KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kolumnit

Sunnuntaivieras: Poliittista valtapeliä ja yritysten viherpesua – miksi kaikkien suomalaisten tulisi kiinnostua metsistä

Mia Haglund

Mia Haglund. Kuva: Henri Salonen

Metsämaana vastuullamme on huolehtia siitä, että metsämme toimivat mahdollisimman tehokkaasti ilmakehästä hiiltä sitovina hiilinieluina ja että myös talousmetsiä hoidetaan metsäluonnon monimuotoisuutta edistävin menetelmin, kirjoittaa Sunnuntaivieras Mia Haglund.

Mia Haglund
11.12.2022 15.05

Lapsena vihasin metsää. Helsingissä meren ja kallioisten puistojen äärellä varttuneena minua pelotti luonnontilaisen vanhan metsän hämärä tiheys, vaatteiden läpi tunkeva kosteus ja hiuspohjassa vaeltelevat hirvikärpäset.

Ikääntymisen myötä luontosuhteeni on muuttunut merkittävästi myönteisemmäksi. Metsässä kulkiessa mielen rauhoittuminen yhdistyy mielekkäästi mielikuvitusta herättelevään seikkailuun – koskaan ei ole ihan varma siitä, kohtaako kuusien takaa vaikka jäniksen tai unelmien sienikätkön.

Metsien kokemuksellisuus ei kuitenkaan ole tärkein syy jokaiselle suomalaiselle kiinnostua kansallismaisemastamme. Kansainvälisessä kamppailussa ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan on helppo osoittaa sormella öljyä tai hiiltä tuottavia maita ja vaatia heitä lopettamaan fossiilisen energian tuottaminen (herätys Norja!). Metsämaana meidän kansallisella vastuullamme on kuitenkin vastavuoroisesti huolehtia siitä, että metsämme toimivat mahdollisimman tehokkaasti ilmakehästä hiiltä sitovina hiilinieluina ja että myös talousmetsiä hoidetaan metsäluonnon monimuotoisuutta edistävin menetelmin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Metsäteollisuus ei ole työmarkkinakysymyksissä duunarin puolella.

Suomen virallinen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen on käytännössä mahdotonta ilman hiilinieluja ja hiilivarastoja vahvistavaa metsäpolitiikkaa. Tilastokeskuksen vuoden 2021 kasvihuonepäästöjä käsittelevän viime keväänä julkaistun ennakkotiedon mukaan Suomen hiilinielut ovat sen sijaan romahtaneet. Metsähakkuita on tehty liikaa ja liian nuoreen metsään suhteessa uuden metsän kasvamistahtiin.

Tarve yhteensovittaa metsäpolitiikka ilmastopolitiikan reunaehtoihin kuulostaa siis tieteelliseltä itsestäänselvyydeltä. Valitettavasti sekä uuden luonnonsuojelulain että EU:n ennallistamisasetuksen poliittinen käsittely osoittavat, että silminnähden kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta huolimatta lukuisilla suomalaisilla päättäjillä on laput silmillä – ilmastouhan sijaan poliitikkojen silmissä vilisevät metsäteollisuuden määrätietoisen vaikuttamisen johdosta eurot.

Viime aikoina metsäteollisuuden lobbaus on laajentunut kabineteista ja maakuntalehdistä sosiaaliseen mediaan. UPM käynnisti syksyllä sosiaalisessa mediassa laajan kampanjan, jossa julkaistiin yhtiön tekemiä haastatteluja tunnettujen mielipidevaikuttajien kanssa. UPM toi kampanjassa voimakkaasti esiin fossiilista energiaa korvaavia tuotteitaan, vaikka tuotteet ovat todellisuudessa yhtiölle marginaalinen liiketoiminnan muoto. Samalla yhtiön sometilit tyhjennettiin yhtiön varsinaista toimintaa kuvaavasta sisällöstä. Kampanja täytti siis täysin viherpesun tunnusmerkit. Näin totesi myös kampanjaan osallistunut ilmastokysymyksiin perehtynyt mielipidevaikuttaja Niklas Kaskeala Twitterissä julkaistussa ketjussa , jossa Kaskeala ilmoitti katuvansa kampanjaan osallistumista.

Eduskunnassa nähty farssi luonnonsuojelulain käsittelyssä on toinen osoitus siitä, miten aggressiivista kamppailua metsäpolitiikan tulevaisuudesta parhaillaan käydään. Keskusta kääntyi hallituksen yhteistä esitystä vastaan perustellen kelkan kääntämistä virkahenkilön kokouksen aikana paperin reunaan tehdyllä pikalaskelmalla. Maa- ja metsätalousministeriön hallitusneuvos Vilppu Talvitien tekemän laskelman sanottiin osoittavan, että metsänomistajien omaisuudensuoja ja metsäteollisuuden toimintaedellytykset olisivat lakiesityksen mukaan vaarassa. Luonnonsuojelubiologian tutkija Panu Halme on kuitenkin kertonut julkisuudessa pitävänsä Talvitien laskelmaa virheellisenä ja tehneensä Talvitien toiminnasta kantelun oikeuskanslerille. Tässä tapauksessa maito on jo niin sanotusti maassa, koska opposition esittämät heikennykset luonnonsuojelulakiin menivät eduskunnan käsittelyssä läpi keskustan tuella.

Metsäteollisuuden luomat työpaikat ovat toki tärkeitä tulonlähteitä monelle paikkakunnalle ja suomalaiselle työntekijälle. On samalla muistettava, ettei metsäteollisuus ole työmarkkinakysymyksissä duunarin puolella. Metsäteollisuus ry ilmoitti viime vuonna, että he siirtyvät valtakunnallisista työehtosopimuksista sopimaan yrityskohtaisesti. Tämä ei vielä riittänyt UPM:lle, joka kertoi neuvottelevansa yrityksen sisällä oman sopimuksen jokaiselle toimialalle ja haluavansa viedä neuvottelemisen jopa henkilökohtaiselle tasolle toimihenkilöiden osalta.

Tämän seurauksena keväänä UPM:n työntekijät toteuttivat 112 päivää kestäneen lakon, joka on pisimpään kestänyt lakko 70 vuoteen. Kun UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos kommentoi lakkoa kotoaan Nizzasta, hän kertoi pitävänsä UPM:n toimintaa isänmaallisena ja ay-liikettä palkkakartellina. UPM:n toiminnasta on isänmaallisuus kaukana. Työntekijöiden neuvotteluaseman systemaattinen heikentäminen on yhtä vastuutonta kuin metsäteollisuuden systemaattinen toiminta ilmastoa ja luonnonsuojelua vastaan.

On aika ravistella suomalaista metsäpolitiikkaa juuristaan. Yksityisistä maanomistuksista huolimatta Suomen metsien tulevaisuus on meille yhteinen kansallinen kohtalonkysymys.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kashmeera Lokuge

Sunnuntaivieras: Tarvitsemme aikuistentaloja

Veikka Lahtinen.

Veikka Lahtinen: Toivo on myrkkyä ilmastopolitiikassa

Maassa rauha ja hyvä tahto?

Keljumi jouluna 2022

Veikka Lahtinen

Veikka Lahtinen: Opiskelua ei kannata jättää eliitille, vaikka kuinka ärsyttäisi

Uusimmat

Suomalaisia ISAF-kriisinhallintajoukkoja partioimassa Sharar Bolakin piirikunnassa Afganistanissa marraskuussa 2011.

Kysymyksiä humanitaarisista interventioista: kolonialismia vai oikeutettua toimintaa ja miten keskustelut Valladolidissa vuosina 1550–1551 liittyvät siihen

Kaupan alan tyäntekijöillä menee taloudellisesti aiempaa huonmmin. Kuva on kauppakeskus Mall of Triplasta Helsingistä.

Kaupan työntekijöiden oma talous yhä heikompi

Teollisuuliitto on valmis tarvittaessa koviin toimiin. Sitä varten organisaatiomme on vuosien varrella hankkinut sellaista vaurautta, että tällaiseen taisteluun kykenemme, sanoo ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

”Translaki ei tule vaikuttamaan Päivi Räsäsen arkeen mitenkään – monelle se on elämän tai kuoleman kysymys”

 
02

Puolustusministeri myöntänyt vientiluvan puolustusmateriaalille Turkkiin – Li Andersson: Asiaa ei ole käsitelty hallituksessa, vientilupaa ei tulisi myöntää

 
03

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
04

Vartijaväkivalta ei ole uusi ilmiö – entinen graffitimaalari ja toimittaja kertovat kokemuksistaan

 
05

Kiky-sopimus täyttää seitsemän vuotta – keskituloinen duunari maksanut tuhat euroa työnantajalle kuuluneita maksuja

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

20 vuotta sitten: Vasemmistoliitto pohti demokratian rapautumista – Köyhät ja osattomat nukkuvat vaaleissa

27.01.2023

Kaatopaikka muuttui viherkeitaaksi Zimbabwen Bulawayossa

27.01.2023

Näin Turussa: Yhä 1 500 lasta jonossa neuvolaan

27.01.2023

Teollisuusliitto varautuu työtaisteluun: ”Aika käy vähiin”

27.01.2023

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

27.01.2023

Marin pyysi transihmisiltä anteeksi eduskunnassa käytävää keskustelua

26.01.2023

Turkin kiristykseen ei pidä suostua, Rauhanliitto kommentoi asevientiä

26.01.2023

Viime vuonna reaaliansioissa oli pahin lasku yli 60 vuoteen –  Li Andersson: ”Oikeisto on valintansa osoittanut”

26.01.2023

Hakkuut uhkaavat Uudenmaan lintumetsää: Kansanedustaja vaatii metsän säästämistä

26.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään