Kreikan pääministeri Alexis Tsipras on joutunut juomaan katkeraa kalkkia, kun heinäkuussa periaatteessa sovittua Kreikan uutta lainaohjelmaa on neuvoteltu käytännön toimenpiteiksi.
Tiistaiaamuna ilmoitettiin, että Kreikka ja sen lainoittajat ovat päässeet sopimukseen Kreikan kolmannen lainaohjelman keskeisistä kiistakysymyksistä. Kolmivuotisen ohjelman puitteissa Kreikan on määrä saada 85–86 miljardin dollarin luotot.
Mitä enemmän tietoja sopimuksen yksityiskohdista on tullut, sitä selvempää on, että Kreikka joutuu nyt nielemään suurin piirtein kaiken sen, minkä se runsas kuukausi sitten Tsiprasin aloitteesta järjestetyssä kansanäänestyksessä torjui.
Velkoja leikattaneen, vaikkakaan sitä ei kutsuta leikkaamiseksi.
Leikkauspolitiikka jatkuu, yksityistämistä vauhditetaan ja Kreikan talous joutuu entistäkin tiukemmin troikan eli EU:n komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n valvontaan.
Jäljellä ei ole juuri mitään vasemmistopuolue Syrizan viime syyskuun Thessalonikin ohjelmasta, jolla se voitti tammikuun vaalit.
EU:n ja eurovyöhykkeen poliitikoille ei ole riittänyt pelkästään Kreikan ehdoton antautuminen, vaan lisäksi Tsipras on vielä vedetty kölin alta. Hänestä on ilmeisesti haluttu tehdä varoittava esimerkki siitä, ettei oikeiston ja sosiaalidemokraattien harjoittamaa leikkauspolitiikkaa voi kyseenalaistaa.
Kapinajoukko kasvoi
Kreikan parlamentti hyväksyi perjantaiaamuna uuden lainaohjelman. Hallituksen esitys meni useimpien oppositiopuolueiden tuella selvästi läpi ja sai 300-paikkaisessa parlamentissa oli 222 ääntä.
Hallituksen esitystä vastaan äänesti kuitenkin 32 Syrizan 149 kansanedustajasta ja 11 heistä äänesti tyhjää. Vastaan äänesti muun muassa entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis.
Kapinointi Syrizan riveissä oli siis vielä laajempaa kuin kahdessa aiemmassa kriittisessä äänestyksessä tänä kesänä.
Pääministeri Tsipras järjestää tiettävästi parlamentissa luottamuslauseäänestyksen 20. elokuuta tai sen jälkeen. Jos hallitus ei saa luottamuslausetta, ovat edessä ennenaikaiset vaalit syyskuussa.
Syrizan sisäisen kapinan johtohahmona toimiva entinen energiaministeri Panagiotis Lafazanis käytti kovaa kieltä Tsiprasia vastaan: ”Häpeän puolestasi. Meillä ei ole enää demokratiaa, vaan eurovyöhykkeen diktatuuri.”
Lafazanisin on kerrottu harkitsevan uuden puolueen perustamista Syrizan kapinallisten ympärille. Hän ei ole ainakaan selväsanaisesti kiistänyt aietta.
Saksan veitsi kurkulla
Jotain Kreikka on kuitenkin saamassa Syrizan puolivuotisen valtakauden tuloksena. Asiaa tuskin kirjataan ainakaan lähiaikoina mihinkään paperille, mutta käytännössä konsensus on kasvamassa siitä, että Kreikan velkoja on pakko leikata.
Koska poliitikot lukuisissa EU-maissa ovat toistelleet, ettei velkojen leikkaukseen suostuta, sitä ei kutsuta tällä nimellä. Todennäköisesti operaatio tehdään pidentämällä laina-aikoja ja mahdollisesti alentamalla lisäksi korkoja.
IMF on ollut mukana neuvotteluissa kolmannesta lainaohjelmasta, mutta samalla ilmoittanut, ettei se osallistu lainottamiseen, ellei Kreikan velkoja leikata.
Useissa maissa, kuten Saksassa ja Suomessa, pidetään IMF:n osallistumista olennaisena.
Tänään perjantaina ovat vuorossa euroalueen valtiovarainministerit. Lisäksi ohjelma on hyväksyttävä jokaisessa EU-maassa erikseen. Takarajana on ensi viikon torstai, jolloin erääntyy Kreikan seuraava 3,2 miljardin euron velkaerä Euroopan keskuspankille.
Saksa on pitänyt veistä Kreikan kurkulla vuodattamalla tietoja, joiden mukaan ohjelman hyväksyntä Saksan liittopäivillä ei ole varmaa. ”Pahan poliisin” roolin saaneen valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen on kerrottu yhä epäröivän ja mahdollisesti haluavan monivuotisen lainaohjelman sijasta vain ensi viikon velkaerän kattavan väliaikaisratkaisun, niin sanotun siltarahoituksen.
uutiskirje 
