KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kolumnit

Sunnuntaivieras: Poliittista valtapeliä ja yritysten viherpesua – miksi kaikkien suomalaisten tulisi kiinnostua metsistä

Mia Haglund

Mia Haglund. Kuva: Henri Salonen

Metsämaana vastuullamme on huolehtia siitä, että metsämme toimivat mahdollisimman tehokkaasti ilmakehästä hiiltä sitovina hiilinieluina ja että myös talousmetsiä hoidetaan metsäluonnon monimuotoisuutta edistävin menetelmin, kirjoittaa Sunnuntaivieras Mia Haglund.

Mia Haglund
11.12.2022 15.05

Lapsena vihasin metsää. Helsingissä meren ja kallioisten puistojen äärellä varttuneena minua pelotti luonnontilaisen vanhan metsän hämärä tiheys, vaatteiden läpi tunkeva kosteus ja hiuspohjassa vaeltelevat hirvikärpäset.

Ikääntymisen myötä luontosuhteeni on muuttunut merkittävästi myönteisemmäksi. Metsässä kulkiessa mielen rauhoittuminen yhdistyy mielekkäästi mielikuvitusta herättelevään seikkailuun – koskaan ei ole ihan varma siitä, kohtaako kuusien takaa vaikka jäniksen tai unelmien sienikätkön.

Metsien kokemuksellisuus ei kuitenkaan ole tärkein syy jokaiselle suomalaiselle kiinnostua kansallismaisemastamme. Kansainvälisessä kamppailussa ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan on helppo osoittaa sormella öljyä tai hiiltä tuottavia maita ja vaatia heitä lopettamaan fossiilisen energian tuottaminen (herätys Norja!). Metsämaana meidän kansallisella vastuullamme on kuitenkin vastavuoroisesti huolehtia siitä, että metsämme toimivat mahdollisimman tehokkaasti ilmakehästä hiiltä sitovina hiilinieluina ja että myös talousmetsiä hoidetaan metsäluonnon monimuotoisuutta edistävin menetelmin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Metsäteollisuus ei ole työmarkkinakysymyksissä duunarin puolella.

Suomen virallinen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen on käytännössä mahdotonta ilman hiilinieluja ja hiilivarastoja vahvistavaa metsäpolitiikkaa. Tilastokeskuksen vuoden 2021 kasvihuonepäästöjä käsittelevän viime keväänä julkaistun ennakkotiedon mukaan Suomen hiilinielut ovat sen sijaan romahtaneet. Metsähakkuita on tehty liikaa ja liian nuoreen metsään suhteessa uuden metsän kasvamistahtiin.

Tarve yhteensovittaa metsäpolitiikka ilmastopolitiikan reunaehtoihin kuulostaa siis tieteelliseltä itsestäänselvyydeltä. Valitettavasti sekä uuden luonnonsuojelulain että EU:n ennallistamisasetuksen poliittinen käsittely osoittavat, että silminnähden kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta huolimatta lukuisilla suomalaisilla päättäjillä on laput silmillä – ilmastouhan sijaan poliitikkojen silmissä vilisevät metsäteollisuuden määrätietoisen vaikuttamisen johdosta eurot.

Viime aikoina metsäteollisuuden lobbaus on laajentunut kabineteista ja maakuntalehdistä sosiaaliseen mediaan. UPM käynnisti syksyllä sosiaalisessa mediassa laajan kampanjan, jossa julkaistiin yhtiön tekemiä haastatteluja tunnettujen mielipidevaikuttajien kanssa. UPM toi kampanjassa voimakkaasti esiin fossiilista energiaa korvaavia tuotteitaan, vaikka tuotteet ovat todellisuudessa yhtiölle marginaalinen liiketoiminnan muoto. Samalla yhtiön sometilit tyhjennettiin yhtiön varsinaista toimintaa kuvaavasta sisällöstä. Kampanja täytti siis täysin viherpesun tunnusmerkit. Näin totesi myös kampanjaan osallistunut ilmastokysymyksiin perehtynyt mielipidevaikuttaja Niklas Kaskeala Twitterissä julkaistussa ketjussa , jossa Kaskeala ilmoitti katuvansa kampanjaan osallistumista.

Eduskunnassa nähty farssi luonnonsuojelulain käsittelyssä on toinen osoitus siitä, miten aggressiivista kamppailua metsäpolitiikan tulevaisuudesta parhaillaan käydään. Keskusta kääntyi hallituksen yhteistä esitystä vastaan perustellen kelkan kääntämistä virkahenkilön kokouksen aikana paperin reunaan tehdyllä pikalaskelmalla. Maa- ja metsätalousministeriön hallitusneuvos Vilppu Talvitien tekemän laskelman sanottiin osoittavan, että metsänomistajien omaisuudensuoja ja metsäteollisuuden toimintaedellytykset olisivat lakiesityksen mukaan vaarassa. Luonnonsuojelubiologian tutkija Panu Halme on kuitenkin kertonut julkisuudessa pitävänsä Talvitien laskelmaa virheellisenä ja tehneensä Talvitien toiminnasta kantelun oikeuskanslerille. Tässä tapauksessa maito on jo niin sanotusti maassa, koska opposition esittämät heikennykset luonnonsuojelulakiin menivät eduskunnan käsittelyssä läpi keskustan tuella.

Metsäteollisuuden luomat työpaikat ovat toki tärkeitä tulonlähteitä monelle paikkakunnalle ja suomalaiselle työntekijälle. On samalla muistettava, ettei metsäteollisuus ole työmarkkinakysymyksissä duunarin puolella. Metsäteollisuus ry ilmoitti viime vuonna, että he siirtyvät valtakunnallisista työehtosopimuksista sopimaan yrityskohtaisesti. Tämä ei vielä riittänyt UPM:lle, joka kertoi neuvottelevansa yrityksen sisällä oman sopimuksen jokaiselle toimialalle ja haluavansa viedä neuvottelemisen jopa henkilökohtaiselle tasolle toimihenkilöiden osalta.

Tämän seurauksena keväänä UPM:n työntekijät toteuttivat 112 päivää kestäneen lakon, joka on pisimpään kestänyt lakko 70 vuoteen. Kun UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos kommentoi lakkoa kotoaan Nizzasta, hän kertoi pitävänsä UPM:n toimintaa isänmaallisena ja ay-liikettä palkkakartellina. UPM:n toiminnasta on isänmaallisuus kaukana. Työntekijöiden neuvotteluaseman systemaattinen heikentäminen on yhtä vastuutonta kuin metsäteollisuuden systemaattinen toiminta ilmastoa ja luonnonsuojelua vastaan.

On aika ravistella suomalaista metsäpolitiikkaa juuristaan. Yksityisistä maanomistuksista huolimatta Suomen metsien tulevaisuus on meille yhteinen kansallinen kohtalonkysymys.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Saksan vasemmistokonservatiivit flirttailevat maahanmuuttovastaisuudella – Yhden opin he kuitenkin antavat muulle vasemmistolle

Veikka Lahtinen.

Suomen asekauppa saa journalismilta täyden hyväksynnän

Puoluelehden pitää kysyä epämiellyttäviä kysymyksiä ja totuuksia – ”Jos hallituksen politiikka on niin hirveää, miksi niin moni kannattaa sitä”

Vasemmistolla on ainutlaatuinen mahdollisuus antaa ihmisille jotain, mihin uskoa, kirjoittaa KU:n politiikan toimittaja Toivo Haimi.

Kolumni: Ahdistunut vasemmisto ei voi taantua vain vastavoimaksi oikeistolle

Uusimmat

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään