KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Venäjän jääminen fossiilisten energialähteiden vangiksi on suomalaisprofessorin mukaan myös turvallisuusriski

Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori ja Venäjän ympäristö -tutkimusryhmän johtaja Veli-Pekka Tynkkynen.

Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori ja Venäjän ympäristö -tutkimusryhmän johtaja Veli-Pekka Tynkkynen. Kuva: Lehtikuva/

Venäjällä tunnustetaan ilmastonmuutos puheiden tasolla, mutta käytännön toimista ei näy merkkejä. Pääosan Venäjän viemästä energiasta ostavan EU:n pitäisi käyttää "vipuvarttaan" muutoksen aikaansaamiseksi, sanoo Veli-Pekka Tynkkynen.

STT–Niilo Simojoki
16.3.2021 10.11
ILMOITUS
ILMOITUS

Venäjällä enemmistö kansalaisista uskoo kyselyiden perusteella ilmastonmuutoksen olevan ihmisen aiheuttama. Paikallisesti ympäristöongelmat ovat nousseet viime vuosina myös poliittisiksi kysymyksiksi, mutta Venäjän johdossa ei näy merkkejä kyvystä tai halusta irtautua fossiilisiin energialähteisiin nojaavasta talous- ja valtajärjestelmästä.

Venäjän viemästä energiasta kaksi kolmasosaa ostavan EU:n pitäisi professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan käyttää vaikutusvaltaansa fossiilisista uusiutuviin johtavan energiamurroksen käynnistämiseksi Venäjällä. Hänen mukaansa edessä voi olla turvallisuusriskejä, jos Venäjä on yhä riippuvainen fossiilisten polttoaineiden viennistä silloin kun niiden markkinat ovat muualla maailmassa huomattavasti supistuneet.

– Millainen Venäjä se on, jolla on ydinaseita ja joka nojaa fossiiliseen energiaan, joka häviää markkinoilta. En usko sellaisen Venäjän käyttäytyvän kauhean mukavasti, ei omia kansalaisiaan eikä ulkomaita kohtaan, Tynkkynen Helsingin yliopistosta pohtii.

Valtarakenteet fossiilisella perustalla

Muutoksen mahdollisuutta mutkistaa Venäjällä se, että erittäin runsaiden öljy-, hiili- ja kaasuvarojen muodostaman ”resurssikirouksen” lisäksi presidentti Vladimir Putinin hallinto on myös poliittisesti riippuvainen vallan verkostoista, joita hiilivetyjen tuottamiseen ja vientiin liittyy.

– Kyseessä on siis rakenteellinen vallan jatkuvuuteen liittyvä ongelma, Tynkkynen tiivistää.

Tynkkynen käy läpi Venäjän energiapolitiikan syviä sidoksia maan sisä- ja ulkopolitiikkaan reilu vuosi sitten ilmestyneessä kirjassaan 舡Energy of Russia. Hydrocarbon Culture and Climate Change舡 .

Alhaalta kansalaisten suunnasta tuleva poliittinen paine on vielä vähäistä.

– Venäjän ilmastopolitiikkaa sanelevat tällä hetkellä poliittiset ja taloudelliset eliitit, eikä yhteiskunnallisilla liikkeillä tai poliittisilla puolueilla ole siinä vielä merkittävää roolia, kirjoittavat vanhemmat tutkijat Jussi Lassila ja Marco Siddi Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa.

Puheiden tasolla Venäjän johdossa on tunnustettu ilmastonmuutoksen vastustamisen tärkeys, ja esimerkiksi Putin on itse myöntänyt, että öljyn käyttö vähenee tulevaisuudessa. Maa on mukana Pariisin ilmastosopimuksessa, ja venäläisissä ministeriötason raporteissa on todettu, että ilmasto Venäjällä lämpenee globaalia keskiarvoa nopeammin ja johtaa vakaviin ongelmiin, jos asialle ei tehdä mitään.

EU:n Green Deal supistaa vientimarkkinoita

Tynkkysen mukaan Putinin hallinnon sisällä lienee ihmisiä, jotka jo ymmärtävät, että jotain pitäisi alkaa tehdä toisin.

– Varmasti siellä on sisäinen kädenvääntö lisääntynyt tämän teeman ympärillä, Tynkkynen arvelee.

Puheista huolimatta merkkejä irtiotosta fossiilisista energialähteisiin ei ole näkyvissä. Siitä kertovat muun muassa julkiset tuet, joiden takia vaihtoehtojen kehittäminen hiilelle, öljylle, kaasulle tai ydinvoimalle ei ole ollut kannattavaa.

– Vaikka jo vuosikymmeniä on puhuttu siitä, että Venäjällä olisi hurja potentiaali uusiutuvassa energiassa, niin siellä on tapahtunut tässä suhteessa todella vähän, Tynkkynen sanoo.

Ulkoista painetta Venäjälle luo EU:ssa esitelty vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal), joka tähtää hiilen nettopäästöjen nollaamiseen vuoteen 2050 mennessä. Arvioiden mukaan tämä vähentää ensin venäläisen hiilen ja öljyn sekä vuoden 2030 jälkeen myös kaasun kysyntää Euroopassa.

Tynkkysen mukaan toistaiseksi vielä huomattavia määriä öljyä ja kaasua ostavan Euroopan pitäisi käyttää ”aktiivisemmin sitä vipuvartta, joka meillä vielä on” ja ehdollistaa tuontiaan energiamurroksen toteuttamiseksi myös Venäjällä. Ilmasto- ja energiakysymysten pitäisi olla ulkopolitiikan keskiössä eikä vain hieman ”pehmeämpi” teema, joka kaivetaan esille silloin kun muissa kysymyksissä on erimielisyyksiä.

Edellytyksiä ympäristöpolitiikan suurvallaksi

Tynkkysen mukaan EU:n Green Deal sekä kaavailtu hiilitullimekanismi on kehystetty Putinin hallinnossa lännen hyökkäyksenä Venäjää vastaan ja epäreiluna kilpailun rajoittamisena. Näin siitä huolimatta, että muutoksesta olisi hyötyä myös Venäjälle itselleen, eikä vain ilmastonmuutoksen kielteisten seurausten hillitsemisen kautta.

Valtavien tuuli- ja aurinkoenergian resurssien hyödyntämien toisi maalle taloudellista etua, mutta samalla energiamurros tarjoaisi itsensä aina suurvallaksi mieltäneelle Venäjälle uuden mahdollisuuden profiloitua johtavana globaalina toimijana.

– Aitoihin tekoihin perustuvan ympäristöpolitiikan myötä Venäjä voisi saada kansainvälisen aseman, jossa sitä arvostetaan myönteisten toimien eikä kiristyksen kautta. Mutta löytyykö Venäjältä tällaiseen uskallusta, Tynkkynen pohtii.

Venäjä on maailman neljänneksi suurin hiilidioksidin lähde. Vuoden 1990 tasosta päästöt ovat supistuneet noin 50 prosenttia, mikä on kuitenkin johtunut suurelta osin talouden romahduksesta 1990-luvulla ja kasvun hidastumisesta 2010-luvulla.

Venäjän noin neljän prosentin globaalipäästöjen siivun ohella merkittävä tekijä on Venäjän metsien sekä ikiroudan kyky sitoa haitallisia kasvihuonekaasuja. Venäjällä on siten joka tapauksessa keskeinen roolinsa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Lassilan ja Siddin raportin mukaan paikallisten ympäristöongelmien politisoituminen esimerkiksi jätehuollossa on osoittanut, että myös paineella alhaalta ylöspäin voi olla Venäjällä vaikutusta, vaikka yleinen huoli ilmastonmuutoksesta on selvästi vähäisempää kuin länsimaissa.

– Venäjällä ei ole ilmastosuuntautuneita poliittisia tai eturyhmiä, jotka olisivat tarpeeksi vaikutusvaltaisia muokatakseen maan suhtautumista kansainväliseen ilmastopolitiikkaan, raportissa todetaan.

Ympäristöjärjestöt leimataan myös nyky-Venäjällä helposti länsimaiden etuja ajaviksi ja omaa kansallista etua vaarantaviksi toimijoiksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Zimbabwen vesiviranomainen aikoo porata vuoteen 2025 mennessä ympäri maan 35 000 porakaivoa, jotta pohjavedestä saataisiin lievitystä vesipulaan. Asiantuntijat ovat huolissaan pohjaveden riittävyydestä, mutta kroonisen vesipulan olosuhteissa asiantuntijoiden vaikutusvalta on rajallinen.

Zimbabwe turvautuu porakaivoihin pohjavesihuolista piittaamatta

Karjankasvattaja D. Chimiddulam odottelee lampaiden ja vuohien kera kotona poikaansa, joka on etsimässä vaeltelemaan lähtenyttä karjaansa.

Viivakoodit helpottavat mongolialaisten karjankasvattajien elämää

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

Abbey Lubega toukkahautomossa. Toukkien kasvattaminen ja toukanpurun kerääminen vaatii vain yksinkertaisia työkaluja, joiden käytön oppii helposti kouluja käymätönkin.

Ugandassa mustasotilaskärpäset auttavat lannoitepulan vaivaamia maanviljelijöitä

Uusimmat

Palkanmaksuongelmat ovat vaivanneet Helsingin kaupunkia huhtikuusta asti. Helsinki on Suomen suurin työnantaja, jonka palveluksessa on noin 39 000 ihmistä.

Helsingin johto lupaa ratkaisuja palkanmaksuongelmiin – ”Vasta ensimmäinen askel korjaamiseen”, sanoo vasemmistoliiton Mia Haglund

Kirjoittajien mukaan on perusteltua, että valtio kompensoi kansalaisilleen nousevat energian hinnat.

Mielipide: Oikeiston omistajapolitiikka on tuhoisaa kansalaiselle

Silja Paavola

”Vakava hätätila” Hoitajapula johtaa kaaokseen

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

 
02

Työntekijöiden palkanmaksu takkuaa yhä Helsingissä – Pormestari matkailee, kansliapäällikkö ostaa konsulttipalveluja miljoonilla

 
03

Valtion velkaantumisesta huolestunut kokoomus ottaisi lisävelkaa veronkevennysten rahoittamiseksi

 
04

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

 
05

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ministeri esittää yrityksille velvollisuutta palkata vammaisia: ”Kysymys on polttava aikana, jolloin elämme työvoimapulan keskellä”

10.08.2022

Kansanedustaja Matti Semi lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin

10.08.2022

Li Andersson kommentoi kokoomuksen verolinjaa: ”Gallupjohdossa on puolue, jonka talouspoliittinen ohjelma ensi vaalikaudella on leikata sosiaaliturvasta”

10.08.2022

Helsinki yritti kitkeä byrokratiaa – seurauksena palkkakaaos

10.08.2022

Mielipide: Palkka on perusoikeus tehdystä työstä

09.08.2022

Vasemmistolta ehdolle eduskuntaan Uudellemaalle Lohikoski, Bibani, Kylätasku…

09.08.2022

Seta arvostelee opettajien osaamista: ”Täysin vanhentuneet tiedot”

09.08.2022

Vasemmisto vaatii Helsingin palkkaongelmien ratkaisua: ”Kaikki mahdolliset keinot viipymättä käyttöön”

09.08.2022

Valtion velkaantumisesta huolestunut kokoomus ottaisi lisävelkaa veronkevennysten rahoittamiseksi

09.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään