KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kolumnit

Sunnuntaivieras: Kukaan ei halua myöntää, että Suomen ilmastopolitiikka perustuu itsepetokselle

Veikka Lahtinen

Veikka Lahtinen. Kuva: Meri Björn

Valitettavasti kukaan ei ole pystynyt osoittamaan, että talouskasvu olisi sovitettavissa yhteen ilmastonmuutoksen kanssa, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Veikka Lahtinen
6.11.2022 12.01

Kun Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelma julkaistiin, se otettiin yleisesti vastaan erittäin positiivisesti. ”Punavihreä kansanrintamahallitus” ottaisi ilmastonmuutoksesta niskalenkin, viimeinkin! Suomi sitoutui silloin hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Tavoitetta kiiteltiin myös kansainvälisesti.

Sittemmin hallituksen ilmastopolitiikka on saanut pyyhkeitä aktivisteilta, ympäristöjärjestöiltä ja tutkijoilta. Tavoitteiden ja keinojen on sanottu olevan epäsuhdassa keskenään. Laskelmat perustuvat korkeaan luottamukseen esimerkiksi Suomen päästönielujen kehitystä kohtaan, vaikka tämänhetkinen näyttö viittaa päinvastaiseen suuntaan. Erityisesti keskustapuolueen on katsottu johdonmukaisesti jarruttavan hallituksessa kunnianhimoisia ilmastopäätöksiä.

Yksi näkökulma on kritiikistäkin huolimatta jäänyt keskustelussa vähemmälle huomiolle. Se koskee nykyisen ilmastopolitiikan suurta linjaa, sen ydintä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Erityisesti keskustapuolueen on katsottu johdonmukaisesti jarruttavan hallituksessa kunnianhimoisia ilmastopäätöksiä.

Parlamentaarista politiikkaa on nimittäin hallinnut 1900-luvun koko jälkipuoliskon lupaus: hallitus vastaa talouskasvun jatkumisesta ja hyvinvoinnin jakamisesta kansalaisille. Tämän lupauksen rikkominen on käytännössä mahdotonta, jos haluaa säilyä vallassa. Niinpä myös Suomen ilmastopolitiikka on ollut pakko sitoa lupaukseen talouskasvun jatkumisesta ja hyvinvoinnin jakamisesta kansalle.

Valitettavasti kukaan ei ole pystynyt osoittamaan, että talouskasvu olisi sovitettavissa yhteen ilmastonmuutoksen kanssa. Kukaan ei toki myöskään ole osoittanut, että talouskasvu ja ilmastonmuutos tai talouskasvu ja luonnonvarojen kulutus olisivat väistämättä ristiriidassa keskenään. On kuitenkin suorastaan mammuttimainen riski rakentaa ilmastopolitiikka sen oletuksen varaan, että voimme jatkaa talouskasvun tavoittelemista samalla kun pysäytämme ilmastonmuutoksen.

Tämä koko kysymys jää kuitenkin poliittisen väittelyn ulkopuolelle. Ainoastaan BIOS-tutkimusyksikkö on Suomessa tehnyt merkittäviä poliittisia avauksia niin kutsuttuun päästöjen ja talouskasvun ”irtikytkentään” liittyen. Muuten poliittinen konsensus on tavoitella kasvua ja etsiä päästöjä vähentäviä toimia samanaikaisesti. Ja tämä laiha ja riittämätön konsensus on siis sitä radikaalia ilmastovouhotusta, jota esimerkiksi perussuomalaiset kritisoivat.

Irtikytkennän vaikeutta korostavat nykyiset suunnitelmat vihreästä siirtymästä. Vihreä siirtymä valitettavan usein tarkoittaa nykyisen energiainfrastruktuurin ja esimerkiksi liikenteen muuttamista uusiutuviin energialähteisiin perustuvaksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi valtavaa määrää akkuja ja esimerkiksi tuulivoiman edellyttämää kuparia. Se vaatisi monien tutkijoiden arvion mukaan enemmän mineraaleja kuin koko maapallon nykyiset hyödynnettävissä olevat mineraalivarat. Puhumattakaan kaikesta fossiilisesta energiasta, joka kaiken tämän teknologian tuotantoon vaaditaan.

Valitettavasti ajatus siitä, että vuonna 2060 koko maailma ajelee tesloilla, Atlantti on valtava tuulipuisto ja talouskasvu mahdollistaa runsauden jakamista kaikille, on poliittinen fantasia, jolla pidetään sosiaalidemokratiaa hengissä 2020-luvulla. Nykyinen länsimainen päästökompensaatio ja akkumineraalien kysyntä tarkoittavat jo nyt uuskolonialistista alkuperäiskansojen maiden metsittämistä ja konfliktimineraalien kaivamista käsin globaalin etelän riistokaivoksissa.

On valitettavasti niin, että vaikka Suomen hallitus aktivistien toiveiden mukaan toteuttaisi nykyistä ilmastopolitiikkaansa täysimääräisesti ja nopeuttaisi hiilineutraaliustavoitettaan 2020-luvulle, sama ongelma jäisi edelleen ratkaisematta. Emme pääse helpolla eroon talouskasvun tavoitteesta, ellemme muuta yhteiskunnallisen keskustelun koko agendaa perustavasti.

Mutta entä tämän tekstin otsikko? Onko vain klikinmetsästystä väittää että politiikka perustuu itsepetokselle, jos luonnonvarojen kulutuksen ja talouskasvun irtikytkentä on kuitenkin teoriassa mahdollinen? Itsepetos piilee kuitenkin juuri siinä, että tätä koko kysymystä ei käsitellä vakavasti osana poliittista keskustelua. Kun ennakkoehdoksi keskustelulle otetaan, että irtikytkentä voi tapahtua, jätetään vähintään yhtä todennäköinen, mutta paljon ikävämpi vaihtoehto pois laskuista.

Joskus tulevaisuudessa joku saattaa haluta kysyä meiltä, mistä tiesitte, että olette oikeassa irtikytkennän suhteen, kun näyttöä oli enemmän siitä, että olette väärässä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Christer Lindholm

Tuloveron alentaminen vähentää valtion verotuloja ja leikkaukset kurjistavat työntekijöitä

Veikka Lahtinen.

Porvari on aina kunnollisempi kuin vasemmisto, joten annetaan olla

Jukka Pietiläinen

Sunnuntaivieras: Kuinka ajatuspajat vaikuttavat?

Sunnuntaivieras: Kotihoidon tuki – miten lapsista ja äideistä puhutaan?

Uusimmat

Veronika Honkasalo mmuistuttaa siitä, että ruohonjuuritasolla on paljon positiivista toimintaa.

Veronika Honkasalo ei aio vaieta: ”Positiivinen palaute on moninkertaistunut”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toimi Rinteen ja Marinin hallituksissa opetusministerinä.

Li Andersson Pisa-tuloksista: Arvot, asenteet ja suhtautuminen koulutukseen ovat muuttuneet

Pisa-tulokset julkistettiin tänään tiistaina.

Suomen Pisa-tulokset yhä keskiarvon yläpuolella: Oppilaiden taustan merkityksen kasvaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Honkasalo ihmettelee riistakeskuksen motiiveja: ”Ajaa vain metsästäjien etua”

 
02

Oikeistohallituksen julmimpia esityksiä? ”Halutaan ajaa pienituloiset kodeistaan”

 
03

Perustuslakivaliokunnalta merkittävä linjaus ”sosiaaliturvan viimeisestä perälaudasta” – Vasemmistoliiton Anna Kontulalta eriävä mielipide

 
04

Islamissakin on kritisoitavaa: ”Monet vaikenevat, koska pelkäävät tulevansa leimatuiksi rasisteiksi”

 
05

Suomi karsi ”Kommunistit” opettajista – Ei meitä vasemmistolaisia opettajia monta ollut, muistelee 1960-luvulla opiskellut Eino Kaikkonen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK, STTK ja Akava: Työrauha ei edisty lakko-oikeutta rajoittamalla

05.12.2023

Saadaanko ruokalähettien työehdot sovittua? ”Tulee olemaan vaativa tehtävä”

04.12.2023

Miten soten henkilöstöpulan voisi ratkaista? – Näin vastaavat tutkija, kansanedustaja ja toimittaja

04.12.2023

Elohopea myrkyttää Bolivian kultahuumaa – Amazonian alkuperäisasukkaat sairastuvat, kalat käyvät syömäkelvottomiksi

03.12.2023

Teorian ja tanssiaisten tähden – Taloudellisen säästeliäisyyden hinta tingitään inhimillisyydestä

03.12.2023

Alkuperäiskansat haluavat äänensä kuuluviin ilmastokokouksessa

03.12.2023

Suomi karsi ”Kommunistit” opettajista – Ei meitä vasemmistolaisia opettajia monta ollut, muistelee 1960-luvulla opiskellut Eino Kaikkonen

03.12.2023

Tyynenmeren kisat kanavoivat Salomonsaarten nuorten toiveita

02.12.2023

Islamissakin on kritisoitavaa: ”Monet vaikenevat, koska pelkäävät tulevansa leimatuiksi rasisteiksi”

02.12.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään