Vasemmistoliitolla on paljon näkyviä ja taitavia naisvaikuttajia ympäri maan. Naisten menestys Vasemmistossa on ollut huimaa kaksissa edellisissä vaaleissa. Aluevaaleissa listamme ääniharava oli nainen kahdessa kolmesta hyvinvointialueesta. Kuntavaaleissa vasemmistoääniharava oli nainen kahdeksassa kymmenestä suurimmasta kaupungista. Naiset keräävätkin nyt todella hyvin ääniä ja tuovat puolueellemme tärkeitä paikkoja. Näkemykseni on, että tätä vahvuutta tulisi puolueena edelleen kehittää ja tukea.
Puolueen on myös varmistettava listojen tasapuolisuus. Ehdokasasettelu on vuoden 2023 eduskuntavaaleissa tehty Varsinais-Suomea lukuun ottamatta ilman jäsenäänestyksiä. Piirejä on ohjeistettu rakentamaan listat 60–40-periaatteella, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu. Ei ole nykyään harvinaista, että puolueen sisäisessä päätöksenteossa 60–40-jako suosii ja nostaa esiin nimenomaan miehiä.
Puheenjohtaja Li Andersson on toivonut (KU 16.10.2021), että miehet ja erityisesti duunarimiehet, astuisivat esiin ja ottaisivat itse aktiivisesti roolia puolueessa. Olen puheenjohtajan kanssa samaa mieltä. Toivoisin myös nuorten opiskelijamiesten, perheenisien, maahanmuuttajamiesten, transmiesten ja monenlaisista muista taustoista olevien miesten osallistuvan aktiivisella otteella vaaleihin ja päätöksentekoon. Kaikki, jotka kunnioittavat puolueen periaatteita ja allekirjoittavat sen perusarvot, ovat tervetulleita!
Samalla feministinen puoluetoiminta on avannut käsityksiä miesten osallistumisen rooleista. Miehet voivat toimia puolueessa taustavaikuttajina ja politiikkatyön tukijoina. Olen ollut puoluetoimistolla töissä pian kuusi vuotta ja käynyt lukuisia keskusteluita vasemmistolaisten miesten kanssa, jotka nimenomaan haluavat ensisijaisesti toimia puolueyhteisön kehittäjinä, sparraajina ja mahdollistajina. He kertovat, että eivät välttämättä kaipaa esilläoloa, tiukkaa vääntämistä tai toisaalta yömyöhään venyviä kokousputkia.
He tahtovat fasilitoida työryhmiä, suunnitella seminaareja, koordinoida vaalityötä, keittää kahvia äänestäjille, olla mukana valmistelemassa ohjelmia, tehdä jäsenhankintaa ja hankkia listoillemme uusia, nousevia nimiä. Perinteisesti monet näistä rooleista ovat puoluetyössä kuuluneet kohtuuttoman usein automaattisesti naisille. Näin ei enää nykyaikaisessa puolueessa tulisi olla, vaan erilaisiin tehtäviin pitäisi olla kaikilla mahdollisuus osallistua sukupuoleen, ikään, etnisyyteen tai terveydentilaan katsomatta. Toki suomalaisessa henkilö- ja listavaalin yhdistelmässä äänestäjillä on viimeinen sana siihen, kuka luottamustehtäviin valitaan, mutta puolueen sisällä voimme yhdessä huolehtia tasa-arvoisesta ja tasapuolisesta tehtävänjaosta.
Moni arvostamani mieskollega ja vapaaehtoinen on valinnut puolueessa puolueyhteisön rakentajan tai taustavaikuttajan tien. Koen itse myös nykyisen työni järjestötiimin vetäjänä juuri tällaisena tehtävänä. On tärkeää, että feminististä politiikkaa tekevässä puolueessa myös yhteisörakentajan rooli on miehille avoin sekä arvostettu.
Juuso Aromaa
Vasemmistoliiton jäsen- ja järjestötiimin vetäjä
lehti 