Avainsana: Nato

Helsingin Sanomien kyselyssä kannatusta kuitenkin vähemmän kuin Ylellä.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kokoontuivat keskustelemaan Ukrainan tilanteesta, liittoutumisesta ja puolustusmäärärahoista.

Vasemmistoliiton Mustajärvi: Sotilaallinen liittoutumattomuus on vakauden perustana.

Vain vasemmistoliitossa enemmistö vastaan.

Vladimir Putin väittää länsimaiden rikkoneen lupauksensa, joiden mukaan Nato ei laajene itään. Aika on ajanut kysymyksen ohi viimeistään nyt, Venäjän aloitettua laajan hyökkäyksen Ukrainaan.

Vasemmistoliiton Kyllönen suree sitä, että aseisiin uskova voimanpolitiikka on tehnyt paluun.

”Suomen tulee jatkossakin tukea Venäjän demokratiakehitystä ja vastustaa Putinin hallinnon sortotoimia omia kansalaisiaan ja naapurimaitaan kohtaan.”

Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi toteaa, että hallitusohjelma ei mahdollista Nato-jäsenyyden hakemista.

Ainakaan Suomen ei pitäisi estää Ukrainaa rakentamasta uskottavaa armeijaa.

Sotilasliitto Natoon liittyvien kyselyiden määrä on kasvanut huomattavasti tänä vuonna. Kovin yllättävää se ei ole, kun Venäjän toiminnan myötä turvallisuuspoliittinen...

Entinen ulkoministeri, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja katsoo, että Nato-jäsenyys heikentäisi Suomen turvallisuutta. Siksi liittoutuminen ei ole järkevää, vaikka valinta asiassa on pidettävä tiukasti omissa käsissä, Nato-aiheisen pamfletin julkaissut Tuomioja sanoo KU:n haastattelussa.

Kommentti: Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja on vaihdettava. Mitä nopeammin, sen parempi.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikon (ps) puheet siitä, että Ranskan presidentti Macron estäisi Ukrainan Nato-jäsenyyden ovat herättäneet ihmetystä politiikan kaikilla laidoilla. Vasemmistoliiton Jussi Saramo sanoo, että asia on Ukrainan ja Naton välinen.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ei ymmärrä Venäjän toimintaa. Ymmärrystä ei kerää myöskään kiihtynyt Nato-keskustelu.

Nato-keskustelu on ryöpsähtänyt, kun Venäjän toiminta on lisännyt jännitteitä ja Suomessa jotkut poliitikot ovat innostuneet kertomaan kannattavansa jäsenyyttä. Li Andersson muistuttaa, että Nato-jäsenyys olisi valtavan suuri muutos Suomelle.

Nato-keskustelu on jälleen käynnistynyt Suomessa. KU kävi läpi jokaisen kansanedustajan Nato-kannan.

Sauli Niinistö kävi puhelinkeskustelun Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa perjantaina, kertoo Tasavallan presidentin kanslia. Puhelu käytiin pääsihteeri Stoltenbergin aloitteesta.

”Itämeren alueella jännitteitä on kasvattanut Venäjän toiminta, mutta myös NATOn.”

Aluevaalit ovat jäämässä turvallisuuspoliittisen keskustelun jalkoihin.

Europarlamentaarikko Alviina Alametsä perustelee asiaa Suomen itsenäisyyden ja rauhan varmistamisella.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kohahdutti viime viikolla vaatimalla takeita siitä, että Nato ei laajene itään. – Ehdotamme neuvotteluiden aloittamista tästä asiasta.

Sotilaallinen jännitys Ukrainan rajoilla on kiristynyt viime päivinä äärimmilleen. Samalla suurvaltapoliittinen peli maan ympärillä kärjistyy. Myös koronakriisi koettelee Ukrainaa ankarasti. Ainoastaan viisi ihmistä on saanut kaksi rokoteannosta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi Twitterissä tiukkaan sävyyn Naton Stratcom-tutkimuskeskuksen tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen mukaan Suomen hallitukseen, jossa kaikki hallituspuolueiden puheenjohtajat...

Oppositio haluaisi hallituksen kutsuvan kaikki puolueet keskustelemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tavoitteena olisi yhteinen selonteko aiheesta Suomen mallin mukaisesti.

Suomen ja Viron yhteistyöhön kuuluu Naton ja Yhdysvaltojen johtamia sotaharjoituksia, tiedonvaihtoa ja yhteisiä asehankintoja. Suomen linja on, ettei Viro voi etukäteen odottaa Suomelta sotilaallista apua sodan tullen. Samalla sitä kuitenkin harjoitellaan.

Tuoreen mielipidekyselyn mukaan Nato-jäsenyyden kannatus ja vastustus on Ruotsissa tasoissa.

Norjan puolustusministeri Frank Bakke-Jensen kommentoi KU:lle maan suunnitelmia Nato-joukkojen kauttakulusta Suomessa sodan aikana. Hänen mukaansa sotilaallinen liikkuvuus on keskeinen tavoite Pohjoismaiden puolustusyhteistyössä.– Natolla ja Suomella on ei-sitova isäntämaasopimus, jota voidaan hyödyntää kriisin ja sodan aikana, hän myös muistuttaa.

Norjan hallitus esittää, että Suomi avaisi sodan aikana alueensa Naton ja Yhdysvaltojen joukkojen kauttakululle. Suomessa aiheesta vallitsee outo tietämättömyys. Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi aiemmin syksyllä, että aloite on hänelle vieras.

Vasemmistoliiton mielestä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa pitäisi lukea, että ”tärkein tavoite on estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin”.

Arkistosarjassa julkaisemme yhden ulkomaan jutun kuluneen vuoden jokaiselta kuukaudelta. Tämä juttu julkaistu 3.11.2019. Syyrian mahdollinen vastaisku voisi pakottaa Naton jäsenmaat puolustamaan Turkkia.

Naton 70-vuotisjuhlakokous Lontoossa sai jälleen loppumattoman Donald Trump –shown piirteitä, kun läntisen maailman johtajat vaihtoivat epäkohteliaisuuksia keskenään. Diplomaattisen pintavaahdon alla sotilasliitto vahvisti kuitenkin sitoutumisensa varustelumenojen lisäämiseen ja ydinaseisiin.

Syyrian mahdollinen vastaisku voisi pakottaa Naton jäsenmaat puolustamaan Turkkia.

Sotilasliiton vastustajia kaksinkertainen määrä kannattajiin verrattuna EVAn kyselyssä.

Turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden vastaukset kiertokyselyyn kertovat, että Suomi on Naton kanssa yhteistoiminnassa Venäjän uhkan vuoksi. Siinä käsitykset poikkeavat, miten Nato-yhteistyö edistää...

Suomen Nato-jäsenyys alkaa olla sivuseikka, koska Suomi on jo syvällä Nato-yhteistyössä, professori Heikki Patomäki arvioi.

Puolue haluaa Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden kirjattavaksi selvästi seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Sotilasliitto Naton jäsenmaat aikovat lähivuosina polttaa reilusti yli 220 miljardia euroa ylimääräistä rahaa puolustukseen. Samalla Nato valmistautuu Euroopassa käytävän suursodan mahdollisuuteen.

Presidentti Donald Trump varasti odotetusti jälleen käytännössä kaiken mediahuomion Naton huippukokouksessa. Trumpin riidanhakuisesta esiintymisestä huolimatta Nato-maat vahvistivat jälleen sovun varustelumenojen jättimäisestä kasvattamisesta. Yhdysvalloissa olisi toivottu, että määrä olisi vielä suurempi ja tahti nopeampi.

Skandaalien keskellä rypevä presidentti Donald Trump nousee todennäköisesti jälleen huomion keskipisteeksi keskiviikkona alkavassa Naton huippukokouksessa. Yhdysvaltojen ja muiden Nato-maiden ristiriitoja tasoittanee se, että kummatkin ovat nostaneet tuntuvasti sotilasmenojaan, kuten Trump on vaatinut. Esille nousee myös ”Hullun Koiran” sotasuunnitelma Venäjää vastaan.