Esitän karkean laskelman siitä, miten satojatuhansia euroja vuodessa hankkiva maksaa saman verran veroja kuin kansaneläkkeellä oleva.
Laskelmassa on varmaan epätarkkuuksia, jopa virheitä, joihin tartutaan ja väitetään esityksen olevan hölynpölyä.
Yksi näistä on oletus, että arvonlisävero olisi kaikkialla 24 prosenttia. Näin ei ole, mutta tämä tasoittuu, kun otetaan huomioon, että arvonlisävero peritään myös esimerkiksi sähkö- ja polttoaineverosta, siis veroa peritään verosta. Tämä kompensoi sen, että joissakin hyödykkeistä on alempi arvonlisävero.
Otetaan esimerkiksi 100 000 euroa vuodessa tienaava, jonka veroprosentti on 43,2. Toisena esimerkkinä 26 100 euroa tienaava, jota voidaan pitää sellaisena kulminaatiopisteenä, että hänen kaikki puhtaana jäävä tulo menee elämiseen. Hän maksaa palkkatulostaan 20,7 prosenttia veroa, jonka jälkeen hänelle jää nettona vuodessa 20 697 euroa, jonka kaiken hän käyttää elämiseen ja maksaa vielä 4 967 euroa eli 24 prosenttia arvonlisäveroa.
Tämän palkkatyöläisen kokonaisveroaste on vähän yli 39,75 prosenttia.
Kun taas 100 000 euroa tienaavan, olettaen että hänkin maksaa välttämättömään elämään menevän 24 prosentin arvonlisäveron eli 4 967 euroa ja 43 200 euroa palkkaveroa, jolloin hänen kokonaisveroasteekseen tulee 48,17 prosenttia eli vain alle 8,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin 26 100 euroa tienaavan.
Mutta jos verotettava tulo onkin osinkotuloa. 100 000 euron osinkotuloista 15 prosenttia on verovapaata, ja lopuista 85 000 eurosta maksetaan ensimmäisestä 30 000 eurosta 30 prosenttia veroa ja lopuista 34 prosenttia veroa, ja tähän lisättävä välttämättömään elämään liittyvä 24 prosentin arvonlisävero eli 4 967 euroa, saadaan kokonaisveroasteeksi 32,67 prosenttia, joka on sama kuin 17 600 euroa saavan eläkeläisen (veroprosentti 11,1 ja elämiseen menevä arvonlisäveroon osuus 3 755 euroa, jolloin kokonaisveroaste on 32,44 prosenttia). Eli suhteellisesti saman verran.
Selostus on varmaankin monimutkainen ja sekava, mutta ilmeisesti näin on haluttukin, ettei kansalaisille selviäisi verotuksen epäoikeudenmukaisuus.
Tähän kun lisätään vielä laskelma listaamattomien yhtiöiden verokohtelusta: 150 000 euron osingoista maksetaan 7,5 prosenttia veroa, eli 11 250 euroa ja tähän lisätään normaaliin elämään kuluva 4 967 euron arvonlisävero, niin kokonaisverorasitus on 10,8 prosenttia.
Tämä tuntuu epäoikeudenmukaiselta, koska pientä kansaneläkettä ja takuueläkettä 855,50 euroa kuukaudessa saava eläkeläinen maksaa yli 30 prosentin veron tuloistaan, kun otetaan huomioon elämiseen kuluva arvolisävero. Näihin eläkkeisiin on tullut syksyllä alle 20 euron korotus kuussa, mutta silti kokonaisverorasitus pysyy 30,4 prosentissa.
Koska tuleva hallitus joutuu tekemään leikkauksia, niin eikö olisi kohtuullista kohdentaa leikkaukset epäoikeudenmukaisiin veroetuihin? Lisäksi pitää toteuttaa niin kutsuttu miljonäärivero ja maastapoistumisvero omaisuuden arvonnousun osalta.
Suomi säilyy hyvinvointivaltiona, kun kaikki osallistuvat resurssinsa mukaan sen ylläpitämiseen ja samalla säilyy yhteiskuntarauha.
Rauno Pikkarainen
Kiuruvesi