KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Kohti amerikkalaista sosiaalista mallia?

Lähitulevaisuudessa EU:n merkittävin sopimus lienee kattava talous- ja kauppasopimus Kanadan kanssa. Kuvassa laivoja Montrealin satamassa.

Lähitulevaisuudessa EU:n merkittävin sopimus lienee kattava talous- ja kauppasopimus Kanadan kanssa. Kuvassa laivoja Montrealin satamassa. Kuva: All Over Press

Marko Juutinen YTM
9.9.2013 17.58

Palveluiden kaupan vapauttamista perustellaan kasvulla ja työpaikoilla. EU:n 2020 -strategian mukaisesti uusi julkisia hankintoja koskeva direktiivi laajentaisi ja tehostaisi yhteismarkkinoita. Kilpailu ja halpuus eivät silti ole hyvinvointipalveluiden kriteereitä. Kriteeri on kokonaistaloudellinen kestävyys.

Useat kansalaisjärjestöt eri puolilla maailmaa ovat olleet huolissaan hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta, veden saannista ja ympäristönsuojelusta. Pitääkö kaikki yksityistää? Mikä on Euroopan sosiaalisen mallin tulevaisuus?

Integraatio syvenee

ILMOITUS
ILMOITUS
Vapaakauppa-sopimuksen investointipykälät voivat tarkoittaa vuoden 1998 MAI-sopimuksesta otetun erävoiton kariutumista.

Palveluiden yleissopimus (GATS) ajautui umpikujaan jo useita vuosia sitten. 21 valtion ja liittouman neuvottelema International Services Agreement olisi sen korvaava monenvälinen sopimus. Se vapauttaisi noin 60 prosenttia palveluiden kansainvälisestä kaupasta BRICS -maiden jäädessä ulkopuolelle.

Kahdenvälisistä vapaakauppasopimuksista EU neuvottelee Kanadan ja ASEAN-maiden. Neuvottelut USA:n kanssa ovat käynnistymässä, ja Perun, Chilen ja Etelä-Korean kanssa sopimus on jo solmittu.

Integraation syvetessä lännessä, se laajenee itään ja etelään. Halvan työvoiman ja resurssiensa ansiosta Kiinakin on globalisaation keskuksessa. Transatlanttisen yhteisön rinnalla on jo alettu puhua Tyynenmeren yhteisöstä (Kissinger 2011).

Kasvun ongelmat

Laajempaa ja syvempää markkinoiden integraatiota perustellaan kasvulla. Edes EU:ssa palvelujen kauppa ei muodosta yhtä avointa yhteismarkkina-aluetta. Eurooppalaisista palvelualan työntekijöistä vain joka kuudes on kansainvälisen yrityksen työllistämä.

Merkittävä osa palveluista on joko suoraan osa julkishallintoa tai ainakin julkisen viranomaisen vastuulla olevia ostopalveluita. Uusi julkisjohtaminen on tuonut ostopalvelut, tulosohjauksen ja kilpailun sosiaali-ja terveysalalle, oppilaitoksiin ja muille hyvinvointipalveluiden aloille, mutta usein on kyse viime kädessä julkisesta toiminnasta – viime kädessä siis hyvinvoinnin poliittisesta arvottamisesta ohi ja yli yksityisen voitontavoittelun.

Kasvun kannalta ongelmia ovat palvelusektorin paikallissidonnaisuus, yritysrakenteen kehittymättömyys verrattuna tavaroiden kauppaan, sääntelyn laajuus ja kilpailun puute. Ja näihin vapaakauppasopimuksilla puututaan: luodaan uutta arvoa palveluista, kuten ETLA:n viime vuotisessa julkaisussa kehotettiin.

Lähitulevaisuudessa merkittävin sopimus lie kattava talous ja kauppasopimus (CETA) Kanadan kanssa. Se on unionin kunnianhimoisin vapaakauppasopimus, joka ennakoi transatlanttista yhdistymistä EU:n ja NAFTA-maiden välillä.

Euroopan Attac verkosto jakaa CETA:a vastustavien kanadalaisten huolen: pelätään julkisen terveydenhuollon, koulutuksen ja mm. veden puolesta.

Julkiset hankinnat ja palvelujen kauppa

Jos tarkastellaan unionin voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä käynnissä olevien neuvottelujen tavoiteasiakirjoja, julkisten palveluiden yksityistämisestä ei pitäisi olla pelkoa – sitä ei vaadita.

Julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä ja kansainvälisissä sopimuksissa unioni on perinteisesti sulkenut julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon, energian ja liikennelaitoksen kilpailullisten markkinoiden ulkopuolelle.

Velkakriisin ja heikkenevien talousnäkymien vuoksi myös nämä alueet otettaisiin markkinoiden piiriin. Tarkoitus on puuttua palvelusektoria kasvun näkökulmasta vaivaamiin ongelmiin – muun muassa kilpailun vähyyteen ja markkinoille pääsyn esteisiin.

Unionin uusi lainsäädäntö ja uudet sopimukset vaativat avoimuutta, markkinoille pääsyä ja kilpailutusta koskipa se mitä sektoria tahansa. Tuotannon on oltava tehokasta, ja se toteutuu vain, jos julkista ja yksityistä palveluntuottajaa kohdellaan tasavertaisesti, eikä palvelun tuottaminen julkisella toimijalla ostopalveluiden sijaan vääristä kilpailua.

Tämä tarkoittaa kilpailullisten periaatteiden vakiinnuttamista hyvinvointivaltion toimialalla. Käytännössä tämä voi tarkoittaa yksityistämistä, mutta ei, jos julkinen toimija on parempi.

Entä kuinka paremmuus määritellään?

Kokonaistaloudellinen kestävyys

Uusi julkisia hankintoja koskeva direktiivi sääntelee yhteismarkkinoita ja soveltuvilta osin palvelujen kauppaa. Hankintapäätöksiä koskeva kriteeri ei ole hinta – vaan kokonaistaloudellinen kestävyys.

Kokonaistaloudellinen hyöty määritellään taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän kestävyyden kautta. Kunkin julkisen hankinnan osalta hankintasopimuksen kriteerit tulee määritellä näiden periaatteiden mukaan. Määrittelyprosessin tulee olla avoin ja inklusiivinen: siihen pitäisi kutsua edustajia kansalaisjärjestöistä ja ammattiyhdistyksistä, eikä niitä pitäisi tehdä vain virkamiesvoimin.

Siispä yksityistämisen voi tulla kyseeseen, kun julkinen ei onnistu takaamaan yhtä hyvää hinta-laatu -suhdetta kuin yksityinen. Palveluita ja julkistaloutta tarkastellaan kokonaistaloudellisen kestävyyden kautta, jota palveluiden vapaa kauppa edistäisi – aivan kuten kuripolitiikkakin edistää vastuullisuutta julkistaloudessa.

Kokonaistaloudellinen kestävyys ja talouskuri

Mitä unionin kokonaistaloudellisella kestävyydellä tarkoitetaan, selviää sitä määrittävistä sopimuksista.

Kokonaistaloudellisen kestävyyden on oltava sopusoinnussa unionin kasvu- ja vakaussopimuksen kanssa. Kestävyyden vaarantuminen tarkoittaa valtion alijäämää ja velkaantumista. Jos jäsenvaltio kestävyyden ylläpitämiseksi joutuu turvautumaan vakausmekanismin lainoitukseen, se samalla alistuu komission ja IMF:n ohjauksessa tehtäviin rakennesopeutuksiin.

… saa osakseen Kreikan mallin…

Kestävyyttä määrittelevistä institutionaalisista ratkaisuista sijoittaja vastaan valtio –tyyppinen riitojensovittelumenetelmä ansaitsee myös huomiomme.

Sijoittaja vastaan valtio CETA:ssa

Ennen Lissabonin sopimusta riitojensovittelumenetelmä perustui kahdenvälisiin sopimuksiin. Nyt osana vapaakauppasopimuksia se on osa ylikansallista prosessia niin suunnittelu kuin sovellusvaiheessa. CETA-sopimuksessa komissio ajaa jäsenmaiden entistä linjaa – sijoittaja vastaan valtio -mallia: ylikansallisilla on mahdollisuus huomattaviin vahingonkorvauksiin, jos valtiot vääristävät kilpailua.

Investointituomioistuimen historiassa suurin rangaistus langetettiin viime vuonna Ecuadorin valtiolle. Korvauksena öljysopimuksen purkamisesta Occidental Petroleumin kanssa, Ecuador joutui maksamaan 1,77 miljardin dollarin suuruiset sakot.

Jos CETA:an ja muihin vapaakauppasopimuksiin sisällytetään sijoittaja vastaan valtio –malli, palveluiden tuotanto ja talouselämä ehdollistuu. Vapaakauppasopimuksen investointipykälät voivat tarkoittaa 1998 MAI-sopimuksesta otetun erävoiton kariutumista ylikansallisten etuja ajavan investointilainsäädännön uudelleentulemiseen.

Tuolloin ylikansalliset yritykset astuvat energia-, liikenne-, terveydenhuolto- ja koulutussektoreille julkisen vallan kanssa tasa-arvoisina, tai oikeastaan enemmän tasa-arvoisina, koska resursseja on enemmän. Vaikka julkisia hankintoja esimerkiksi vedenjakelun järjestämisestä siis sääntelee kokonaistaloudellinen periaate, sääntelee kokonaistaloudellista periaatetta myös kilpailu yksityisen sektorin kanssa.

Onko sosiaalisesti vastuullinen ylikansallinen sitten kokonaistaloudellisesti kannattavampi kuin julkinen toimija? Tulkintaa tukevaa tutkimuskirjallisuutta ainakin on (esim. Jones 2005; Iammarino & McCann 2013), ja sille kapitalismi ja vapaus perustuu, kuten Milton Friedman opetti.

Johtopäätös

Unionin sosiaalinen malli näyttäisi kehittyvän amerikkalaisen esikuvan mukaisesti epätasa-arvoiseksi järjestelmäksi, jossa rahalla saa, mutta sitä on harvemmalla tarpeeksi.

Niinpä, vaikka rautarouva Thatcher nyt seikkailisi kurjassa dantelaisessa ympäristössä, olisi hänellä sentään joitakin ilonlähteitä – ME, sillä nykyiselle politiikalle on vaihtoehtoja, mutta täällä ollaan kuin ei olisikaan.

Öljyä ja hiekkaa CETA:ssa?

Kanada on hiljattain eronnut Kioton ilmastosopimuksesta, koska sillä on runsaat öljyhiekkavarannot. Öljyhiekka on kasvava investointien kohde, mutta sen hyödyntäminen on ympäristölle paljon öljyä haitallisempaa.

Julkisia hankintoja koskeva direktiivi sääntelee eurooppalaisia hankintoja. Ympäristön kestävyyttä ei voida vaatia Kanadaan sijoittavilta yrityksiltä, ellei siitä CETA:ssa erikseen sovita. Energiasektorin sääntelystä CETA:ssa ei ole merkkejä.

Jos sopimuksessa ei erikseen määritellä kantaa öljyhiekkaan, on sitä paha tehdä jälkikäteen. Ympäristönsuojelun ylle lankeaa tällöin sijoittajalle annetun oikeusvarmuuden varjo – ja sääntelyä yrittävälle vahingonkorvaukset.

Ja koska maapallon ilmakehä ei rajoitu Kanadaan tai Eurooppaan, on öljyhiekan käytöllä vaikutuksia meidän kaikkien ilmakehään. Huolimatta kestävyysperiaatteesta unionin lainsäädännössä voi CETA-sopimus Kanadan kanssa heikentää ympäristönsuojelua.

Big Brother CETA:ssa?

Viime kesänä Euroopan parlamentti hylkäsi väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen (ACTA). Sopimuksen mukaan virtuaaliverkon käytöstä olisi tullut valvottua. Tarkoituksena oli estää laittomien ohjelmistojen, pelien ja elokuvien välitys ja käyttö. Valvonnan lisäksi immateriaalioikeuksien rikkominen olisi kriminalisoitu.

ACTA herätti suurta vastarintaa. Tukemalla patenttisalkkujen haltijoiden omistusoikeutta, se olisi loukannut käyttäjien yksityisyyttä. Parlamentti äänesti enemmistön etujen puolesta ja hylkäsi ACTA:n.

Komissio on jo vuodesta 2009 neuvotellut kattavasta talous- ja kauppasopimuksesta (CETA) Kanadan kanssa. Immateriaalioikeuksien osalta komission linja oli CETA-neuvotteluissa sama kuin ACTA-neuvotteluissakin. ACTA:n hylkäämisen jälkeen komissio joutui muokkaamaan CETA:n tekstiä uudelleen. Komission kauppakomissaarin mukaan tekstiä on muokattu vastaamaan parlamentin päätöstä, ja piraattitoiminnan kriminalisointi on poistettu.

Kun CETA mahdollisesti tämän vuoden kuluessa tulee parlamentin asialistalle, on yksityisyyden suojan kannalta oleellista, millaista virtuaaliverkon käytön valvontaa sopimus esittää.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

SAK:n asiantuntija: Työssäoloehdon euroistamisessa vakavia puutteita hyvästä ajatuksesta huolimatta

Muuttuva viestintäympäristö ja entistä intiimimpi yleisösuhde edellyttävät uutismedialta avoimuutta

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään