KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kolumnit

Sunnuntaivieras: Kukaan ei halua myöntää, että Suomen ilmastopolitiikka perustuu itsepetokselle

Veikka Lahtinen

Veikka Lahtinen. Kuva: Meri Björn

Valitettavasti kukaan ei ole pystynyt osoittamaan, että talouskasvu olisi sovitettavissa yhteen ilmastonmuutoksen kanssa, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Veikka Lahtinen
6.11.2022 12.01

Kun Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelma julkaistiin, se otettiin yleisesti vastaan erittäin positiivisesti. ”Punavihreä kansanrintamahallitus” ottaisi ilmastonmuutoksesta niskalenkin, viimeinkin! Suomi sitoutui silloin hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Tavoitetta kiiteltiin myös kansainvälisesti.

Sittemmin hallituksen ilmastopolitiikka on saanut pyyhkeitä aktivisteilta, ympäristöjärjestöiltä ja tutkijoilta. Tavoitteiden ja keinojen on sanottu olevan epäsuhdassa keskenään. Laskelmat perustuvat korkeaan luottamukseen esimerkiksi Suomen päästönielujen kehitystä kohtaan, vaikka tämänhetkinen näyttö viittaa päinvastaiseen suuntaan. Erityisesti keskustapuolueen on katsottu johdonmukaisesti jarruttavan hallituksessa kunnianhimoisia ilmastopäätöksiä.

Yksi näkökulma on kritiikistäkin huolimatta jäänyt keskustelussa vähemmälle huomiolle. Se koskee nykyisen ilmastopolitiikan suurta linjaa, sen ydintä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Erityisesti keskustapuolueen on katsottu johdonmukaisesti jarruttavan hallituksessa kunnianhimoisia ilmastopäätöksiä.

Parlamentaarista politiikkaa on nimittäin hallinnut 1900-luvun koko jälkipuoliskon lupaus: hallitus vastaa talouskasvun jatkumisesta ja hyvinvoinnin jakamisesta kansalaisille. Tämän lupauksen rikkominen on käytännössä mahdotonta, jos haluaa säilyä vallassa. Niinpä myös Suomen ilmastopolitiikka on ollut pakko sitoa lupaukseen talouskasvun jatkumisesta ja hyvinvoinnin jakamisesta kansalle.

Valitettavasti kukaan ei ole pystynyt osoittamaan, että talouskasvu olisi sovitettavissa yhteen ilmastonmuutoksen kanssa. Kukaan ei toki myöskään ole osoittanut, että talouskasvu ja ilmastonmuutos tai talouskasvu ja luonnonvarojen kulutus olisivat väistämättä ristiriidassa keskenään. On kuitenkin suorastaan mammuttimainen riski rakentaa ilmastopolitiikka sen oletuksen varaan, että voimme jatkaa talouskasvun tavoittelemista samalla kun pysäytämme ilmastonmuutoksen.

Tämä koko kysymys jää kuitenkin poliittisen väittelyn ulkopuolelle. Ainoastaan BIOS-tutkimusyksikkö on Suomessa tehnyt merkittäviä poliittisia avauksia niin kutsuttuun päästöjen ja talouskasvun ”irtikytkentään” liittyen. Muuten poliittinen konsensus on tavoitella kasvua ja etsiä päästöjä vähentäviä toimia samanaikaisesti. Ja tämä laiha ja riittämätön konsensus on siis sitä radikaalia ilmastovouhotusta, jota esimerkiksi perussuomalaiset kritisoivat.

Irtikytkennän vaikeutta korostavat nykyiset suunnitelmat vihreästä siirtymästä. Vihreä siirtymä valitettavan usein tarkoittaa nykyisen energiainfrastruktuurin ja esimerkiksi liikenteen muuttamista uusiutuviin energialähteisiin perustuvaksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi valtavaa määrää akkuja ja esimerkiksi tuulivoiman edellyttämää kuparia. Se vaatisi monien tutkijoiden arvion mukaan enemmän mineraaleja kuin koko maapallon nykyiset hyödynnettävissä olevat mineraalivarat. Puhumattakaan kaikesta fossiilisesta energiasta, joka kaiken tämän teknologian tuotantoon vaaditaan.

Valitettavasti ajatus siitä, että vuonna 2060 koko maailma ajelee tesloilla, Atlantti on valtava tuulipuisto ja talouskasvu mahdollistaa runsauden jakamista kaikille, on poliittinen fantasia, jolla pidetään sosiaalidemokratiaa hengissä 2020-luvulla. Nykyinen länsimainen päästökompensaatio ja akkumineraalien kysyntä tarkoittavat jo nyt uuskolonialistista alkuperäiskansojen maiden metsittämistä ja konfliktimineraalien kaivamista käsin globaalin etelän riistokaivoksissa.

On valitettavasti niin, että vaikka Suomen hallitus aktivistien toiveiden mukaan toteuttaisi nykyistä ilmastopolitiikkaansa täysimääräisesti ja nopeuttaisi hiilineutraaliustavoitettaan 2020-luvulle, sama ongelma jäisi edelleen ratkaisematta. Emme pääse helpolla eroon talouskasvun tavoitteesta, ellemme muuta yhteiskunnallisen keskustelun koko agendaa perustavasti.

Mutta entä tämän tekstin otsikko? Onko vain klikinmetsästystä väittää että politiikka perustuu itsepetokselle, jos luonnonvarojen kulutuksen ja talouskasvun irtikytkentä on kuitenkin teoriassa mahdollinen? Itsepetos piilee kuitenkin juuri siinä, että tätä koko kysymystä ei käsitellä vakavasti osana poliittista keskustelua. Kun ennakkoehdoksi keskustelulle otetaan, että irtikytkentä voi tapahtua, jätetään vähintään yhtä todennäköinen, mutta paljon ikävämpi vaihtoehto pois laskuista.

Joskus tulevaisuudessa joku saattaa haluta kysyä meiltä, mistä tiesitte, että olette oikeassa irtikytkennän suhteen, kun näyttöä oli enemmän siitä, että olette väärässä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Saksan vasemmistokonservatiivit flirttailevat maahanmuuttovastaisuudella – Yhden opin he kuitenkin antavat muulle vasemmistolle

Veikka Lahtinen.

Suomen asekauppa saa journalismilta täyden hyväksynnän

Puoluelehden pitää kysyä epämiellyttäviä kysymyksiä ja totuuksia – ”Jos hallituksen politiikka on niin hirveää, miksi niin moni kannattaa sitä”

Vasemmistolla on ainutlaatuinen mahdollisuus antaa ihmisille jotain, mihin uskoa, kirjoittaa KU:n politiikan toimittaja Toivo Haimi.

Kolumni: Ahdistunut vasemmisto ei voi taantua vain vastavoimaksi oikeistolle

Uusimmat

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025

Ympäristöjärjestöt pettyneitä suojeluohjelmaan – vaativat parempia korvauksia metsänomistajille

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään