Elokuun 9. päivänä 14 miljoonaa kenialaista kävi äänestämässä vaaleissa, joissa maalle oli määrä valita uusi presidentti, kansanedustajat, senaattorit, piirikuntien kuvernöörit ja naisedustajat parlamenttiin sekä uudet valtuutetut aluevaltuustoihin.
Ensimmäiset äänestäjät jonottivat äänestyspaikoille jo aamuyöllä.
Suurin mielenkiinto kohdistui presidentinvaaleihin, joissa pääehdokkaina olivat varapresidentti William Ruto ja pitkäaikainen oppositiojohtaja ja demokratia-aktivisti Raila Odinga, joka istui aikoinaan useita kertoja vankilassa presidentti Daniel arap Moin yksipuoluekaudella.
Mielipidekyselyt ennustivat Raila Odingalle selvää vaalivoittoa. Oppositiojohtaja oli jäänyt toiselle sijalle kolmessa edellisessä vaalissa. Kenian kaikissa vuodesta 2007 lähtien pidetyissä vaaleissa havaittiin laajaa vaalivilppiä tai tulosten manipulointia tuloslaskennan loppuvaiheessa.
Keniassa on yli 40 eri etnistä ryhmää, ja vaaleissa ihmiset äänestävät usein oman ryhmänsä jäsentä tai toista ehdokasta, joka on liittoutunut oman etnisen ryhmän johtavan poliitikon kanssa. Niinpä jo etukäteen oli tiedossa, että William Ruto saisi suurimman osan äänistä kalenjinien asuttamilla alueilla sekä Kenian keskiosissa. Raila Odinga puolestaan voittaisi selvästi Victoriajärven alueella, pääkaupungissa Nairobissa sekä Intian valtameren rannikolla.
Aiemmista vaaleista oppineena tällä kertaa kunkin äänestyspaikan tulokset ladattiin vaalikomission verkkosivustolle kaikkien nähtäväksi. Media laski yhteen julkisella sivustolla olleet tulokset tuhansilta äänestyspaikoilta, ja kenialaiset seurasivat silmä tarkkana mediasivustoilla päivittyvää vaalitulosta.
Maanantai-aamuna 15. elokuuta päivitykset kuitenkin päättyivät, kun kymmenen prosenttia äänistä oli vielä julkistamatta. Kummallakaan pääehdokkaista ei ollut enemmistöä äänistä.
Saman päivän iltana vaalikomission puheenjohtaja ilmoitti virallisen vaalituloksen ja julisti William Ruton presidentinvaalin voittajaksi hiukan yli 50 prosentin ääniosuudella.
Vain pari tuntia aiemmin neljä vaalikomission jäsentä piti lehdistötilaisuuden, jossa he ilmoittivat, etteivät hyväksy piakkoin julkistettavaa tulosta, sillä vaalikomission puheenjohtajan pitkälti omin päin tekemä tuloslaskenta oli ollut salamyhkäistä. Komissiossa oli seitsemän jäsentä, joten virallisen tuloksen kyseenalaistaneet neljä komissaaria muodostivat komission jäsenten enemmistön.
Itse tulosten julkistamistilaisuudessa syntyi mekkala, ja sotilaat kutsuttiin paikalle rauhoittamaan tilannetta. Kenialaiset katsoivat spektaakkelia suorana lähetyksenä tv:stä tai päivälehtien verkkosivuilta.
Presidentinvaalin häviäjäksi jälleen kerran julistettu Raila Odinga ilmoitti valittavansa vaaliprosessista korkeimpaan oikeuteen.
Tuomioistuin myönsi tutkijoille pääsyn vaalikomission palvelimille. Raporttien mukaan tuloslaskennan loppuvaiheessa vaalituloksia oli hakkeroitu Venezuelasta käsin ja vaalikomission puheenjohtajan erityisavustajan kannettavalta tietokoneelta.
Kaikkiaan yli parikymmentä ihmistä Keniasta tai ulkomailta oli päässyt käsiksi tulosjärjestelmään salaisella etäyhteydellä. Väitteiden mukaan vaalikomission puheenjohtajan erityisavustaja oli tuloslaskennan viimeisinä päivinä muokannut sähköisiä tuloslomakkeita yli tuhat kertaa.
Venezuelalaisten pääsy vaalikomission palvelimille selittyi sillä, että komission tietojärjestelmän ylläpito oli luovutettu venezuelalaisomisteiselle yritykselle. Kenian keskusrikospoliisi pidätti kolme venezuelalaista koodaajaa heinäkuussa, kun nämä olivat tuoneet luvatta maahan vaalijärjestelyihin liittyviä laitteita ja lomakkeita omissa matkatavaroissaan.
Korkein oikeus määräsi vaaliuurnien uudelleenlaskennan 41 äänestyspaikalta. Selvitysten perusteella sähköisiin tuloslomakkeisiin oli lähes säännönmukaisesti lisätty ääniä William Rutolle ja vähennetty ääniä Raila Odingalta.
Oikeuskäsittelyssä ihmeteltiin myös sitä, miten presidentinvaalin tulos voitiin julkistaa, vaikka 27 vaalipiirin tuloksia ei ollut vielä laskettu yhteen ja vahvistettu. Korkeimman oikeuden tuomarit kysyivät myös, millä valtuuksilla vaalikomission puheenjohtaja julkisti vaalituloksen ilman komission kaikkien jäsenten mukanaoloa ja tulosten oikeellisuuden vahvistamista.
Oikeuskäsittelyä seurattiin Kenian tv-kanavilla suorana lähetyksenä useiden päivien ajan.
Korkeimmalla oikeudella oli käytännössä neljä vaihtoehtoa: vaalituloksen uudelleenlaskenta, uusintavaalit, presidentinvaalin toinen kierros (mikäli kumpikaan ehdokkaista ei varmuudella saanut yli 50 prosenttia äänistä) tai aiemman vaalituloksen hyväksyminen.
Syyskuun 5. päivänä tuomioistuin ilmoitti lopulta hylkäävänsä kaikki valitukset ja piti vaalituloksen voimassa. Näin William Rutosta tulee Kenian seuraava presidentti kaikista väitetyistä epäselvyyksistä ja väärinkäytöksistä huolimatta.
Myös Kenian edellisissä vaaleissa vuosina 2012 ja 2017 presidentinvaalit ratkaistiin tuomioistuimessa. Vuoden 2007 vilpillisten vaalien jälkeen Kenia ajautui väkivaltaisuuksiin, joissa kuoli 1 500 ihmistä ja 600 000 ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan.
William Ruto oli vuoden 2007 vaalien jälkeisten joukkomurhien vuoksi syytettynä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa Haagissa yhdessä sittemmin presidentiksi valitun Uhuru Kenyattan kanssa. Molempien syytteet raukesivat, kun avaintodistajat kieltäytyivät todistamasta tai heidät löydettiin surmattuina.
uutiskirje 