Tansanian suurimmassa kaupungissa yksi tulviva tieosuus voi lamaannuttaa miljoonakaupungin liikenteen. Uuden sillan on tarkoitus pitää bussit ja muu liikenne liikkeellä rankkasateillakin. Nopeasti kasvavan kaupungin tulvaongelmia ei kuitenkaan ratkaista yhdellä sillalla.
Lontoossa käydyt merenkulun ilmastoneuvottelut päättyivät ilman ratkaisuja, vaikka paine päästöjen vähentämiseen kasvaa. Samaan aikaan Tansanian rannikolla kalastajien saaliit pienenevät ja meri muuttuu.
Tansanian Rufiji-joella suuret vaelluskalat ovat vähentyneet jyrkästi. Kun joet padotaan, tai ne saastuvat ja kuivuvat, seuraukset ulottuvat luonnosta ruokaturvaan, toimeentuloon ja jokivarsien yhteisöjen arkeen. Myös patojen purkamista vaaditaan.
– Kun radio kertoo voimakkaista tuulista, kehotan ihmisiä odottamaan. Tiedän, että vuorovesi nousee korkealle, kalastaja Fakil Msumi sanoo.
Rautateitä pidetään ilmastotoimien kulmakivinä, sillä sähköjunat tuottavat vähemmän päästöjä kuin maantie- tai lentoliikenne. Tansanian rautatien tulvaongelmat osoittavat kuitenkin, kuinka ilmastoystävälliseksi suunniteltu infrastruktuuri altistuukin ilmastonmuutoksen aiheuttamille sään ääri-ilmiöille.
Kuumana iltapäivänä Dar es Salaamin vilkkaan markkinapaikan, Kariakoon, ilmassa kieppuu sekoitus dieselin katkua, puuhiilen savua ja kävelyn nostattamaa pölyä. Kauppiaat...
Pandemia jätti Tansaniaan paljon surua, mutta myös pyrkimyksen parempaan.
Auringon noustessa Mazesen kaupunginosassa Dar es Salaamin laitamilla on hiljaista. Yleensä ilmassa kaikuvat kauppiaiden huudot ja tungoksessa puikkelehtivien moottoripyörätaksien pärinä.
Naisten omat mediat tuovat esiin todellisuutta, joka julkisuudesta jäisi muuten puuttumaan. Ne näyttävät naiset päättäjinä ja innovoijina, ei vain huolenpitäjinä, uhreina tai kauneusikoneina.
Tansania suojelee Ngorongoron luonnonsuojelualuetta häätämällä maasait ja tuhoamalla heidän identiteettinsä.
Tansanian Dar es Salaam on 5,8 miljoonan asukkaan nopeasti kasvava kaupunki, jonka asukkaista noin 70 prosenttia asuu epävirallisissa, usein tulvan...
Tansania on Afrikan neljänneksi suurin kullantuottaja, ja kaivostoiminta vastaa lähes kymmenestä prosentista valtion bruttokansantuotteesta. Arvioidaan, että Tansaniassa yhdestä kahteen miljoonaa...
Kun Tansania nykyaikaistuu, kulttuurisen perinteen ja ihmisoikeuksien välinen taistelu kiihtyy.
Kun Dar es Salaamin hiljaisessa Ununion lähiössä asuva Jumanne Waziri maistoi ensimmäistä kertaa suolan aamuteessään, hän luuli vaimonsa erehtyneen. – Miksi...
Maailmanpankin rahoittama 143 miljoonan euron kansallispuistohanke lupaili matkailun kasvua ja ympäristönsuojelua, mutta päättyi valtion metsänvartijoiden toteuttamiin väkivaltaisiin maiden haltuunottoihin.
Aamun viileä tuuli pyyhkii Intian valtameren rantoja Tansanian Pemban saarella, kun Salma Mahmoud Alin, 31, päivä käynnistyy. Kirkasvärinen kudottu kikoi...
Tansanian kehno varautuminen katastrofeihin on vienyt maan kansalaiset kuilun partaalle.
Älypuhelinsovellus on mullistamassa tansanialaisten maanviljelijänaisten elämää. Kiazi Bora -sovellus kirjaimellisesti puhuu kieltä, jota he ymmärtävät – sovellus toimii puheohjauksella ja...
Opiskelijavetoiset hankkeet menestyvät, mutta maa kaipaisi ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluunsa lisäksi apua suurilta kasvihuonekaasupäästäjiltä.
Tansanian maasait ovat perinteisesti olleet karjankasvattajia, mutta sateiden arvaamattomuus ja kuivien kausien lisääntyminen on saanut joidenkin maasaikylien naiset siirtymään pienimuotoiseen...
Presidentti Samia Suluhu päästi teiniäidit takaisin kouluun ja neuvottelee opposition kanssa poliittisista uudistuksista.
Tansanian hallitus suunnittelee noin 150 000 maasai-paimentolaisen pakkosiirtoa luonnonsuojelualueilta. Hankkeen kriitikot näkevät sen jo siirtomaa-aikana vakiintuneen sorron jatkeena. Kun siirtomaaisännät...
Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan Abdulrazak Gurnahin kirjoja ei juuri löydy tansanialaisista kirjakaupoista.
uutiskirje 