KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Johtaisiko Arhinmäen ehdotus palkka-armeijaan?

Jaakko Laakso
12.3.2010 11.00

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kysyy keskusteluavauksessaan, kuinka hyvin nykyinen varusmiesarmeija soveltuu muuttuvaan turvallisuusympäristöön ja katsoo, että ”sotilaallisen uhan sijaan Suomen pitäisi valmistautua esimerkiksi ympäristökatastrofeihin, suuronnettomuuksiin tai tietoverkkoihin kohdistuviin hyökkäyksiin”.

Ilmeisesti Arhinmäki kuitenkin arvioi, että Suomeen voi joskus kohdistua myös sotilaallista uhkaa, koska hän ei ehdota puolustusvoimien eikä asepalvelun lakkauttamista. Hän pohtii varusmiespalveluksen muuttamista vapaaehtoiseksi ja vain osaa ikäluokasta koskevaksi.

ILMOITUS
ILMOITUS
Mistä rajusti supistetut puolustusvoimat löytäisi yhtäkkiä voimavaroja koulutuskapasiteetin nostamiseen ja missä koulutus tapahtuisi, kun varuskuntaverkkoa olisi ajettu alas?

Vapaaehtoinen ja valikoiva varusmieskoulutus johtaisi tarpeeseen muuttaa nykyistä puolustusdoktriinia; alueellinen puolustusjärjestelmä kun ei voi nojata valikoivaan asevelvollisuuteen. Koko maan puolustuksen sijasta olisi valittava puolustettavat ydinalueet. Kuka puolustaisi kriisitilanteessa muita alueita?

Yhdysvallat ja Nato ovat jo pitkään arvostelleet aluepuolustukseen keskittyviä maita ”vanhanaikaisuudesta”. Aluepuolustukseen erikoistuneiden armeijoiden sijasta halutaan luoda nopeasti liikuteltavia iskukykyisiä interventiojoukkoja, joita voidaan käyttää Irakin ja Afganistanin kaltaisissa sodissa.

Naton tavoite on, että 50 prosenttia jäsenmaiden joukoista pitää olla lähetettävissä operaatioihin siten, että vähintään 10 prosenttia olisi jatkuvasti sotatoimissa. Siksi Yhdysvallat ja Nato haluavat korvata asevelvollisuuteen perustuvat armeijat palkka-armeijoilla. Suomessa ei ole syytä lähteä tälle tielle.

Saataisiinko160 000 sotilaan reservi ylipäänsä muodostetuksi, jos vain 20–30 prosenttia miesikäluokasta koulutettaisiin?

Nykyisin palvelukseen astuu miesikäluokasta noin 80 prosenttia. Heistä palveluksen loppuun suorittaa noin 70 prosenttia. Palveluksen suorittaneista sijoitetaan edelleen noin 80 prosenttia, sillä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitäminen vaatii henkilöstöä myös muiden hallinnonalojen palvelukseen kriisitilanteessa.

Reserviläisarmeijaan pystytään vuosittain sijoittamaan noin 18 000–19 000 henkilöä. Kolmannes olisi vain 6 000–6 300 henkeä. Miten heistä voisi muodostua 160 000 henkilön reservi? Mallin vapaaehtoisuus voisi lisäksi romuttaa koko järjestelmän.

Norjassa varusmieskoulutuksen suorittaa vuosittain noin 8 000 nuorta, joista pieni osa on naisia. Tämä on noin kolmannes miesikäluokasta. Kodinturvajoukoissa on noin 50 000 sotilasta. Varsinaiset taistelujoukot ovat kaikissa puolustushaaroissa ammatti- tai sopimussotilaita. Norjalainen varusmiespalvelus onkin ensisijaisesti puolustusvoimille rekrytointikanava ammattisotilaiden palkkaamiseen.

Norjan puolustus perustuu ulkopuoliseen tukeen eli Nato-jäsenyyteen. Maan puolustusbudjetti vuonna 2010 on noin 4,2 miljardia euroa eli suurin Pohjoismaista. Suomen puolustusbudjetti on nyt noin 2,7 miljardia euroa. Sotilasliittoon kuulumattomana maana Suomi ei käytä sotilaallisen suunnittelun perustana ulkopuolista sotilaallista apua.

Valikoiva asevelvollisuusmalli johtaisi melko suoraviivaisesti ja nopeastikin ammattiarmeijaan kuten Ruotsissa on käynyt sen jälkeen, kun ensin oli käytössä valikoiva varusmieskoulutus.

Ammattiarmeija on kaikkien Suomessa tehtyjen selvitysten mukaan kallis eikä sekään sovellu aluepuolustukseen.

Arhinmäen pohtimassa mallissa ehdotetaan myös, että valmiusreserviin kuuluvat sotilaat koulutettaisiin tehtäviinsä kriisin uhatessa kolmen kuukauden tehokoulutuksella.

Nykyaikaisiin asejärjestelmiin perehdyttäminen ei kolmen kuukauden pikakoulutuksella ole mahdollista. Maasta polkaistun 180 000 ”sotilaan” valmiusreservin kävisi huonosti nykypäivän sodankäynnissä.

Ja mistä rajusti supistetut puolustusvoimat löytäisi yhtäkkiä voimavaroja koulutuskapasiteetin nostamiseen ja missä koulutus tapahtuisi, kun varuskuntaverkkoa olisi ajettu alas? Vai pidetäänkö mahdollisen kriisin varalta yllä kymmeniä tyhjiä varuskunta-alueita, varastoja ja tyhjäkäynnillä olevaa koulutushenkilöstöä?

Arhinmäki on oikeassa torjuessaan Sdp:n johdon ehdottaman molemmille sukupuolille yhteisen palvelusvelvollisuuden ja todetessaan, että kyse olisi pakkotyön kaltaisen pakkopalveluksen kohdistamisesta naisiin.

Mutta ratkaistaanko sukupuolten eriarvoinen asema sillä, että kutsunnat ulotettaisiin – kuten Arhinmäki esittää – tulevaisuudessa sekä miehiin että naisiin ja että hakeutuminen varusmieskoulutukseen olisi avointa niin miehille kuin naisillekin.

Mikä sitten olisi tasa-arvon kannalta se hyöty, joka saavutettaisiin, jos kävisi niin kuin Arhinmäki ennakoi? Hänhän sanoo, että ”on kuitenkin luultavaa, että suuri valtaosa sotilaskoulutukseen hakeutuvista sekä sotilaallisesta valmiusreservistä olisi miehiä”.

Ja sitten tärkein. Käytännössä koulutukseen hakeutumisen ”avoimuus” ja ”valinnanvapaus” tarkoittaa oikeutta hakeutua asepalvelukseen tai olla hakeutumatta. Miksi ihmeessä 20–30 prosenttia miesikäluokasta hakeutuisi asekoulutukseen, jos se olisi vapaaehtoista? Itse asiassa vapaaehtoisuus varmistaisi vain sen, että Suomen nykyinen asevelvollisuus korvautuisi varsin nopeasti palkka-armeijalla.

Kirjoittaja on puolustusvaliokunnan jäsen

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään