KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Lobbaus sääntelyllä vai ilman?

Jyri Häkämies vaihtoi työ- ja elinkeinoministeristä EK:n toimitusjohtajaksi ilman päivänkään karenssia.

Jyri Häkämies vaihtoi työ- ja elinkeinoministeristä EK:n toimitusjohtajaksi ilman päivänkään karenssia. Kuva: Lehtikuva/ Roni Rekomaa

Erkki Laukkanen
22.3.2014 16.00

Lobbaus on tullut jäädäkseen, joko sääntelyllä tai ilman. Suomi näyttäisi haluavan lobbaamisen vapauden, mutta ei siihen liittyviä velvollisuuksia. Niin haluaa myös EU.

Lobbauksella tarkoitetaan epävirallista vaikuttamista päättäjiin. Etujärjestöjä, yrityksiä tai kansalaisjärjestöjä edustavat lobbarit pyrkivät korvausta vastaan vakuuttamaan päättäjät edustamansa asian tärkeydestä esimerkiksi lainvalmistelun yhteydessä.

Lobbauksen juuret löytyvät USA:sta, jossa oikeus ”epäkohdista” lobbaamiseen on kirjattu perustuslakiin. Vastapainona tälle oikeudelle on sääntely, jonka ansiosta me tiedämme, että ketkä ketäkin ovat lobanneet, miten ja millä hinnalla.

ILMOITUS
ILMOITUS
Sääntelyn puute kyseenalaistaa jo EU:n uskottavuuden.

2000-luvulla lobbaus USA:ssa on tuottanut selvästi paremmin kuin pörssiyhtiöt keskimäärin. Eniten lobattuja aiheita ovat olleet verolait, aselainsäädäntö ja niin sanottu Obama-care, kiistelty kansanterveyslain uudistus. Valtaosan lobbauksesta on rahoittanut maan rikkain tuhannesosa.

Suomen ja EU:n heikon sääntelyn vuoksi tietopohjaa vastaaviin laskelmiin ei ole.

Mutta bisneksen ehdoilla lobbaus Suomessakin kasvaa. Siinä missä ennen lobbasivat etujärjestöt ja yritykset itse, nyt ”tietoa” toimittavat erilaiset laki- ja viestintäfirmat. Tunnetuin niistä on vuonna 2001 perustettu Miltton Networks, poliittisesti verkottunut monialatoimija.

Lobbaaminen on lisääntynyt myös strategisen poliittisen tiedon tuotannossa. Esimerkistä käy amerikkalainen konsulttiyhtiö McKinsey & Company, joka pääministeri Matti Vanhasen tilauksesta tuotti keväällä 2010 keskustelualustan seuraavan vaalikauden hallitusohjelmaneuvotteluihin.

Lobbaukselle sukua on niin sanottu pyöröovi-ilmiö, avainvaikuttajien siirtyminen julkiselta yksityiselle, ja päinvastoin. Tunnetuin esimerkki – mutta vain jäävuoren huippu – on Jyri Häkämies, joka vuonna 2012 vaihtoi työ- ja elinkeinoministeristä EK:n toimitusjohtajaksi ilman päivänkään karenssia.

Pitäisikö tällaista
toimintaa säännellä?

Sääntelyn puolesta puhuvat rinnastavat lobbaamisen ja vaikutusvallan kauppaamisen tavalla, jossa yksityinen ja julkinen menevät helposti sekaisin. Olisi tiedettävä, ketä lobbarit edustavat, millä budjetilla edustavat ja miten edustavat. Muuten lobbaaminen korruptoi valtajärjestelmämme.

Sääntelyä vastaan puhuvat rinnastavat lobbaamisen ja tiedon välittämisen. Näin määriteltynä lobbaaminen on laadun tae: ilman lobbaamista päätökset olisivat huonompia kuin ne lobattuina ovat. Lobbaamista olisi siten pikemminkin lisättävä kuin rajoitettava.

Kumpi näistä lähestymistavoista on oikea, on ratkaistavissa vain sen perusteella, mitä me lobbausprosessista ihan oikeasti tiedämme. Tietäminen taas edellyttää varsin mittavaa läpinäkyvyyttä ja sitä tukevia toimia, kuten lobbareiden rekisteröintiä, joka taas on lobbauksen sääntelyä.

Lobbauksen sääntely
on avoimuuden edellytys

Alan kirjallisuudessa tämä lähtökohta yleensä tunnustetaan. Mutta EU on toista maata. Vuodesta 2005 lähtien sille on riittänyt lobbareiden vapaaehtoinen rekisteröityminen. Vuonna 2011 uusitun ”avoimuusrekisterin” perusteluissa painotetaan kuitenkin kansalaisten oikeutta tietää.

Nähtäväksi jää, miten EU tiedon saannin turvaa. Kovin kauaa se ei ratkaisunsa kanssa voi kuitenkaan vitkutella. Jos EU:n piirissä toimivista noin 30 000 lobbarista vain murto-osa rekisteröityy, kansalaisten oikeus tietää ei toteudu. Nyt heistä tiedetään vain se, että he edustavat noin 3 000:ta lobbausyksikköä.

Sääntelyn puute kyseenalaistaa jo EU:n uskottavuuden. Kun unionissa korruptioon uppoaa vuosittain noin 120 miljardia euroa, EU:lla on täysi syy löytää keinot vuotojen tukkimiseksi pian. On vaikea nähdä, miten tämä voisi onnistua ilman lobbauksen sääntelyä EU-tasolla.

Mutta ei tilanne ole hyvä
unionin jäsenmaissakaan

Transparency Internationalin mukaan lobbauksen sääntelyä on vain kuudessa tutkituista 25 EU-maasta, lainsäädäntöä vain kahdessa maassa. Suomi on yksi 19 maasta, joista lobbauksen julkinen sääntely puuttuu lähes kokonaan.

Ja mitä pyöröovi-ilmiöön tulee, niin kahdeksassa maassa ei ole minkäänlaisia karensseja. Lopuissa 17 maassa on, mutta yleensä varsin lyhyitä ja ehdollisia. Poikkeus säännöstä on Norja, jossa virkamiesten karensseista on säädetty lailla jo vuodesta 2005 lähtien.

Tutkimuksen mukaan vain kolmen EU-maan parlamentilla on riittävän laajat ja toimivat integriteettimekanismit kansanedustajien ja lobbareiden vuorovaikutuksen sääntelyyn. Suomesta löytyy vain eettinen ohjeisto.

On siis aika ottaa kantaa
sääntelyyn Suomessa

Pohjan sääntelyä koskevalle keskustelulle tarjoaa helmikuussa ilmestynyt Valtion virkamieseettisen toimikunnan raportti (Valtion työmarkkinalaitos 3/2014). Se keskittyy kysymyksiin karensseista, mutta arvioi myös lobbaamisen sääntelyn tarvetta.

Lobbarirekistereihin toimikunta ottaa epäröivän kannan. Toimikunnan mielestä niille on selvästi pienempi tarve kuin maissa, joissa ei ole käytössä pohjoismaista julkisuusperiaatetta. Toimikunnan mielestä julkisuusperiaate itsessään – vailla julkisuutta tukevaa sääntelyä – takaa tasapuolisen vaikuttamisen.

Tästä voi olla myös toista mieltä, kuten kehittyneiden maiden yhteistyöjärjestö OECD myös on. Se suosittelee pakollista rekisteröitymistä, ja perustelee sitä vuosien 2008 ja 2009 finanssivetoisella lamalla, jonka syntyyn finanssisektorin jakamalla ”tiedolla” oli olennainen vaikutus.

Ja mitä pyöröovi-ilmiöön tulee, toimikunta pitää tavoiteltavana nykyistä suurempaa liikkuvuutta julkisen ja yksityisen välillä. Joissakin tilanteissa liikkuvuus voi kuitenkin johtaa eturistiriitoihin, joiden välttämiseksi toimikunta ehdottaa 6–12 kuukauden karenssia valtionhallinnon ylimmille virkamiehille.

Rajaus
on ongelmallinen

Merkittäviä taloudellisia tietoja käsittelee huomattavasti suurempi virkamieskunta, kuten ne julkisuudessa esillä olleet aluehallintovirastojen virkamiehet, jotka virkavapaillaan työskentelevät niiden kaivosyhtiöiden laskuun, joiden vesilupia he virkatyönään valmistelevat.

Toimikunta ei ottanut kantaa karensseihin politiikan toimijoille, kuten ministereille, valtiosihteereille ja erityisneuvonantajille. Ottaen huomioon miten vilkkaasti politiikan toimijat ovat viime vuosina asemaansa vaihtaneet, olisi toivottavaa, että pyöröovi-ilmiötä tältäkin osin säänneltäisiin.

Oma juttunsa ovat ne laki- ja viestintätoimistot, jotka toimivat yksityisen ja julkisen rajapinnassa ilman läpinäkyvää toimintaohjelmaa ja usein poliitikkotaustaisten konsulttien voimin. Tätä vahvassa kasvussa olevaa ”vaikuttajaviestintää” toimikunta ei jostakin syystä tunnista ongelmaksi.

Miksi sääntelyesitykset
jäävät näin vajaiksi?

Yksi syy löytyy lobbaamisen ja vallankäytön välisestä suhteesta. Se on muuttunut tavalla, jota me emme tällä hetkellä osaa kunnolla edes sanallisesti kuvata. Me kykenemme kyllä keskustelemaan eräistä lobbaamisen piirteistä, mutta emme lobbaamisen kokonaisuudesta.

Me emme ole myöskään oivaltaneet lobbaamisen roolia Suomen kaltaisissa, koordinoidun poliittisen päättämisen maissa. Tässä koordinaatiossa keskeinen rooli on niin sanotuilla flobbareilla, funktionaalisilla lobbareilla, jotka käytännössä vastaavat päätösesitysten esittelystä puolueiden päättäville elimille.

Vallankäytön avoimuus ei myöskään ole ihan niin laajasti omaksuttu arvo kuin julkislausumista voisi päätellä. Kabineteissa on aina paketoitu tavalla, josta avoimuus ei ihan ensimmäisenä mieleen tule. Monien mielestä tämä on edelleen kaiken tehokkaan päättämisen edellytys.

On aika nostaa kissa pöydälle.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Veronika Honkasalo puhuu eduskunnan täysitunnossa. Vieressä seuraavat vasemmistoliiton kansanedustajat Pia Lohikoski ja Mai Kivelä.

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

Suomea johtavat tällä hetkellä miespresidentti ja miespääministeri, mutta enemmistö ministereistä on naisia.

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 12. kesäkuuta 2025.

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

Minja Koskela kritisoi valtiovarainministerin toimia.

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
02

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
03

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
04

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

 
05

Sunnuntaivieras: Onko vankila välttämätön? Vankeuslaitoksen kritiikki on osa vasemmistolaista ja feminististä visiota

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jalkaväkimiinasopimus: ”Hätiköity päätös”

16.06.2025

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

16.06.2025

Vetoomus maamiinasopimuksen puolesta: Pelastanut kymmeniä tuhansia ihmishenkiä

16.06.2025

Ruotsin tie hyvinvointivaltioksi rakentui puolivahingossa – Länsinaapurin demareilla oli visio sosialismista, muttei sen saavuttamisesta

16.06.2025

Ukraina tyrmäsi Pikkuhuuhkajat

15.06.2025

Joona Keskitalo on täysin ilmiliekeissä kolmannessa Takamailla-jännärissä Tunturi, joka ulvoi

15.06.2025

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

15.06.2025

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

15.06.2025

Nuoren Kuhalan erottaa vanhasta vain valuutta eli Kuoleman kurkkupurkit tarjoaa takuuvarmaa viihdettä ja virnettä

14.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – huumorin, erotiikan ja eurohumpan ysäri

14.06.2025

Jalkaväkimiinapäätöstä tehdään kiireessä: ”Hätäinen päätös, farssi ja demokratian irvikuva”

13.06.2025

Vasemmistoliitto tyrmää jalkaväkimiinojen viennin: ”On täysin käsittämätöntä, että vientiä edes pohditaan”

13.06.2025

Turussa oppilasmäärä kasvoi tuhannella: ”Jättiluokkien suunnittelu ei herätä luottamusta”

13.06.2025

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

13.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään