympäristöjärjestöt leimataan myös nyky-Venäjällä helposti länsimaiden etuja ajaviksi ja omaa kansallista etua vaarantaviksi toimijoiksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään