Avainsana: Nato

Se mikä jatkosodan loppuessa syksyllä 1944 alkoi, loppui virallisestikin 12.5.2022.

Odotettu ilmoitus julkaistiin aamukymmeneltä.

Vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Veronika Honkasalo vastustaa edelleen Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Jos hallitus päättää hakea Naton jäsenyyttä, Honkasalo aikoo äänestää sitä vastaan.

Viime aikojen ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on ollut mustavalkoista, sotaisaa ja vaihtoehdotonta, väittää pamfletti.

”Ei ole tasapuolisesti arvioitu, mitä kielteisiä vaikutuksia Nato-jäsenyydellä voisi olla.”

Venäjän hyökkäys käänsi suomalaiset kannattamaan Naton jäsenyyttä.

Vasemmistoliiton puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous on lauantaina päättänyt, että Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole puolueelle este hallitukseen osallistumiselle.

Euroopan parlamentin jäsen Silvia Modig (vas) kertoo Nato-kantansa muuttuneen. Modig kuitenkin painottaa, että Suomen on Naton jäsenenä entistä voimakkaammin työskenneltävä aseistariisunnan, rauhan ja diplomatian puolesta.

Suomi hakenee lähiviikkoina sotilasliitto Natoon. Suomi täyttää Naton muodolliset jäsenyysehdot. Suomi on demokraattinen markkinatalousmaa, joka pyrkii ratkaisemaan asiansa rauhanomaisesti. Päätös...

Vasemmistoliitolla on tänään lauantaina puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteinen kokous, jossa on tarkoitus päättää, onko Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys puolueelle kynnyskysymys hallitusyhteistyön jatkamiselle. Li Andersson ei tahdo Natosta hallituskysymystä, mutta haluaa antaa eduskuntaryhmälle vapaat kädet äänestää jäsenyydestä.

Vasemmiston Pia Lohikoski: “Suomen ulkopolitiikan tulee edelleen tukeutua rauhan rakentamiseen, diplomatiaan ja aseriisuntaan.”

Kolme vasemmistoliiton kansanedustajaa on nyt kertonut kannattavansa Nato-jäsenyyttä. Eduskunnassa kannattajilla on suuri enemmistö.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen selontekoa turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksista. Suomen uskotaan hakevan Naton jäseneksi vielä toukokuun aikana.

Vasemmistoliiton Yrttiahon eriävässä mielipiteessä riskinä pidetään pakotteiden talousvaikutuksia.

KU:n kyselyyn vastanneiden puoluevaltuutettujen kanta on lähes yhtenäinen: Hallituksessa tulee jatkaa.

Suomi on mitä todennäköisimmin hakemassa Pohjois-Atlantin liiton eli Naton jäsenyyttä vuoden 2022 keväällä. Jäsenyydelle vaikuttaa olevan sekä kansalaisten enemmistön että...

Varsinaisesta Nato-kannasta päättää vasta puoluekokous kesäkuussa.

Vasemmistoliiton kansanedustajille vapaat kädet äänestyksessä, Li Andersson esitti.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan yllätti ja järkytti Mai Kivelän.

Melkein kaikki eduskuntaryhmät sekä tässä asiassa keskeiset ministerit ovat kyllä-kantansa ratkaisseet.

Vasemmistoliiton puheenvuorossa historiallisesta selonteosta painotettiin sen käsittelyä huolellisesti ja harkiten.

Kokoomus haluaa liittoutua pikavauhdilla ja keskeyttää ei-kiireellisten asioiden käsittelyn selonteon ajaksi.

Suomen Nato-jäsenyydellä on mielipidemittauksissa kansan tuki.

Sotilasliitto Nato on vuosikymmenten aikana pommittanut Serbiaa, laajentunut Itä-Eurooppaan ja käynyt sotaa Libyassa ja Afganistanissa. Naton uuden strategian mukaan sen päävihollisia ovat nyt Venäjä ja Kiina.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiahon mukaan hallituksen Nato-selonteko on täysin yksipuolinen. Yrttiahon mukaan Nato-jäsenyys merkitsee todennäköisesti myös Suomen ydinaselinjausten muuttumista päälaelleen.

Vasemmistoliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Olli Kohonen kannattaa Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Samaa mieltä on veteraanikansanedustaja ja entinen ministeri Martti Korhonen.

Suursodan syttyessä Suomi Naton jäsenenä joutuu vuorenvarmasti eturintamavaltiona sotaan, puolustusvaliokunnan jäsen sanoo.

”Vaatimukset itsenäisten valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen valinnanvapauden kaventamisesta eivät ole hyväksyttävissä.”

”Jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja.”

Keskiviikkona julkaistiin ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo torjuu ajatuksen, että edessä on vääjäämätön polku kohti sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

Selonteossa ei esitetä uusia turvallisuuspoliittisia linjauksia.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Suldaan Said Ahmed ei halua kokea sotaa uudelleen.

Kari Uotila kirjoittaa olevansa pettynyt ja surullinen Venäjän toiminnasta.

Keskustelun on syytä pysyä asiassa. Jäsenyyden vastustajat eivät ole isänmaan pettureita eivätkä kannattajat kiimaisia haukkoja.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson piti maaliskuun puoluevaltuustossa yhden puolueen historian merkittävimmistä puheenvuoroista. Hän linjasi, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole puolueelle ensisijaisesti hallituskysymys, jos valtiojohto päättää hakea jäsenyyttä.

Jussi Halla-ahon mielestä Nato-option jatkaminen olisi vaarallisempaa kuin jäsenyyden hakeminen.

Palvelunestohyökkäykset ja niiden torjunta on verkossa toimiville yrityksille arkipäivää, mutta nyt myös vakavampien vihamielisten kyberiskujen uhka on kohonnut.

Johannes Yrttiaho kritisoi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomea ollaan hänen mukaansa viemässä nyt vauhdilla Natoon

Vasemmistoliittolaiset ovat selkeästi varautuneimpia Nato-jäsenyyden suhteen.

Li Andersson peräänkuulutti malttia linjapuheessaan lauantaina. Eri vaihtoehtojen ja riskien punninta ja arviointi on se, mitä meidän nyt pitää tehdä.

Vasemmisto on kritisoinut Venäjää koko 2000-luvun. Siitä huolimatta liikettä syytetään välillä Venäjän myötäilystä. Vasemmistokonkari Paavo Arhinmäki antaa kaksi ohjetta syytösten torjumiseen: faktat ja rohkeuden.

Vain seitsemäntoista päivää ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan julkaisi Erkki Tuomioja oman puheenvuoronsa Suomessa alkaneeseen kiihkeään Nato-keskusteluun kirjan muodossa.

Kaikista vastanneista 62 prosenttia haluaa nyt liittoutua. Kaksi viikkoa sitten osuus oli 53 prosenttia.

Vasemmistoliitto on aloittanut työn, jonka päässä on päätös puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisista kannoista. Venäjän hyökkäys on muuttanut jäsenistön kantoja nopeasti.

SKDL:n entinen puheenjohtaja kirjoittaa KU:lle liittoutumiskeskustelun muistuttavan lahkouskovaisten kiihkoa, jossa mustamaalataan toisella tavalla ajattelevien motiivit.

Vasemmistoliiton puoluehallitus on päättänyt aloittaa valmistelu- ja selvitystyön, joka pohjustaa puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjausten mahdollista uudelleen muotoilua ja linjaamista.

Veronika Honkasalo kaipaa avointa keskustelua.

Vaikuttajat kääntyivät liittoutumisen kannattajiksi jo tammikuussa.

Vasemmiston Saramon mielestä Nato-jäsenyydestä on syytä kysyä kansanäänestyksellä.

Tuloksena voi olla sittenkin liittoutumattomuus ja kolmas tie.