Vuonna 1906 amerikkalainen tutkiva toimittaja Alfred Henry Lewis sanoi kuuluisan lauseen: vain yhdeksän ateriaa erottaa ihmiskunnan anarkiasta. Arvio saattoi olla ylioptimistinen. Britannian tiedustelupalvelu MI5 lähtee siitä, että vain neljä missattua ateriaa voi ajaa yhteiskunnan kaaokseen.
Niin tai näin, Venäjän Ukrainassa helmikuussa käynnistämä sota johtaa todennäköisesti nälkämellakoihin suuressa osassa maailmaa vielä tänä vuonna. Vladimir Putin on lietsonut epävakautta Eurooppaan ja ”länteen” jo yli vuosikymmenen, mutta pahimmat seuraukset koetaan siellä, missä ruokakriisin pahenemiseen on vähiten varaa.
Siis ei ruokakriisiin, vaan sen pahenemiseen.
Maailman maatalousmarkkinat ovat vahvasti riippuvaisia Ukrainasta ja Venäjästä. Ne tuottavat 25 prosenttia maailman vehnän viennistä, ja ne ovat myös tärkeitä auringonkukkaöljyn, maissin, ohran, durran ja lannoitteiden toimittajia.
Tänä keväänä osalle Ukrainan pelloista on kylvetty viljan sijaan venäläisiä ohjuksia ja raketteja.
YK:n Maailman elintarvikeohjelma ostaa puolet viljastaan Ukrainasta. Toukokuussa julkaistun arvion mukaan Ukrainalta jää sodan vuoksi viemättä 20–25 miljoonaa tonnia maailman kipeästi tarvitsemaa viljaa.
Osan siitä Venäjä on varastanut, mutta suoranaisen sodan lisäksi tilannetta pahentaa Venäjän toimeenpanema laivastosaarto. Lähes sata kauppalaivaa oli loppukeväällä jumissa Ukrainan satamissa, osa niistä vaurioituneina. Ukraina on vienyt yli 90 prosenttia viljasta meritse, mutta nyt Venäjän laivasto tukkii Ukrainan rannikon ja molemmat osapuolet ovat miinoittaneet Mustanmeren.
Uusi ruokakriisi iskee entisten päälle. Meitä on jo noin 7,6 miljardia, joista nälkäisiä noin 2 miljardia laajan määrittelyn mukaan. Se tarkoittaa vitamiinien ja kivennäisaineiden puutetta. Nääntymisen partaalla on koko ajan 45 miljoonaa ihmistä.
Leivän hinta on poliittinen kysymys.
Ruokaturvaa jo ennestään maailman hauraimmissa maissa uhkaa myös ilmastonmuutos, joka ei ole enää teoriaa siitä, mitä tapahtuu sitten joskus tulevaisuudessa. Äärimmäinen kuumuus ja kuivuus tuhosivat satoja keväällä Intiassa.
Leivän hinta on poliittinen kysymys. Vuoden 2011 vallankumouksia Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa oli laukaisemassa viljan hinnan nousu. Sitä edelsi Venäjän ja Ukrainan kuivuus.
Ensi vuoden eduskuntavaaleista ei tullutkaan Nato-vaaleja, koska turvallisuuspoliittiset ratkaisut tehtiin nopeammin kuin kukaan osasi talvella kuvitella.
Ehkä niistä tulee maahanmuuttovaalit.
Nälän uhkaamat eivät jää istumaan paikoilleen odottamaan kuolemaansa. Laajamittainen nälänhätä ajaa ihmiset liikkeelle, siirtolaisvirrat Euroopassa voivat toistua. Nyrkkisäännön mukaan siirtolaisuuden määrä kasvaa kaksi prosenttia, kun nälästä kärsivien määrä kasvaa prosentin.
Se pelaisi perussuomalaisten pussiin. He ovat jo kevään mittaan todistaneet, ettei puolueella ole mitään pidäkkeitä politikoida hädänalaisten asemalla.
Oikeistopopulismin uusi nousu olisi juuri sellainen koko Eurooppaa epävakauttava tekijä, jota Putin haluaakin levittää. Nälkä on siinä yksi ase.
Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja
uutiskirje 