KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kolumnit

Sunnuntaivieras: Lobbarit lahjovat kaivoslakia pohtivia poliitikkoja hallituspaikoilla ja etuosto-oikeuksilla – Sähköautoihin tarvittavia mineraaleja löytyy runsaasti maaperästämme

Lotta Laaksonen.

Lotta Laaksonen. Kuva: Madelén Wildhaber

Teknologia kuljettaa meitä ojasta allikkoon. Sähköauto ei ole vastaus ekokatastrofiin. Niin kauan kuin tuotanto ei kanna vastuuta tuhoista ja jätteistä, kulutustarvikkeet ovat liian halpoja ja hyödykkeiden kesto ei ole kiinnostava arvo, kirjoittaa Lotta Laaksonen

Lotta Laaksonen
14.11.2021 12.00

Raikkainkin merituuli saattelee hengityksen kautta kehooni muovihiukkasia. Ruoan ja juoman mukana kehooni kulkeutuu pankkikortin verran muovia viikossa. Vedän akryylikudelman ylleni ja levitän alkydia puun pintaan. 7-veljeksen villasukkalangastakin neljäsosa on muovia – Simeon ja melkein koko Eero.

Me koteloimme muovikelmun alle kaiken elävän – puun, villan, kasvit – ympärillämme, jopa itsemme. Samaa aikaan, kun levitämme ihollemme voiteissa muovia ja mineraaleja näyttääksemme nuoremmilta, lajina ikäännymme kovaa vauhtia, siirrämme loppua lähemmäksi. Ihmiskunta sijaa omaa kuolinvuodettaan saattohoidossa.

Siirrämme hiiltä, myrkyllisiä kaasuja ja raskasmetalleja ilmaan maan uumenista poraamalla öljyä, vapauttamalla metaania soista, louhimalla mineraaleja, muovi- ja kaivosteollisuuden tuotteina, polttoaineena – samalla kaivaen omaa hautaamme.

ILMOITUS
ILMOITUS

Neuloessani 7-veljeksen kuiduista villamuovipipoa kuuntelen “Kaivostoiminnalle rajat” -mielenosoituksen puheita eduskuntatalolta. Puhujina on aktivisteja professoreista maanomistajiin, sekä suurten puolueiden äänitorvet.

Entinen kaivostyönjohtaja kertoo mineraalien rikastuksessa käytettävistä ksantaateista: Meillä ei ole minkäänlaisia raja-arvoja myrkyllisille kemikaaleille, joita päästetään vesistöihin. Pieni murunen kemikaalia pilaa kuution vettä kaloille ja vesieliöille tappavan myrkylliseksi. Kaivokset saavat dumpata kemikaaleja vesistöihin niin paljon kuin haluavat. Ksantaatit eivät hajoa Suomen olosuhteissa, koska hajoamiseen tarvitaan ultraviolettisäteilya ja lämpöä. Pitkän talven vuoksi säteilyä ei tule tarpeeksi.

Esimerkkikaivosten (Hannukainen, Kevitsa) ksantaattipäästöt ovat neljäntuhannen tonnin vuosiluokkaa. Määrän voi laskea pilaavan vettä kaloille myrkylliseksi noin 400 000 miljardia litraa per kaivos. Kaivosten alajuoksuilla oleva kala maistuu pahalle. Asiaa ei ole tutkittu ja ihmiset syövät kalaa omalla vastuulla. Lisääntymisongelmista johtuen kaloja istutetaan jokiin.

Ei ole sellaista raja-arvoa, että olisi turvallista laskea ksantaatteja veteen. Niitä käytetään lähes kaikilla kaivoksilla. Kaivosyhtiöiltä ei vaadita toimia jätevesien puhdistamiseksi, joten ne eivät sitä tee. Kaivostoiminnan haitat ympäristölle ovat moninaiset ja vastuu olematon.

Niin suomalaiset sijoittajat, kuin kansainväliset kaivosjätitkin kiinnostuivat, kun ymmärrettiin, että sähköautoihin tarvittavia mineraaleja löytyy runsaasti maaperästämme. Tämä kuuluu poliitikkojen puheista, kun kaivoslakia mittaillaan. Heitä lobbarit lahjovat hallituspaikoilla ja etuosto-oikeuksilla. Poliitikkojen sitouttaminen osuuksilla on hyvä turva myös mahdollisten ongelmien varalta.

Rakennamme yhä korkeampia korttitaloja kuvitellen, että teknologia pelastaa ihmisen edessä häämöttävältä katastrofilta. Tulvia, kuumuutta, hirmumyrskyjä, erilaisia säiden ääri-ilmiöitä, nälänhätää. Maa tärisee nyt. Tsunami kehittyy meren pinnan alla ja kun sen aika on tullut osua rantaan, tuhoa ei enää voi pysäyttää.

”Vain yksi maa tekee tarpeeksi ilmastokatastrofin välttämiseksi”, kerrottiin Glasgowin ilmastokokouksessa. Tämä maa on kehitysmaa – Gambia.

Suomalainen kuluttaa 4 kertaa liikaa – ”4 maapalloa”. Perustelemme tarpeemme kylmillä talvilla. Tarvitsemamme energian määrä on valtava. Kehitämme uusia tapoja valmistaa energiaa, kuten pienydinvoimalat ja fuusioenergia. Samalla, kun Lapista louhittu uraani halkeaa, panokset kasvavat.

Laivojen pakokaasuista haluttiin pois rikki. Tässä onnistuttiin siirtymällä maakaasuun. Hiilidioksidipäästöt vähenivät merkittävästi, mutta siinä vaiheessa, kun katseet olivat kohdistuneet rikkiin, ei kiinnitetty huomiota metaanipäästöjen merkittävään kasvuun. Koska metaanin ominaisuudet kasvihuonekaasuna ovat 30-kertaiset hiilidioksidiin verrattuna uusi ekologisempi innovaatio tuottaakin aiempaa enemmän kasvihuonekaasuja.

Teknologia kuljettaa meitä ojasta allikkoon. Sähköauto ei ole vastaus ekokatastrofiin. Niin kauan kuin tuotanto ei kanna vastuuta tuhoista ja jätteistä, kulutustarvikkeet ovat liian halpoja ja hyödykkeiden kesto ei ole kiinnostava arvo. Ainoa todellinen tapa lopettaa lajimme kiihtyvä vanheneminen on pysäyttää ilmastonmuutos. Ainoa todellinen tapa hidastaa ilmastonmuutosta on karsia pois turha kulutus. Joulu tulee, valitse elämä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tarina kasvun odottamisesta – huomenna hän tulee

Saksan vasemmistokonservatiivit flirttailevat maahanmuuttovastaisuudella – Yhden opin he kuitenkin antavat muulle vasemmistolle

Veikka Lahtinen.

Suomen asekauppa saa journalismilta täyden hyväksynnän

Puoluelehden pitää kysyä epämiellyttäviä kysymyksiä ja totuuksia – ”Jos hallituksen politiikka on niin hirveää, miksi niin moni kannattaa sitä”

Uusimmat

Amina Mohamed ja Hassan Vuai Saburi sansibarilaisen Kati Radion studiossa. Heidän aamuohjelmansa valistaa yhteisöjä rannikkoympäristön varjelun tärkeydestä.

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

Yli 300 nicaragualaistoimittajaa on lähtenyt maasta vuoden 2018 jälkeen. Lähtö on usein ollut kiireinen pako, jossa omaisuus ja kodit ovat jääneet taakse.

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

Moni perulainen kokee tiedotusvälineiden olevan sidoksissa poliittisiin ja taloudellisiin eturyhmiin, ei yhteiseen hyvään. Valtion tilastokeskus Inein mukaan joulukuussa 2025 vain 15 prosenttia kansalaisista luotti radioon ja televisioon ja 10 prosenttia lehdistöön.

Perulaistoimittajia uhkaillaan väkivallalla ja raastuvalla

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa vapputervehdys

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Raidin kaltaista rikossarjaa ei voisi enää esittää – kaikki repisivät pelihousunsa

 
02

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

 
03

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

 
04

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

 
05

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

02.04.2026

Rehellinen Kreikka, jonka Kapodistrias olisi voinut perustaa

02.04.2026

Verkkoyliopisto tuo toivoa Afganistanin naisille – ”Se pelasti minut pimeydestä”

01.04.2026

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

01.04.2026

Vasemmistoliitto jättää välikysymyksen köyhyydestä – vihreät mukana, SDP harkitsee

31.03.2026

Kiina kehittää humanoidirobotteja työvoimapulan pelossa

31.03.2026

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

30.03.2026

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

30.03.2026

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

30.03.2026

Liian kuumaa kahville – ilmastonmuutos uhkaa viljelijöitä ja suomalaistenkin suosikkijuomaa

30.03.2026

Kuuba kääntyy kohti aurinkoenergiaa polttoainekriisin pakottamana

29.03.2026

Pikku-Ainan krikettivideo herätti vihamyrskyn – Pakistanin heimoalueilla tytöt halutaan sulkea urheilun ulkopuolelle

29.03.2026

Kirjastoauto vie kirjoja ja kulttuuria Syyrian pakolaisleireille

28.03.2026

Ilmastonmuutoksen tuoma helle vie kenialaisnaisten työt

28.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset