KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Tšernobylin terveysvaikutukset ovat pahemmat kuin on uskoteltu

Tšernobylin ydinvoimaonnettomuus tapahtui 26. huhtikuuta 1986. Kuvassa sulanut reaktori.

Tšernobylin ydinvoimaonnettomuus tapahtui 26. huhtikuuta 1986. Kuvassa sulanut reaktori. Kuva: all over press

Olli TammilehtoKirjoittaja on vapaa kirjoittaja ja tutkija.
10.5.2014 17.00

Tšernobylissä vuonna 1986 sattuneen ydinvoimalaonnettomuuden seuraukset olivat valtavat. Ydinvoimateollisuutta lähellä olevat piirit ja muut atomivoiman ystävät ovat kuitenkin kilvan vähätelleet onnettomuutta. Keskitytään esimerkiksi vain onnettomuudessa välittömästi kuolleisiin, joita virallisen tiedon mukaan ei ollut paljon: 28 kuoli akuuttiin säteilysairauteen onnettomuusvuonna ja parikymmentä sen jälkeen.

Usein esitetään myös teoreettinen arvio myöhemmin syöpään kuolleiden lukumäärästä: ydinvoiman käyttöä voimakkaasti edistävän Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) mukaan kymmenien vuosien kuluessa Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä syöpään voi kuolla onnettomuuden seurauksena korkeintaan noin 9 000 ihmistä.

Tietoa tuhon keskeltä

ILMOITUS
ILMOITUS
Puhutaan yleisesti Tšernobyl-aidsista.

Pahiten saastuneilla alueilla liikkuneilla on kuitenkin aivan toinen kuva: alueiden asukkaat kärsivät suhteettoman paljon mitä erilaisimmista vakavista terveysongelmista. Näiden arkihavaintojen innoittamina sadat, etupäässä ukrainalaiset, valkovenäläiset ja venäläiset tutkijat alkoivat onnettomuuden jälkeen tehdä vertailututkimuksia sairauksien esiintymisestä saastuneilla ja vähemmän saastuneilla alueilla. Vähitellen syntyi valtava tutkimusaineisto, joka käsittää yli 30 000 julkaisua.

Professori ja Venäjän tiedeakatemian biologijäsen Aleksej Jablokov, Valko-Venäjän säteilyturvainstituutin johtaja Aleksej Nesterenko ja Valko-Venäjän tiedeakatemian ydinteknologiainstituutin entinen johtaja, professori Vasilij Nesterenko kirjoittivat 2000-luvun lopulla laajan yhteenvedon näistä tutkimuksista. Se ilmestyi englanniksi vuonna 2009 nimellä Chernobyl: Consequences of the Catastrophe for People and the Environment (Tšernobyl: katastrofin seuraukset ihmisille ja ympäristölle). Kirjan kustansi New Yorkin tiedeakatemia, ja se on nyttemmin vapaasti ladattavissa internetistä.

Kirja on kauheaa luettavaa. Siinä siteeratut tutkimukset osoittavat sairauksien sairauksien perään lisääntyneen pahimmilla laskeuma-alueilla. Esimerkiksi vuonna 1995 sydän- ja verisuonitaudit olivat kolme kertaa yleisempiä Valko-Venäjän saastuneilla alueilla ja evakuoitujen keskuudessa kuin muualla maassa. Tšernobylin saastuttamilla alueilla säteilyn on havaittu heikentäneen immuunijärjestelmää ja sitä kautta vastuskykyä monenlaisia tauteja vastaan. Puhutaan yleisesti Tšernobyl-aidsista.

Radioaktiiviset aineet ovat vahingoittaneet myös munuaisia, virtsateitä ja sukuelimiä. Esimerkiksi Valko-Venäjän saastuneimmilla alueilla onnettomuuden jälkeen syntyneillä tytöillä on sukuelinten häiriötä viisi kertaa ja pojilla kolme kertaa enemmän kuin vähemmän saastuneilla alueilla.

Syöpä valloillaan

Ydinvoiman ystävienkin myöntämien kilpirauhassyöpien lisäksi monet muut syövät ovat lisääntyneet. Esimerkiksi Venäjällä Brjanskin alueen saastuneimmissa osissa oli yhdeksän vuotta onnettomuuden jälkeen kaikenlaisia syöpiä väestömäärään suhteutettuna 2,7 kertaa enemmän kuin muissa osissa.

Valko-Venäjällä havaittiin 1990- luvun puolessa välissä, että keuhkosyöpää oli evakuoitujen keskuudessa neljä kertaa enemmän kuin maassa keskimäärin. Voimakkaasti saastuneella Gomelin alueella sisäelin-, paksusuoli-, rinta-, virtsarakko-, munuais- ja keuhkosyöpä lisääntyivät selvästi ja niiden esiintymistiheys korreloi Tšernobylin saastelaskeuman voimakkuuden kanssa.

Säteily lisäsi myös mutaatioita perintötekijöissä. Esimerkiksi Downin oireyhtymä lisääntyi Valko-Venäjän 17 saastuneimmassa piirikunnassa 49 prosenttia vuosina 1987–88. Radioaktiiviset aineet vahingoittivat myös sikiöitä ja siksi synnynnäisesti epämuodostuneiden lasten määrä kasvoi. Esimerkiksi liikasormisuus, sisäelinten ja raajojen epämuodostumat, jalattomuus ja kädettömyys sekä hidaskasvuisuus ovat lisääntyneet merkittävästi.

Monet näistä sairauksista ovat johtaneet myös kuolemaan. Laajan tutkimusaineiston perusteella kirjan tekijät päätyvät arvioon, jonka mukaan Tšernobyl on jo tappanut useita satoja tuhansia ihmisiä entisen Neuvostoliiton alueella.

Muualla pohjoisella pallonpuoliskolla on voinut kuolla vielä enemmän ihmisiä. Tähän yllättävään tulokseen Jablokov ja kumppanit päätyvät, siksi että muualla säteilylle altistuneita ihmisiä on monin verroin enemmän. Yleisesti hyväksytyn näkemyksen mukaan ei ole vaaratonta säteilyannosta: pienten säteilyannosten todennäköisyys tappaa joku tietty ihminen on vain pienempi kuin suurten. Mutta suuressa populaatiossa näitä säteilyloton voittajia on paljon.

Viralliset väistöliikkeet

Kirja antaa siis aivan erilaisen kuvan Tšernobylin vaarallisuudesta kuin mitä ydinvoiman käyttöön sitoutuneet organisaatiot esittävät. Itse asiassa jos Jablokovin ja Nesterenkojen yhteenveto Tšernobyl-tutkimuksista hyväksyttäisiin virallisesti, olisi hyvin vaikea perustella ydinvoiman käytön jatkamista. Niinpä vaikka useat länsieurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset säteilyasiantuntijat ovat suhtautuneet kirjaan myönteisesti, ydinvoiman ystävät ovat arvostelleet kirjaa ankarasti.

Yksi taajaan toistettu arvostelu on se, että Neuvostoliiton viimeisi-nä vuosina ja hajonneesta valtakunnasta itsenäistyneiden osien ensimmäisinä vuosina olosuhteet olivat kurjat ja kaikenlaisia sairauksia esiintyi paljon. Lukuisissa kirjassa viitatuissa tutkimuksissa verrataan kuitenkin samankaltaisia entisen Neuvostoliiton osia keskenään. Vaikka kurjuus oli suurin piirtein samanlaista, sairauksia esiintyi selvästi tai aivan ratkaisevasti enemmän siellä, missä Tšernobyl-laskeuma oli voimakkainta.

Toinen yleinen vähättelytapa on väittää, että mahdolliset sairausoireet johtuvatkin säteilypelosta eivätkä säteilystä: tilanteen aiheuttama stressi johtaa sairastavuuden kasvuun. Selitys kaatuu kuitenkin jo siihen, että se vaatisi tuekseen olettamuksen ihmisten ja eläinten välisen kommunikaatiokuilun ylittämisestä: nimittäin lukuisten kirjassa siteerattujen tutkimusten mukaan myös Tšernobylin saastuttamien alueiden eläimet kärsivät samoista sairauksista kuin ihmiset ja populaatioiden lukumäärät ovat pienentyneet selvästi.

Tieteellisimmin orientoituneilla ydinystävillä on takataskussaan vielä yksi väistöliike: he kuittaavat lähes kaikki Tšernobyl-tutkimukset epätieteellisiksi, koska niissä ei kerrota uhrien saamia säteilyannoksia. Useimpien Tšernobylin uhrien kohdalla säteilyannosten määrittäminen on monesta syystä mahdotonta. Ensinnäkin Neuvostoliitto julisti heti onnettomuuden jälkeen tiedot ihmisten terveydestä ja säteilyarvoista salaisiksi. Niitä sai julkaista vasta yli kolme vuotta onnettomuuden jälkeen.

Toiseksi ensimmäisinä onnettomuuden jälkeisinä päivinä ilmassa oli runsaasti lyhytikäisiä mutta voimakkaasti säteileviä radioaktiivisia aineita, joiden mittauksia ei tehty ollenkaan. Niistä Neuvostoliitossa ja myös sen ulkopuolella on saattanut aiheutua suuria säteilyannoksia.

Kolmanneksi vaikka kaikkien radioaktiivisten aineiden määrät eri alueilla ja eri aikoina olisivat tarkasti tiedossa, olisi lähes mahdotonta laskea ihmisten saamaa kokonaisannosta: Olisi tiedettävä kaikkien aineiden käyttäytyminen erilaisissa luontotyypeissä, erilaisilla viljelysmailla ja erilaisissa ravintokasveissa ja -eläimissä. Olisi myös tiedettävä, miten ilmasta, ruoasta ja iholta tulevat radioaktiiviset hiukkaset käyttäytyvät erilaisissa ihmiskehoissa. Sen lisäksi olisi oltava yksiselitteinen tapa laskea eri ruumiinosiin tai niiden joihinkin soluihin kertyvät säteilyannokset yhteen. Suurinta osaa näistä tiedoista meillä ei ole Tšernobylin laskeuma-alueelta eikä juuri mistään muualtakaan.

Kuin Galileon kaukoputki

Virallisten tutkijoiden penseys Tšer-nobyl-tutkimuksia kohtaan muistuttaa paljon katolista kirkkoa lähellä olevia filosofien ja matemaatikkojen suhtautumista Galilein kaukoputkellaan löytämiin Jupiterin kuihin: oppineet eivät suostuneet edes katsomaan kaukoputkeen. Kansainvälisen atomienergiajärjestön agendan nielleet säteilytutkijat ikään kuin jo tietävät säteilyn vaikutukset eikä heidän tarvitse perehtyä laskeuma-alueen ihmisten kärsimyksiin. Kuitenkin Tšernobyl oli ensimmäinen suuri ydinvoimalaonnettomuus ja sen säteilyvaikutus oli hyvin erilainen ja monessa suhteessa pahempi ja pitkäaikaisempi kuin esimerkiksi Hiroshiman atomipommin, jonka vaikutusten tutkimiseen virallinen säteilytieto on paljolti pohjautunut.

Jokaisen ihmisten terveyden ydinvoiman käyttömahdollisuuksien edelle asettavan ihmisen pitäisi tuntea suurta kiitollisuutta entisen Neuvostoliiton alueella toimineita tutkijoita kohtaan. Aineellisesti niukoissa ja poliittisesti ja terveydellisesti vaarallisissa oloissa he tekivät uhrautuvaa työtä ydinvoiman todellisten vaikutusten selvittämiseksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään