Ilmastonmuutos kutistaa järvet ja kalat Ugandassa

Kalat ovat entistä pienempiä ja järvetkin kutistuvat Ugandassa ja sen afrikkalaisissa naapurimaissa. Syynä on ilmastonmuutos, joka lämmittää vesiä ja kiihdyttää haihtumista.

Victoriajärvellä ja ympäristön vesistöissä tehdyt tutkimukset kertovat kalojen koon kutistumisesta.

– Pienemmät kalat sopeutuvat muuttuneisiin oloihin isoja paremmin, sanoo kalatalouteen erikoistunut tohtori Jackson Efitre Ugandan Makereren yliopistosta.

Kalatalous työllistää Ugandassa 1,2 miljoonaa ihmistä, tuo lähes sadan miljoonan euron vientitulot vuodessa ja täyttää puolet ugandalaisten proteiinintarpeesta. Siksi kalojen koolla on suuri merkitys taloudelle ja ravitsemukselle.

Tasaista lämpenemistä

Efitre tutki ilmastonmuutoksen vaikutusta Victoriajärven pohjoispuolella sijaitseviin pienempiin Wamala- ja Kawijärveen.

Tutkimuksen mukaan järvien lämpötilassa on aina esiintynyt vaihtelua, mutta vuodesta 1980 se on noussut vakaasti 0,02–0,03 astetta vuodessa. Vuoden 1980 jälkeen Wamalajärvellä on saatu sadetta keskimääräistä enemmän, mutta Kawilla ei.

Muutokset ovat vaikuttaneet alueen kalastajien elinkeinoon, sanoo tutkimukseen osallistunut Mark Olokotum.

– On käytävä kalassa useammin tai hankittava enemmän välineitä pitääkseen saaliit ennallaan. Aikaa kuluu enemmän ja ansiot kutistuvat, vaikka kala on entistä kalliimpaa, hän kuvaa.

Haihtuminen kiihtyy

Veden korkeus riippuu sademääristä ja haihtumisesta, jonka taas sanelee lämpötila, Olkotum sanoo.

Wamalajärvi saa noin 80 prosenttia vedestään sateesta, mutta haihtumisen vaikutus on 86 prosenttia eli vesi hupenee.

– Vaikka ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän sateita Itä-Afrikassa, kiihtyvä haihtuminen saattaa kumota vaikutuksen, Olokotum selittää.

Katoava järvi

Muutokset ovat vaikeuttaneet kalastaja Clement Opedumin ja hänen kahdeksan poikansa elinkeinoa.

Aiemmin Wamalasta sai hyvin ahvenen sukuista tilapiaa, jota Opedumit myivät naapurustoon ja rajan yli Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Ne ajat ovat ohi, ja kutistuvan järven pelätään katoavan kokonaan.

Aiemmin kalastuksella elänyt Charles Lugambwa kasvattaa nyt jamssia, bataattia ja papuja maalla, joka oli ennen veden alla.

– Vuonna 1994 järvi katosi kokonaan, mutta se palasi vuoden 1998 kovien sateiden jälkeen. Ennen saimme isoa tilapiaa, mutta nyt aikuisetkin kalat jäävät pieniksi, Lugambwa kertoo.

Tutkijoiden mukaan järveä kutistavat haihtumisen ohella rantojen lisääntynyt viljely, metsien hakkuut ja kosteikkojen tuhoutuminen.

Kalankasvatus avuksi

Ugandan sopeutuminen ilmastonmuutokseen on keskittynyt maa- ja metsätalouteen.

– Nyt on korkea aika ottaa vesistöt ja kalatalous mukaan, patistaa tohtori Richard Ogutu-Ohwayo kalakantojen tutkimuslaitokselta.

Tutkijoiden mukaan kalankasvatus on jäänyt Ugandassa luonnonkalan pyynnin varjoon. Kutistuvat saaliit eivät kuitenkaan riitä talouden ja ravitsemuksen tarpeisiin. Esimerkiksi Victoriajärven ympäristön kalatehtaista monet toimivat vain puolella kapasiteetilla ja osa on sulkenut ovensa.

– Järvistä elantonsa saaneelle väestölle on tarjottava keinoja hengissä pysymiseen. Siksi kehotamme valtiota sijoittamaan kalankasvatukseen, sanoo tohtori Justus Rutaisire, joka vastaa kala-asioista Ugandan maatalouden tutkimuslaitoksessa.