Vanhat ideologiset jakolinjat estävät meitä ajoittain näkemästä miksi tietyt politiikan osa-alueet tarjoavat mahdollisuuden saavuttaa progressiivisia tavoitteita. Yksi, mitä minä monien...
Suomen talouden ongelmat ovat muualla kuin kilpailukyvyssä. Palkkakustannusten alentamisen sijasta tarvitaan panostuksia osaamiseen ja laatuun, linjaa STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.
Marinin välit poikki kokoomukseen, perussuomalaiset oikeistopuolue ja perustava näkemysero työllisyystoimista.
Hallituspuolueet ihmettelivät, millaiseen paperiin koko oppositio on laittanut nimensä.
Oppositio synkistelee, hallitus pitää huolta ihmisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista myös kriisioloissa, vasemmistoliiton puheenvuorossa vertailtiin.
Välikysymyksen tarkoitus on kaataa hallitus. Valtiovarainministeri kysyi, pystyisikö oppositio muodostamaan uuden.
"Tasapainon löytäminen rajoitustoimien ja talouden avoinna pitämisen välillä on erittäin vaikeaa."
”Miljardit vilisevät”, kauhistui keskustan talouspoliittinen asiantuntija oppositiopuolueen verolinjaa.
Pelko ruuan hinnan voimakkaasta noususta ei toteudu Suomessa, ennustaa Pellervon taloustutkimus.
Korona-aikana tavallistakin useampi meistä edustajista istuu työhuoneessa seuraamassa suuren salin keskustelua netistä. Tätä kirjoittaessani kokoomuksen Petteri Orpo esittelee opposition välikysymystä.
OECD haluaa kirjoittaa talouskertomuksemme uusiksi.
Hallitus ei opposition mielestä noudat omaa ohjelmaansa.
Kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja nyt-liike jättävät välikysymyksen hallitusohjelman talous- ja työllisyysohjelman hylkäämisestä. Aloite tuli kokoomukselta. Kokoomus varoitteli jo ennalta välikysymyksen...
Vientimaiden toipuminen määrittää Suomenkin talouskasvua. Koronakriisistä toipuminen on ennakoitua hitaampaa.
Listaamattomien osakeyhtiöiden huojennetun osinkoveron säilyttäminen on keskustalle kynnyskysymys.
On ylipäätään vaikea ymmärtää, mitä termillä ”talous” keskustelussa tarkoitetaan.
Valittu rahoitusmalli tarjoaa Euroopan oikeistopopulisteille uuden mahdollisuuden rakentaa kansojen välistä vastakkainasettelua, vasemmistoliiton puheenjohtaja harmittelee.
Uusi laki lupaa tukea startupeille.
Covid-19 -pandemia on paljastanut ruuasta ja sen tuotanto-olosuhteista asioita, joita aiemmin ei ole havaittu tai haluttu havaita.
Naiset, nuoret ja kaupunkilaiset suhtautuvat elvytyspakettiin miehiä, ikääntyneitä ja maaseudulla asuvia myönteisemmin.
Muuten hiljainen koronakevään jälkeinen poliittinen kesä on nostanut sovun EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymisvälineestä ykkösuutiseksi.
Perussuomalaiset väittävät pääministerin toimineen kestämättömällä tavalla.
Kivelä vaatii, että ilmastoelvytystä tehdään niin kovaa ja kunnianhimoisesti oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseksi.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) on puolustanut voimakkaasti EU-johtajien saavuttamaa rahoitusratkaisua.
– Euroopan talouden ripeä elpyminen koronakriisistä on Suomen kaltaiselle vientivetoiselle taloudelle välttämätöntä, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan sopua koronaelpymispaketista ja monivuotisesta budjetista voi pitää Suomen näkökulmasta hyvänä.
Avustusten ja lainojen suhteen lisäksi vaikeita kysymyksiä ovat olleet rahanjakoon liittyvä hallinnointi sekä EU-rahankäytön laajempi kytkentä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Tänään alkava ylimääräisen EU-huippukokous tuskin pääsee maaliin.
EU-johtajat neuvottelevat 750 miljardin euron elpymisvälineestä ja seitsenvuotisesta budjetista. Suomea kokouksessa edustaa huomenna alkavassa kokouksessa pääministeri Sanna Marin (sd.).
Suomen hallitus on linjannut, että elpymisväline on liian suuri ja että sen lainapainotteisuutta pitäisi lisätä.
Vasemmiston Silvia Modig pitää EU:n elvytyspakettia tärkeänä vientivetoiselle Suomelle.
EU:n komission esitys elpymisrahastosta johtaa Suomessa miljardien laskuun ja ankaraan talouskuriin, katsoo kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Johannes Yrttiaho (vas.).
Vakautusohjelman kautta rahoitusta voivat saada keskisuuret yritykset.
– Olen Sixten Korkmanin kanssa samaa mieltä, että mennään elvytys edellä. Velan maksua on myös se, jos talous kasvaa ja työllisyysaste paranee, sanoo Tehyn ekonomisti Ralf Sund.
Tuloerot Suomessa kääntyivät kasvuun vuonna 1993 ja kasvu kiihtyi vuodesta 1996. Varsinainen räjähdys oli vielä edessä, koska johtajien optiobuumi alkoi...
Hyvinvointivaltion turvaverkot ovat osoittaneet tänä keväänä taas tarpeellisuutensa, sanoo SAK:n ekonomisti.
Kommentti: Hallitus saa yllättävän hyvän tuen koronan talousvaikutusten lievittämisestä.
Politiikka palasi politiikkaan koronakevään aikana vallinneen keskinäisen yhteisymmärryksen jälkeen viimeistään siinä vaiheessa, kun hallitus julkaisi neljännen lisätalousarvionsa. Oppositiojohtajat Orpo ja...
Talousasiantuntija Sixten Korkman antaa neuvon perjantaina 19. kesäkuuta alkavalle EU:n huippukokoukselle. Hänen mielestään elvytyspaketin pitää olla kertaluonteinen.
Korvausta ei tarvitse hakea erikseen. Se on veroton eikä vaikuta muihin tukiin.
Toimien aikataulusta ja mittaluokasta pitäisi sopia jo budjettiriihessä, sanoo ylijohtaja Mikko Spolander.
"Elpymisvälineeseen tulee tehdä keskeisiä muutoksia, Suomen valtaa päättää budjetistaan tulee suojata mahdollisimman tehokkaasti."
Julkiset infrastruktuuri-investoinnit elvyttävät taloutta huomattavasti, jos ne valitaan huolellisesti, ilmenee Helsingin yliopistossa tehdystä tuoreesta tutkimuksesta.
Valtiovarainministerinä aloittanut Matti Vanhasen mukaan hallituksen sisällä ei ole erilaisia linjoja.
Eduskunta kävi torstaina ajankohtaiskeskustelun EU-komission esittämästä 750 miljardin euron elpymisrahastosta.
Sopimuksilla edistetään nopeita raideliikenneyhteyksiä kaupunkiseuduilla ja niiden välillä reilulla puolella miljardilla.
Pääekonomistin mielestä yhteiskunta tarvitsee siirtymää ylätason strategiapuheesta konkreettisiin toimintasuunnitelmiin.
Hallitus etsii lisärahaa toimeentulotuen korotukseen ja opiskelupaikkojen lisäämiseen.
Patrizio Lainà toivoi luovia ratkaisuja, joilla alennetaan tai jopa poistetaan koronan jälkeinen sopeutustarve.
Li Andersson: Kestävyysvajetta on katsottava taloutta laajemmin – Pitää huomioida myös hyvinvointi- ja ympäristövaje.
uutiskirje 