Konservatiivipuolueen Liz Truss aloitti Britannian pääministerinä 6. syyskuuta. Puolitoista kuukautta myöhemmin enemmistö oman puolueen jäsenistä katsoo, että Trussin pitäisi erota. Oppositiopuolue Labour on kolmisenkymmentä prosenttiyksikköä edellä gallupeissa, ja Trussin kykyihin pääministerinä luottaa kymmenen prosenttia kansalaisista.
Pudotus on ollut melkoinen, vaikka lähtökohdatkaan eivät olleet parhaat mahdolliset. Moni epäili Trussin kykyjä jo ennen kuin hän aloitti pääministerinä. Kaiken lisäksi Trussin valtakausi pääsi kunnolla alkamaan vasta syyskuun loppupuolella, koska kuningatar Elisabetin kuolema piti Britannian politiikan syyskuun alkupuolella jäissä.
Trussin ongelmat eivät täysin johdu hänestä itsestään, mutta paljon hän saa ottaa romahduksesta kontolleen.
Rouvan ei pitänyt kääntyä
Trussin esikuva politiikassa – monien konservatiivien tavoin – on Britannian pääministerinä vuosina 1979–1990 toiminut Margaret Thatcher. Truss on julkisissa esiintymisissään tehnyt samanlaisia tempauksia kuin Thatcher aikoinaan.
Truss on puhunut Thatcherin tavoin, että hän ei peräänny kannoistaan. Ongelma vain on, että Truss on joutunut perääntymään ja muuttamaan linjauksensa täysin reilussa kuukaudessa.
Ensin Truss ja valtiovarainministeri Kwasi Kwarteng esittelivät niin sanotun minibudjetin. Olennainen osa pakettia oli iso veronkevennys, joka olisi leikannut erityisesti kaikkein hyvätuloisimpien verotusta. Kun valtiontalous oli jo valmiiksi alijäämäinen, olisi veronkevennykset katettu ottamalla lisää velkaa.
Markkinat eivät innostuneet aikeista. Punnan kurssi lähti voimakkaaseen laskuun ja samalla Britannian valtionvelkojen korot alkoivat nousta.
Ensin Truss ja Kwarteng peruuttivat veronkevennysten kohdalla. Muutama päivä sitten Kwarteng ilmoitti erostaan, mitä on pidetty Trussin yrityksenä pysyä vallassa. Käytännössä Trussin nähdään heittäneen Kwartengin niin sanotusti bussin alle.
Viimeinen niitti Trussille tuli alkuviikosta, kun uusi valtiovarainministeri Jeremy Hunt perui oikeastaan kaikki Trussin esitykset. Truss ei vain kääntynyt, hän joutui pääministerinä katsomaan vieressä, kun valtiovarainministeri ilmoitti pääministerin kääntyneen.
Lehdistön tuki katosi
Britannian lehdistö on vahvasti kantaa ottava, ja valtaosa lehdistöstä tukee konservatiiveja. Vaikka lehdistö ei ole enää yhtä suuri vaikuttaja kuin takavuosina, on sillä edelleen valtaa. Siksi on merkittävää, että voimakkaasti Trussia aluksi tukeneet The Sun ja Daily Mail ovat muuttaneet suhtautumistaan kriittiseksi.
The Sun, joka aikoinaan ylpeili ratkaisseensa parlamenttivaalit, kutsui Trussia haamuksi, joka asuu pääministerin virka-asunnossa.
Truss on käytännössä yleinen naurunaihe.
Mitä seuraavaksi
Konservatiiveilla ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja. Truss nousi pääministeriksi konservatiivien jäsenäänestyksen jälkeen. Siinä hän voitti vastaehdokas Rishi Sunakin.
Jos Truss vaihdettaisiin toiseen, kasvaisivat vaatimukset uusista parlamenttivaaleista. Nykyisten kannatuslukujen valossa konservatiiveilla olisi edessä kaikkien aikojen murskatappio. Joidenkin kyselyiden mukaan puolueelle jäisi alle sata edustajaa parlamenttiin. Se tarkoittaisi täystuhoa.
Konservatiivien kaaosta kuvaa hyvin se, että tällä hetkellä konservatiivien jäsenten eniten kannatusta Trussin korvaajaksi saa ex-pääministeri Boris Johnson. Truss nousi pääministeriksi, kun konservatiivien kansanedustajat vetivät tukensa Johnsonilta.
Were Liz Truss to resign, Boris Johnson tops the list of potential successors Tory members would most like to see replace her
Boris Johnson: 32%
Rishi Sunak: 23%
Ben Wallace: 10%
Penny Mordaunt: 9%
Kemi Badenoch: 8%
Jeremy Hunt: 7%https://t.co/ftgIKn7xZv pic.twitter.com/fOxT2Ixjuc— YouGov (@YouGov) October 18, 2022
Labourin johtajan Keir Starmerin ei tarvitse tehdä muuta kuin haukkua hallitusta ja nauttia. Huomattavaa on, että Starmer ei ennen Trussin kaaosta ollut kovin suosittu poliitikko. Jos ovat britit kyllästyneet konservatiiveihin, eivät he ole ihastuneet karismattomaksi moitittuun Starmeriinkaan. Labour ei myöskään ole tehnyt merkittäviä avauksia.