Kun Ugandan koulut aukesivat koronasulun jälkeen tammikuussa, Alimin vauva oli kolmen kuukauden vanha. Seitsemäntoistavuotias äiti halusi palata kouluun, mutta hänellä oli ongelma: kannattaisiko hänen kertoa opettajille, että imettää?
Alim päätti avautua opettajille, jotka tarjoutuivat auttamaan häntä kouluun paluussa. Koulu antoi hänelle poikkeusluvan salaisesti imettää lasta koulun tiloissa. Ensimmäiset kaksi viikkoa olivat nuorelle äidille vaikeita.
– Se ei ollut helppoa, mutta nyt alan tottua oppilaisiin ja opettajiin. Opettajista on ollut todella paljon apua, hän sanoo.
– Hän tuntee olonsa vapaaksi koulussa. Aamulla hän opiskelee, sitten tauon aikana imettää lastaan. Lounasaikana samoin. Ensimmäinen viikko oli vaikea. Aina kun Alim kuuli lapsen itkua, hän luuli sitä omaksi vauvakseen ja se häiritsi häntä, vanhempi opettaja Lilian Akot kertoo.
Alim on Layibin yläasteen ainoa imettävä äiti. Useimmat hänen luokkatovereistaan ovat raskaaksi tulonsa jälkeen lopettaneet koulunkäynnin. Ennen koronapandemiaa koulu ei sallinut imettävien äitien osallistua kouluopetukseen.
–Ajattelin, että on viisasta palata kouluun, sillä ilman koulutusta elämä muuttuu hankalaksi. Olen nähnyt, miten yhteisöni ihmiset kärsivät, varsinkin ne, jotka eivät ole käyneet koulua. Minulla on päämäärä – haluan opiskella ja tulla paremmaksi ihmiseksi, Alim sanoo.
Anglikaanipiispa torjuu teiniäidit
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Uganda on yksi kuudesta Afrikan maasta, jotka ovat parantaneet teiniäitien ja raskaana olevien tyttöjen mahdollisuuksia käydä koulua. Muut kohennuksia tehneet maat ovat Mosambik, Zimbabwe, Sierra Leone, Tansania ja São Tomé ja Principe.
Uganda otti uudet linjaukset käyttöön joulukuussa 2020. Jos koulu kieltäytyy ottamasta oppilaikseen nuoria äitejä ja raskaana olevia tyttöjä, sen täytyy maksaa korvauksia lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kouluja myös ohjeistetaan puuttumaan leimaamiseen, syrjintään ja väkivaltaan, joka kohdistuu odottaviin tyttöihin ja teiniäiteihin.
Ohjeistuksesta piittaamatta Ugandan anglikaanisen kirkon johtaja piispa Ssebagala kielsi kaikkia hiippakuntansa anglikaanien perustamia kouluja hyväksymästä imettäviä äitejä ja raskaana olevia tyttöjä. Piispan mielestä vanhemmat saavat toki tukea raskaana olevia tyttäriään, mutta olisi moraalitonta sallia heidän istua samassa luokkahuoneessa muiden koululaisten kanssa.
– Voitko kuvitella, että jopa imettävien äitien annettaisiin osallistua opetukseen. Miten opettaja voi opettaa, kun tyttö antaa rintaa lapselleen, piispa Ssebagala kysyy.
Katolisen koulun johtaja Susan Wamala Sserunkuma kertoo, että myös katolisissa kouluissa toimitaan samoin.
– Me emme kiellä heiltä opetusta kokonaan, mutta autamme heitä elämään ympäristössä, joka ei stigmatisoi heitä. Tyttö ei voi tulla takaisin kouluun imettäessään, sillä hänellä ei ole paikkaa lapselle, Sserunkuma sanoo.
Myös tyttöjen omat pelot estävät koulunkäyntiä
Vanhempi kouluviranomainen Joyce Nalubega kertoo, että muidenkaan kirkkojen ja moskeijoiden perustamat koulut eivät anna imettävien äitien palata koululuokkiin.
– Me kunnioitamme eri koulujen kulttuureita ja uskontoja, mutta me emme voi täysin sulkea ovea. Meidän täytyy antaa tytöille toinen mahdollisuus. He kävivät koulua oppiakseen, mutta sitten tuli pandemia. Meidän ei tulisi rangaista heitä siitä, Nalubega sanoo.
Raskaana olevia tyttöjä ei edelleenkään hyväksytä yksityisiin ala- ja keskiasteen kouluihin. Julkisiin tai valtionapua saaviin kouluihin tytöt otettaisiin takaisin, mutta tytöt ovat pelon ja leiman takia pysytelleet poissa.
– Vaikuttaa siltä, että jotkut ovat menneet naimisiin ja toiset vain pysyvät poissa ja vanhemmat pysyvät hiljaa. Tämä on todella suuri ongelma. He eivät koskaan palaa. Vanhemmat epäröivät antaa tyttärille toisen mahdollisuuden, Nalubega selittää.
Väittelyä suurella tunteella
Albert Okello kuitenkin päätti pitää tyttärensä koulussa, vaikka perheen kotiseudulla on tavallista kieltää raskaaksi tulleilta tytöiltä koulunkäynti. Kielto on rangaistus raskaaksi tulemisesta.
– Minun täytyi ajatella pitemmälle. Tytön raskaaksi saattanut poika on oppimaton, eikä hän voi olla tytölle mitenkään avuksi. Emme voineet jättää häntä pojan armoille, joten annoimme hänen palata kouluun, Okello kertoo.
Aiheesta väitellään Ugandassa suurella tunteella. Myös presidentti Yoweri Museveni on ilmaissut mielipiteensä: hän ei ole kieltämässä lapsia saaneilta tytöiltä koulunkäyntiä.
– Kielto ei ole loogisesti eikä varmasti uskonnollisestikaan perusteltavissa. Jos aikuiset voivat palata kouluun neli- tai viisikymppisinä, miksei lapsi voisi? Mutta voiko hän palata imettävänä äitinä? Siitä meidän pitää keskustella, Museveni on sanonut.
Alimin näkemys on selvempi.
– Kouluun on hyvä mennä takaisin, jos se vain mitenkään on mahdollista. Ei tulisi pelätä paluuta, sillä opinnoista on paljon hyötyä.
Ugandan viranomaiset arvioivat, että vuonna 2021 noin 30 prosenttia koululaisista jäi palaamatta kouluun teiniraskauden, varhaisen avioliiton tai lapsityön vuoksi. Se on noin 4,5 miljoonaa lasta.
lehti 