KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Naton yhteinen puolustus ei ole itsestäänselvyys – tuovatko takuut turvan?

Kuva: All Over Press/ Alamy/Rawf8

Sotilasliitto Naton peruskirja ei automaattisesti johda yhteiseen puolustukseen, vaikka sen jäsenmaa joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Tulkinnanvara on laaja eikä vastauksen tarvitse edes olla sotilaallinen.

Antero Eerola
10.4.2022 7.00

Venäjän Ukrainassa käynnistämä hyökkäys on järisyttänyt turvallisuuspolitiikan perusteita myös Suomessa. Poliittinen tilanne on kääntynyt suuntaan, jossa Suomen jäsenyys sotilasliitto Natossa on lähempänä kuin koskaan.

Naton kannattajat pitävät keskeisenä perusteena jäsenyydelle sotilaallisia turvatakuita, joiden mukaan aseellista hyökkäystä yhtä Nato-maata on pidettävä hyökkäyksenä kaikkia sotilasliiton jäseniä vastaan.

Käsitystä ovat vaalineet erityisesti Nato-myönteiset tutkijat. Presidentti Sauli Niinistön mielestä riittävämpiä takuita ei ole olemassakaan.

Yhteistä puolustusta tarkoittava Naton kuuluisa 5. artikla löytyy sotilasliiton peruskirjasta, vuoden 1949 Washingtonin sopimuksesta.

Artiklassa todetaan myös, että mikäli aseellinen hyökkäys tapahtuu, kukin maa auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta ryhtymällä ”sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käytön, tarkoituksenaan palauttaa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuus ja ylläpitää sitä”. Mitään pakkoa aseellisiin toimiin ei siis ole.

Romanttinen käsitys keskinäiseen apuun perustuvasta puolustusliitosta ei aina vastaa todellisuutta.

Tosielämässä muut Nato-maat eivät välttämättä ryntää sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan avuksi. Eikä viides artikla tätä edes vaadi.

Suomessa onkin puhuttu toistaiseksi vain vähän siitä, mikä on turvatakuiden käytännön merkitys, millä edellytyksillä ne voidaan ottaa käyttöön ja mitkä ovat jäsenmaiden painotukset, kun päätöksiä ryhdytään tekemään. Entä jos turvatakuut aktivoidaan, millaista avun pitäisi olla?

Yhden sana painaa enemmän kuin toisten

Ukrainan sodassa Yhdysvallat ja Nato ovat varoneet viimeiseen saakka joutumasta sotilaalliseen yhteenottoon Venäjän kanssa. Siksi ne ovat kieltäytyneet Ukrainan toistuvista pyynnöistä julistaa maan ylle lentokieltoalue.

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin mukaan törmäys voisi johtaa ”kolmanteen maailmansotaan”.

Ydinasevaltojen välisessä sodassa tuskin olisi voittajia.

Ukrainan tapaan Suomi ei ole Naton jäsen, mutta mikä takaisi, että Nato ja sen johtovaltio Yhdysvallat olisi valmis sotilaallisen konfliktiin Venäjän kanssa Suomen puolustamiseksi? Entä mitä Suomesta mahtaisi jäädä jäljellä, jos sen alueella puhkeaisi ydinasemahtien Naton ja Venäjän välinen sota?

Eri Nato-mailla on hyvin erikokoinen sotilaallinen voima, mikä tarkoittaa, että yksien sana painaa enemmän kuin toisten. Teoriassa pienillä Baltian mailla on kullakin sama sananvalta kuin Yhdysvalloilla, käytännössä ei.

Kiristystä viidennellä artiklalla?

Naton viides artikla on ollut myös painostamisen ja kiristämisen väline. Tämä nousi esiin Suomen naapurissa Norjassa, kun Yhdysvallat valmistautui vuonna 2002 Irakin sotaan.

Tuolloin Yhdysvaltain Oslon suurlähettiläs John Doyly Ong huomautti, ettei Yhdysvaltojen apu ole itsestäänselvyys, jos Norja ei tue hyökkäystä Irakiin.

Painostus johti tuloksiin. Vaikka Norja ei suoraan tukenut itse hyökkäystä, se lähetti myöhemmin joukkojaan Irakiin. Kieltäytyminen amerikkalaisten pyynnöstä oli vaikeaa. Naton pommituksiin Libyassa vuonna 2011 Norja jo osallistui suuremmitta mukinoitta.

Naton jäsenyys tarkoittaakin ennen muuta sotilasliittoa Yhdysvaltojen kanssa. Ilman Yhdysvaltojen asevoimia ei ole Natoakaan.

Yhdysvallat ei kuitenkaan ole sitoutunut antamaan automaattisia turvatakuita Nato-liittolaisilleen.

Maan perustuslain mukaan sodasta ja rauhasta päättää Yhdysvaltojen kongressi eli edustajainhuone ja senaatti yhdessä.

Myöskään kaikki Yhdysvaltain presidentit eivät aina ole arvostaneet Naton viidettä artiklaa. Tunnetuin esimerkki on Donald Trump, jota arvosteltiin voimakkaasti siitä, ettei hän halunnut sitoutua Naton yhteiseen puolustukseen.

Trumpin entinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton on useampaan kertaan väittänyt, että Trump olisi uudelleen valintansa myötä irrottanut Yhdysvallat Natosta.

Trump herätti suurta pahennusta Naton huippukokouksessa vuonna 2017, jolloin hän ei suoraan suostunut sitoutumaan turvatakuisiin. Hänen mielestään ne olisivat voimassa vain, jos liittolaiset maksavat laskunsa eli panevat enemmän rahaa puolustukseen.

Mikään ei ainakaan toistaiseksi takaa sitä, etteikö Trump voisi palata Valkoiseen taloon vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Suomessa tämä mahdollisuus ei juuri ole herättänyt keskustelua, vaikka Nato nykymuodossaan saattaa joutua kysymyksen alle jo lähivuosina.

Turkki pyytänyt turhaan sotilaallista apua

Esimerkiksi Turkki on useammin kuin kerran vedonnut Naton turvatakuisiin.

Ennen Yhdysvaltain hyökkäystä Irakiin vuonna 2003 Turkki vetosi Nato-sopimuksen neljänteen artiklaan. Sen mukaan ”sopimuspuolet neuvottelevat keskenään aina, kun sopimuspuolen mielestä jonkun sopimuspuolen alueellinen koskemattomuus, poliittinen itsenäisyys tai turvallisuus on uhattuna”.

Turkki halusi taata itselleen jo etukäteen Naton sotilaallisen tuen, koska se oli valmis tukemaan Yhdysvaltain hyökkäystä Irakiin sallimalla amerikkalaisjoukkojen läpikulun Irakiin. Samalla se kuitenkin pelkäsi Irakin vastatoimia. Tukea Turkki oli hakemassa Naton viidennen artiklan avulla.

Nato-maista Saksa, Ranska ja Belgia kuitenkin vastustivat hanketta. Niiden mielestä Turkilla ei ollut oikeutta takuisiin, koska se aikoi itse antaa alueensa Irakin vastaisen sodan käyttöön. Muut Nato-maat olivat toista mieltä.

Lopulta Turkin parlamentti äänesti maaliskuussa 2002 vain kolmen äänen enemmistöllä kumoon tuolloisen pääministerin, nykyisen presidentin Recep Tayyip Erdoğanin neuvotteleman amerikkalaisten kauttakulkusopimuksen.

Yhdysvallat joutuikin viemään joukkonsa Turkin alueen ohi kohti Persianlahtea. Hyökkäys Irakiin alkoi 20. päivä maaliskuuta 2003.

Turkki on myöhemminkin vedonnut turvatakuupykäliin. Vuonna 2015 Turkki ampui alas venäläisen hävittäjän, joka oli Turkin mukaan tunkeutunut sen ilmatilaan pommituslennollaan.

Ankarasta pyydettiin jälleen Naton tukea. Ranska ja Saksa eivät tukeneet Turkin vaatimusta ja siksi Turkin toiveet saada tukea sotilasliitto Natolta kariutuivat.

Myöskin eräät muut Nato-maat pelkäsivät Turkin tukemisen voivan johtaa sotilasliiton sotaan Venäjää vastaan. Natolla ei myöskään ollut varmuutta siitäkään, oliko venäläishävittäjä todella tunkeutunut Turkin ilmatilaan.

Nato-maihin on hyökätty

Kotimaisessa liittoutumiskeskustelussa sanotaan usein myös, ettei yhteenkään Nato-maahan ole koskaan hyökätty. Nato-mielisistä näin ovat väittäneet esimerkiksi kokoomuksen ex-puheenjohtaja Alexander Stubb ja nykyinen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen.

Historian valossa väite ei pidä paikkaansa. Vuonna 1982 Argentiina hyökkäsi Britannialle kuuluville Falklandin saarille.

Massiivisin Nato-maata kohdannut hyökkäys olivat kuitenkin syyskuun 11. päivän terrori-iskut New Yorkiin ja Washingtoniin 2001. Niiden seurauksena Nato myös otti käyttöön ainoan kerran historiassaan yhteistä puolustusta tarkoittavan viidennen artiklan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Myös kahden vanhan Nato-maan Kreikan ja Turkin aseellinen kahakointi on ollut usein lähellä täysimittaista sotaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään