KU käy heinäkuussa läpi tulevien eduskuntavaalien asetelmia neliosaisessa sarjassa. Kolmannessa osassa katsotaan Kaakkois-Suomen, Savo-Karjalan ja Keski-Suomen vaalipiirien tilannetta.
KU käy heinäkuussa läpi tulevien eduskuntavaalien asetelmia neliosaisessa sarjassa. Toisessa osassa katsotaan Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Satakunnan vaalipiirien tilannetta.
KU käy heinäkuussa läpi tulevien eduskuntavaalien asetelmia neliosaisessa sarjassa. Ensimmäisessä osassa katsotaan Lapin, Oulun ja Vaasan vaalipiirien tilannetta.
Tutkija Juha Saarinen kirjoittaa esseessään naisten roolista ja toiminnasta Isisin kalifaatissa ja globaalissa sodankäynnissä.
Vasemmistoliiton ja kokoomuksen kansanedustajat Veronika Honkasalo ja Saara-Sofia Sirén näkevät odotetusti liittoutumisen vaikutukset kovin eri tavoin. Keskustelua voi siitä huolimatta käydä hyvässä hengessä.
Euroopalla riittää haasteita, joihin pitää hakea vastauksia. KU haastatteli aiheen tiimoilta Eurooppa-tutkija Timo Miettistä.
Vasemmisto on vallassa monessa maassa Latinalaisessa Amerikassa. Maanosassa voidaan nähdä vielä suurempi siirtymä vasemmalle kuin 2000-luvun alussa.
Suomalainen yhteiskunta rakennettiin halpojen fossiilisten polttoaineiden aikana. Nyt tuo aika on päättynyt ja edessä on sopeutuminen, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Vuoden 2005 eläkeuudistus ei onnistunut tavoitteissaan nostaa eläkeikää ns. superkattuman avulla.
Toisiaan seuranneet helleaallot, ankarat kuivuuskaudet ja rajut tulvat aukaisivat australialaisten silmät ilmastokriisille.
Tämä kirjoitus pohtii vasemmistoliiton asemaa Euroopan poliittisella näyttämöllä.
Libanonissa pidettiin parlamenttivaalit keskellä yhtä maailmanhistorian pahimmista talouskriiseistä. Maan valuutan arvo on romahtanut 95 prosenttia kahdessa vuodessa, ruuan hinta on nelinkertaistunut eikä pankista saa rahaa.
Marraskuussa 2019 vasemmistoliitto kokoontui puoluekokoukseen. Pian sen jälkeen maailma alkoi muuttua nopeasti. Ensin tuli pandemia, sitten sota. Miten tämä vaikutti ihmisten ajatteluun?
Keskuspankkien mahdollisuudet torjua korkeaa inflaatiota ovat rajalliset, koska nyt tarvetta on uusille energian lähteille. Keskuspankit painavat rahaa, eivät energiaa, tiivistää BIOSin ekonomisti Jussi Ahokas.
Järjestäytymisaste on mekaanisessa metsäteollisuudessa noussut yli kymmenen prosenttiyksikköä.
Kuva 1970-luvun Suomesta on synkkä, suomettumisen, Kekkosen ja taistolaisten hallitsema. Totuus on kuitenkin toinen.
Tutkija, kalastaja Tero Mustonen kertoo, miten entiselle turpeennostoalueelle houkuteltiin 195 lintulajia.
Pääministeri Boris Johnsonin paine erota Britannian pääministerin tehtävästä on kasvanut Keir Starmerin johtaman työväenpuolueen kannatuksen noustessa.
EU- ja Nato-maista virrannut aseapu alkaa näkyä jo sotarintamalla Ukrainassa.– Kokonaisia joukko-osastoja alkaa olla jo varustettuina Nato-standardoidulla läntisellä tekniikalla, Kansan Uutisten haastattelema merijalkaväen ylikersantti Oleg Goltvjanski kertoo Donetskin alueelta. Vapaaehtoisena rintamalle lähtenyt sotilas sanoo, että lopullinen tavoite on edetä Moskovaan.
Paperiliiton ja UPM:n välinen työehtoriita päättyi huhtikuun lopulla sovitteluehdotukseen, johon ”molemmat olivat vähän tyytymättömiä”. Voittiko kuitenkaan kukaan paperialan työehtoriidassa? Mitä jäi käteen 112 lakkopäivästä?
Juhlallisuudet alkoivat varhain aamulla Suomen aikaa Vladivostokissa. Putinin puheesta odotetaan osviittaa siitä, miten sota jatkuu.
Marine Le Penistä ei tullut presidenttiä, mutta montako tällaista torjuntavoittoa Ranska vielä kestää?
Ranskan presidentinvaaleissa kisa käytiin toistamiseen äärioikeiston ja keskustaoikeistolaisen ehdokkaan välillä.
Ranskalaisessa Kapital!-lauta-pelissä yhteiskunnallista epätasa-arvoa ja luokkien välisiä suhteita tarkastellaan huumorin ja sosiologian avulla. KU vei helsinkiläispoliitikot pelaamaan hittilautapeliä ja keskustelemaan yhteiskuntaluokista.
”Muita kehitystavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa, jos ilmaston kuumenemisestä ei onnistuta hillitsemään”.
Omista turvallisuushuolistaan varoitellut Venäjä ryhtyi itse Euroopan keskeiseksi turvallisuusongelmaksi, josta on lähes mahdoton löytää peruutusvaihdetta. Hyökkäyksellään Ukrainaan presidentti Vladimir Putin myös katkaisee pitkäksi ajaksi slaavilaisten veljeskansojen yhteyden, jota hän on jo pitkään korostanut.
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja pian tutkijaksi palaava Jussi Ahokas kävelivät useamman tunnin Helsingin katuja. KU oli kuulolla.
uutiskirje 