Kirjat

JP Koskisen romaani Kalevanpoikien kronikka kuvaa maailmojen sotaa ja yhteentörmäystä 1150-luvun malliin.

Selvitys suomalaisista punaupseereista kertoo upseerikoulutuksesta, jonka saaneet neuvostomaa melkein kaikki hylkäsi.

Kysymykseen siitä, syntyikö Suomen vihreä liike Koijärvellä, on vastattava kyllä ja ei.

Mana Manan musiikki rakentui Jouni Mömmön kokeman todellisuuden päälle.

Palkittu teos nähdään vahvana inhimillisyyden ja oikeudenmukaisuuden puolustajana nyky-kirjallisuudessamme.

Alkuvuoden aikana on julkaistu paljon hyvää kotimaista kirjallisuutta. Tarinoiden kirjo ja kirjoitustyylit ihastuttavat monipuolisuudellaan.

Puolen vuoden tauko avioliitosta tuntuu Hugh'sta hyvältä idealta, vaimon on parasta vain totutella ajatukseen.

Koskettava teos Hugo 1918 pureutuu sisällissodan tragediaan yhden suvun kohtaloiden kautta lisäten ymmärrystä sodan ja väkivallan motiiveista ja siitä, mikä saa ihmiset tekemään hirmutekoja.

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta päättää elokuvaohjaaja Virpi Suutari.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin yhteistyöhankkeena toteuttamaa digitaalista Maamme kirjaa voi lukea verkossa.

”Lähes kaikki, minkä luulin tietäväni yksinäisyydestä, on osoittautunut vääräksi”, kirjoittaa filosofi Lars Svendsen.

Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat valintoja, jotka menneisyys on tehnyt Eleanor Oliphantin puolesta. Tulevaisuudella on kuitenkin jotain uutta hihassaan.

Ruotsin ja samalla sen itäisen osan eli Suomen pitkäaikaisin kuningassuku oli Vaasojen suku. Heistä kuitenkin vain yksi eli Juhana III osasi puhua itäisen valtakunnan osan kieltä suomea.

Metsänpeitto on sarjakuva-albumi, joka muistuttaa luonnolle ja puille kuuluvasta arvostuksesta.

Mannerheim on nostettu valkoisen Suomen historiassa puolijumalan asemaan, mutta toisin oli vuonna 1918. Hänen arvostuksensa läheni nollaa niin jääkäreiden kuin saksalaistenkin silmissä.

Antti Tuomaisen kirjoissa ollaan pääsemättömissä Helsingin Kalliosta. Niiden kyydissä pääsee myös uinuvaan kylpyläkaupunkiin, uusimaalaisiin kartano-maisemiin tai Lappiin, todistamaan kaivannaisteollisuuden nimissä kulkevaa ympäristörikollisuutta.

Vielä ehtii osallistumaan kirjan joukkorahoitukseen ja ehdottamaan naisia kirjan päähenkilöiksi.

Vaikka on kulunut jo yli 72 vuotta kansallissosialistisen Saksan tuhosta, kirjamarkkinoille tulvii yhä natsi-Saksaa käsitteleviä kirjoja. Tarinat eivät ole uusia, mutta näkökulmat voivat silti olla tuoreita.

Juonittelua ja kiellettyä taikuutta pursuava esikoisteos vie
lukijan upeaan fantasiamaailmaan.

Tarvitaanko tasa-arvoisessa Suomessa tytöille kirjoitettuja kirjoja? Ei varmaankaan, mutta emme ole vielä perillä. Työelämä jakaantuu edelleen miesten ja naisten ammatteihin...

Sami Kolamo sukelsi mediaurheilun tunnekuohujen maailmaan.

Kirjailijan mukaan #metoo-kampanja on ollut helpottava: enää ei jakseta hämmästellä, että miksi se Peura aina vain työstää niitä tarinoitaan ihmismielen nurjalta puolelta. Nyt kaikki puhuvat ahdistelusta ja hyväksikäytöstä. Peura on kirjoittanut teemasta On rakkautes ääretön -teoksesta asti. Se julkaistiin vuonna 2001.

Vuoden 1918 muisto on muovannut koko sen jälkeisen itsenäisyyden ajan poliittista historiaa, todistaa professori Seppo Hentilä.

Univeljet on teos ystävyyden, mielenterveyden ja itsetunnon merkityksestä.

Fantasiakirjallisuus voi hyvin ihan kotimaisin voiminkin. Suomalaista fantasiaa värittävät vanhat kansanuskomukset ja globalisaatio.

Elena Favillin ja Francesca Cavallon Iltasatuja kapinallisille tytöille on toisenlainen iltasatukirja tytöille, yhtä hyvin pojille ja isommillekin ihmisille. Kirja on...

Tamperelaisen Paavo Järvisen puolidokumentaarinen sisällissotaromaani sovittelee kauhun kevättä.

Heidi Köngäksen isoäiti oli sisällissodan uhri.

Pelko, inho, viha ja muut tunteet ovat merkittävässä roolissa sodan ja rauhan kysymyksissä.

Lauri Mäkisen esikoisromaani Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset herätti toissa vuonna huomiota Suomen Dekkariseuran johtolankaraadissa. Se lienee maailman ainoa...

Pekka Karjalaisen ohjaamaa Vähän kunnioitusta -elokuvaa varten kasattu Pertti Kurikan
Nimipäivät ehti tehdä olemassaolonsa aikana mieliin painuvaa kulttuurihistoriaa.

Kjell Westön Rikinkeltainen taivas on kielellisesti kaunis teos, joka imaisee lukijan sisäänsä jo ensimmäisillä sivuilla. Westö maalaa sanoilla eläväksi aikaa,...

60 vuotta sitten tehtiin ratkaisuja, jotka ovat ongelma tänäänkin.

Vanhuudessa on huomattavasti enemmän sävyjä kuin mitä julkinen keskustelu tuottaa.

Johanna Vehkoon ja Emmi Niemisen teos ilmestyi juuri, kun #MeToo -kampanja alkoi.

Itsenäisyyden alkuaikojen poliittista historiaa tarkastellaan nykyään tietokirjallisuudessa avoimesti ja monipuolisesti. Siihen myös löytyy yhä uusia tarkastelukulmia. Näin voi sanoa ainakin viidestä seuraavassa esiteltävästä tuoreesta teoksesta.

Tieto-Finlandian valinnut Matti Rönkä pitää Pentti Linkolaa logiikassaan murhaavana.

A-ryhmä-dekkareista tuttu ruotsalainen Arne Dahl aloittaa uuden sarjan hieman latteasti. Sam Berger on sääntöjen rajamailla operoiva tukholmalaispoliisi, joka uskoo sarjamurhaajan...

Ruotsin dekkarimenestyksen jälkeen vuorossa on Norja. On ollut jo jonkin aikaa, mutta lähinnä lippulaiva Jo Nesbøn ansiosta. Jan-Erik Fjelliä markkinoidaan...

Nuori tyttö löytyy maastosta murhattuna. Ruumis on aseteltu linnunsulkien päälle ja häntä ympäröivä pentagrammi viittaa rituaalimurhaan. Norjalaisen Samuel Bjørkin esikoisdekkarista...

Mark Blythin kirja ”vaarallisen opin historiasta” kertoo ketkä siitä hyötyvät.

1990-luvun lapset kasvoivat laman varjossa ja kasvattivat tamagotcheja. Heistä tuli mestareita videopeleissä ja maailman nopeimpia tekstiviestien näpyttelijöitä. Ysärilapset olivat ensimmäinen sukupolvi, jolle internet saattoi tarjota leikkipaikkoja.

Jani Saxellin romaanisarjan uusimmassa osassa Flavius kostaa piiritetyn Sarajevon kärsimykset.

Suomalainen runoilija Raisa Marjamäki ja nigerialainen ympäristö- ja kansalaisaktivisti Nnimmo Bassey tapasivat toisensa ensi kerran kuukausi sitten. Tuttuja he olivat kuitenkin jo ennestään tiiviin kirjoittelun kautta. Nyt heidän kirjeenvaihtonsa on julkaistu kansien välissä.

Valintalautakunnan mielestä tyypillinen tänä vuonna ilmestynyt romaani sijoittuu jatkosodan aikaan.

Tämän vuoden kirjojen aiheita ovat erilaisuus, monikulttuurisuus, erilaiset perheet, turvallinen lapsuus, koulumaailma ja nuoruuteen liittyvät kipeät aiheet.

Maggy Garrison kertoo köyhyydestä laillisten ja laittomien rahanhankintakeinojen rajalla.

30 000 euron palkinnosta kamppaillaan myös neuvostovakoilulla, ilmastonmuutoksella, Kiinalla ja Suomen sivukylillä.

Saara Henrikssonin kolmannessa romaanissa kaikki on liikkeessä: Budapestin kadunnimet muuttuvat yön aikana, patsaita siirrellään, johdinautojen ja ratikoiden linjat menevät uusiksi.

Automatisoituminen ja digitalisoituminen, maahanmuutto ja tietotalous tuottavat kaikki uudenlaisia työn muotoja. Uusi työväki -teos kartoittaa, millaisia muutoksia saattaa olla edessä.