Tyynimeri ei ole vain maailman suurin valtameri, vaan myös valtava hiilinielu. Valtameret imevät lähes neljänneksen ihmisen toiminnan hiilipäästöistä. YK:n ilmastopaneelin uusi raportti varoittaa, että vuosisadan puolivälin jälkeen merten kyky sitoa hiilidioksidia heikkenee. Samalla heikkenee niiden kyky säädellä ilmaston ja sään ääri-ilmiöitä.
– Tässä skenaariossa ilmastonmuutoksen sosioekonomiset vaikutukset ovat katastrofaaliset. Se vaikuttaa massiivisesti ihmisiin, jotka elävät yhdessä valtameren kanssa, Cameron Diver sanoo.
Diver on Tyynenmeren alueellisen kehitysorganisaation ilmastonmuutos- ja ympäristön kestävyys -ohjelman päällikkö.
Merenpinnan nousu kutistaa viljelykelpoista maa-alaa ja johtaa siirtolaisuuden kasvuun. Valtameren happamoituminen uhkaa koralliriuttoja ja rannikkojen kalataloutta. Ruokaturvan katoamisen uhka on hyvin todellinen, sillä 70 prosenttia Tyynenmeren saarten asukkaista saa proteiininsa rannikkokalastuksen avulla.
Elämä tonnikalan varassa
Kalastuksen taloudellista merkitystä saarivaltioille ei voi liioitella. Esimerkiksi Kiribatin valtion tuloista 70,6 prosenttia tulee kalastuslupamaksuista.
– Kaikkien Tyynenmeren saarivaltioiden hyvinvointi riippuu tonnikalasta ja muista meriresursseista. Niistä hallitukset saavat tulonsa, ja ne turvaavat ruuansaannin, elinkeinot sekä ekosysteemipalvelut. Erityisen riippuvaisia ovat Tokelaun ja Kiribatin kaltaiset kehittyvät valtiot, joissa muita tulonlähteitä on niukasti, Tyynenmeren yhteisön kalatalousohjelman varajohtaja tohtori Graham Pilling sanoo.
Tonnikalateollisuus tarjoaa myös kymmeniätuhansia työpaikkoja saarelaisille, vaikka kaksi kolmasosaa pyydetystä tonnikalasta nostetaan ulkomaisiin kalastusaluksiin ja 90 prosenttia lähetetään jatkokäsittelyyn muualle. Tonnikalamarkkinat ovat maailmanlaajuiset, ja 60 prosenttia maailman tonnikaloista pyydetään Tyynestämerestä.
Saarten vesillä kalastavat alukset ovat enimmäkseen kotoisin Japanista, Yhdysvalloista, Etelä-Koreasta, Kiinasta, Taiwanista, Filippiineiltä ja Indonesiasta.
Kun kalat kaikkoavat
Valtameren lämpeneminen uhkaa Tyynenmeren alueen tonnikalateollisuutta. Nature Sustainability -aikakauskirjassa julkaistu kansainvälinen tutkimus ilmastonmuutoksen seurauksista alueella ennakoi tonnikalaparvien lähtevän trooppisilta vesiltä.
– Mallinnus näyttää, että ilmastonmuutos saattaa johtaa tonnikalan vähentymiseen Tyynenmeren saarivaltioiden alueilla ja kalojen siirtymiseen kauemmas itään saarten talousalueiden ulkopuolelle, tohtori Simon Nicol sanoo. Nicol on Tyynenmeren yhteisön kalatalousosaston päätutkija sekä yksi tutkimuksen tekijöistä.
– Tonnikalan osuus Tyynenmeren valtioiden bruttokansantuotteessa on niin suuri, että kalakantojen pienentyminen ja saaliskoon aiempaa suurempi vaihtelu aiheuttaa globaalin finanssikriisin kaltaista painetta valtiontalouteen, Nicol lisää.
Tutkimuksessa päätellään, että vuoteen 2050 mennessä kymmenen Tyynenmeren saarivaltion tonnikalasaaliit pienentyvät keskimäärin 20 prosentilla. Lasku johtaa 81 miljardin euron ulkomaisten kalastusmaksujen menetyksiin vuosittain.
Vaarassa ihmiset ja markkinat
Ilmastonmuutoksen vaikutukset valtameriin eivät rajoitu vain Tyyneenmereen, vaan myös Intian ja Atlantin valtameristä riippuvaiset kansakunnat tulevat kärsimään niistä. Maailmanlaajuisesta vaikutuspiirissä on yli 775 miljoonaa ihmistä. Myös meri- ja rannikkoalueiden teollisuustuotteiden globaalit, tällä hetkellä 2,7 biljoonan euron kokoiset markkinat vaarantuvat.
Viime vuonna Tyynenmeren saarivaltioiden johtajat julkaisivat lausunnon, jossa he vaativat globaalia toimintaa.
”Olemme huolestuneina havainneet, että nykyisen kehityksen jatkuessa ylitämme 1,5 celsiusasteen lämpenemisen jo vuonna 2030 ellei toimiin tartuta kiireesti. Vaikutukset valtamereen ovat huomattavan haitallisia.”
Diver korostaa myös sitä, että kaikkien pitää hyväksyä ilmastositoumukset – ei pelkästään maailman johtajien, vaan myös kansalaisten.
– Koko yhteiskunnan pitää täyttää velvoitteensa. Emme voi turvautua vain julkiseen sektoriin, vaan sitoumusten noudattamisen pitää läpäistä kaikki sektorit. Tarvitsemme integroitua lähestymistapaa.
uutiskirje 
