Tuula-Liina Varis ihmetteli kirjoituksessaan Moderniin Suomeen?, miksi keskustakirjastoon on haluttu sauna. Olen ollut mukana arkkitehtuurikilpailun ohjelman laatimisessa ollessani kirjastotoimen johtaja 31.1.2013 asti. Tässä hieman taustaa:
Helsingin keskustakirjaston suunnittelu etenee ja rakennuksen sisältö muotoutuu juuri nyt suunnittelijoiden käsissä. Rakentaminen on alkamassa vuonna 2015. Uusi rakennus, jota suunnitellaan vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa, vihitään vuonna 2018 ja se on yksi itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden 2017 hankkeista.
Keskustakirjasto sijoittuu Kansalaistorin laidalle ja sen lähistöllä ovat Musiikkitalo, Finlandia-talo, Kansallismuseo, Kiasma, Sanomatalo, Eduskunta ja päärautatieasema. Vuosittain kävijöitä arvioidaan olevan 2,5 miljoonaa, toisin sanoen useita tuhansia päivässä.
Helsingin keskustakirjaston tulee tukea yksilöä kokonaisuutena.
Keskustakirjastosta tulee Helsingin, seudun ja koko Suomen tärkeä kohtaamispaikka, myös ulkomaisille kävijöille. Kävijämäärien perusteella kysymyksessä on yksi Suomen vetovoimaisimmista yleisökohteista.
Keskustakirjasto tarjoaa kirjallisuus- ja kulttuurielämyksiä, informaation- ja tiedonvälitystä sekä tukee opintoja ja tutkimusta. Kirjastolla tulee olemaan tärkeä merkitys sananvapauden, demokratian ja koulutuksen saralla, mutta se tukee myös kulttuurin ja talouden kehittymistä.
Tilana kirjaston tulee olla miellyttävä ja mukava ei-kaupallinen kohtaamispaikka kaikille; paikkakuntalaisille ja vieraille, lapsille ja aikuisille, tutkintoon tähtääville opiskelijoille, mutta myös niille tiedonjanoisille, jotka etsivät iloa, yhdessäoloa sekä tekemistä. Kirjasto tarjoaa luonnollisesti paikan myös rauhalle ja hiljaisuudelle, ympäristön, jossa on tilaa ajattelulle ja innoitukselle.
Kirjaston tulee edelleen huokua arvokkuutta, mutta sen tulee puhutella myös eri aisteja. Ravintolapalvelut ovat itsestäänselvyys, samoin merkittävä määrä kutsuvia luku- ja työskentelypaikkoja sekä mahdollisuus kohdata kevät kirja kädessä suurella, länteen suuntautuvalla parvekkeelle. Osa jokapäiväistä toimintaa ovat päivittäiset kulttuuriohjelmat.
Suunnitelmiin sisältyy myös vierailijoille tarkoitettu sauna. Sitä voivat lukupiirit, yritykset, järjestöt sekä pienemmät konferenssit vuokrata käyttöönsä. Keho ja mieli kohtaavat täällä mielenkiintoisessa ympäristössä. Perusidea tulee antiikin Ateenan ja Rooman kylpylä- ja kirjastorakennuksista. Lisäksi Aleksis Kiven ”opin sauna” saa täällä uuden muodon.
Helsingin keskustakirjaston tulee tukea yksilöä kokonaisuutena. Siksi rakennukseen tulee sisällyttää myös fyysisen hyvinvoinnin tunnetuin suomalainen instituutio, sauna. Täällä kohtaavat kaksi suomalaisten suosikkia ja kansainvälisesti tunnettua laitosta: sauna ja kirjasto.
Helsingin ja Suomen juhlavuoden kirjastolla, keskustakirjastolla, on hyvät edellytykset saavuttaa maailmanlaajuista tunnettuutta erinomaisen ja keskeisen sijaintinsa johdosta kaupungin keskustassa. Sinne ollaan luomassa arkkitehtonisesti merkittävää rakennusta, joka uuden ajan kirjastopalvelujen lisäksi yllättää epäsovinnaisella sisällöllään: maailman ainoalla julkisella kirjastosaunalla. Näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina tätä vetonaulaa ei pidä alistaa perinteiselle ajattelulle eikä punakynälle.
uutiskirje 
