Kirjat

Jani Saxellin romaanisarjan uusimmassa osassa Flavius kostaa piiritetyn Sarajevon kärsimykset.

Suomalainen runoilija Raisa Marjamäki ja nigerialainen ympäristö- ja kansalaisaktivisti Nnimmo Bassey tapasivat toisensa ensi kerran kuukausi sitten. Tuttuja he olivat kuitenkin jo ennestään tiiviin kirjoittelun kautta. Nyt heidän kirjeenvaihtonsa on julkaistu kansien välissä.

Valintalautakunnan mielestä tyypillinen tänä vuonna ilmestynyt romaani sijoittuu jatkosodan aikaan.

Tämän vuoden kirjojen aiheita ovat erilaisuus, monikulttuurisuus, erilaiset perheet, turvallinen lapsuus, koulumaailma ja nuoruuteen liittyvät kipeät aiheet.

Maggy Garrison kertoo köyhyydestä laillisten ja laittomien rahanhankintakeinojen rajalla.

30 000 euron palkinnosta kamppaillaan myös neuvostovakoilulla, ilmastonmuutoksella, Kiinalla ja Suomen sivukylillä.

Saara Henrikssonin kolmannessa romaanissa kaikki on liikkeessä: Budapestin kadunnimet muuttuvat yön aikana, patsaita siirrellään, johdinautojen ja ratikoiden linjat menevät uusiksi.

Automatisoituminen ja digitalisoituminen, maahanmuutto ja tietotalous tuottavat kaikki uudenlaisia työn muotoja. Uusi työväki -teos kartoittaa, millaisia muutoksia saattaa olla edessä.

Ritva Ylösen upea Kalle Päätalo -elämäkerta kertoo, että ”totuuden vangillekin” totuus oli suhteellista.

150-vuotias Helsingin Vanha ylioppilastalo kokosi yhteiskunnalliset ja kulttuuriset edelläkävijät.

Pauliina Suden Takaikkuna kaksi vuotta sitten oli napakymppi, joka toi hänelle Vuoden johtolangan. Leia Laineen uusia seikkailuja on siis odotettu...

Ruotsin kieroimpien ja koukuttavimpien juonien punoja Kristina Ohlsson kertoo uuden kirjansa Syntitaakka päätteeksi lopettavansa Fredrika Bergman -sarjansa. Jos päätös pitää,...

Laurent Binet´n toinen romaani on mehukas satiiri takavuosikymmenten ranskalaisista intellektuelleista.

Pierre Lemaitre nousi jännitysviihteen mestariluokkaan komisario Camille Verhoevenista kertovilla yllätyksellisillä dekkareillaan. Palkintoja on sadellut koto- ja kaukomailta, Suomestakin. Silmukka on...

Elvi Sinervon elämäkerta esittelee määrätietoisen kulttuurivaikuttajan, mutta myös kappaleen suomalaista politiikan historiaa.

Kiinnostavin 2010-luvun tulokas pohjoismaisessa dekkarissa on ruotsalainen, osan vuodesta Norjan Koutokeinossa asuva Lars Pettersson. Paikallistuntemuksen todella huomaa hänen kolmessa dekkarissaan,...

Kirja Elokuva Ihmeotukset ja niiden olinpaikat sai ensi-iltansa viime vuonna. Nyt Potter-kirjoistaan tunnetun J. K.Rowlingin elokuvakäsikirjoitus on julkaistu samannimisenä kirjana. Rowling-fanit...

Sadan vuoden unet palauttaa sadun sen alkuperäiselle paikalleen, aikuisten tarinaksi.

Pappisperheen vesa Kullervo Manner eteni huimalla urallaan ensin eduskunnan puhemieheksi, sitten punaisen Suomen johtajaksi ja lopulta Neuvostoliittoon, jossa alkoi uusi poliittinen elämä. Tuore elämäkerta valottaa työväenliikkeen merkkimiehen vaiheita.

Eroica-romaanin nykyhetki kestää 45 minuuttia, saman verran kuin Beethovenin kolmannen sinfonian esittäminen.

Göstä Sundqvist lauloi heikommassa asemassa olevista, mutta kielsi olevansa erityisesti kenenkään puolella.

Vaikeimmin tavoitettavia ovat omakustanteet.

Demokratia on nyt uhattuna sekä idässä että lännessä. Historioitsija Timothy Snyder esittelee keinot estää autoritarismin nousu.

Irlantilainen kirjailija John Boyne tunnetaan etenkin kirjastaan Poika raidallisessa pyjamassa, josta on tehty Suomessakin esitetty elokuva. Kirjailijan suosiosta kertoo se,...

Viiltelyä, repimistä ja heittelyä vaativa teos taistelee opittuja tapoja vastaan ja hämmentää sivustaseuraajia.

Juho Saaren toimittama kirja avaa ansiokkaasti sosiaaliturvariippuvuutta.

Esikoiskirjailija Garth Greenwell kirjoittaa seksuaalisuudesta, halusta ja himosta konstailemattomasti ja rosoisen runollisesti.

Ilmar Taska vakuuttaa romaanillaan Viron sovjetisoimisen ensivuosista.

Romaanissa sikiö tekee johtopäätöksiä tulevaisuudestaan.

Propaganda tarjosi aiemmin samanlaisia totuuksia kuin valeuutiset, trollitehtailu tai vihapuhe nykyisin.

Tuska Open Air Metal Festival on vakiinnuttanut paikkansa Suomen kesässä. Teini-iästään selvinneen festivaalin historiikki julkaistiin kesäkuun alussa.

Yleinen Lehtimiesliitto on porhaltanut jo 70 vuotta – kokoaan merkittävämpänä vaikuttajien joukkona.

Suomalainen kuvakirja elää voimallista nousukautta! Uusia lahjakkaita tekijöitä on noussut esiin vanhojen konkareiden rinnalle. Kuvitukset ovat taidokkaita ja moninaisilla tekniikoilla...

Elina Pitkäkankaan Kajo on totalitarismin vastainen julistus.

Tehokas organisoituminen ja rahoitus johti markkinoiden vapautusta ajavan liikkeen voittokulkuun. Finanssikriisi käänsi sen puolustusasemiin, mutta monet sen opit elävät yhä vahvasti, todistaa aiheesta esseistisen teoksen kirjoittanut Paavo Löppönen.

Pottakylän lapset on sarjakuvakirja, jossa lapset katselevat aikuisten maailmaa omasta vinkkelistään.

Toimittaja Juha Drufva tarttuu tuoreessa kirjassaan vaikeaan yhtälöön: kansallisuuden, kapitalismin, komiikan ja kurjuuden yhteyteen. Tästä pisteestähän meidän useimpien arki rakentuu, tavalla tai toisella, eikä aina toivotulla tavalla.

Ruotsinsuomalaisten oma kymmenentuhannen kruunun Finlandia-palkinto, Kaisa Vilhuinen -kirjallisuuspalkinto myönnettiin tällä kertaa Leo Ylitalon romaanille Sururisti (Nordbooks 2016). Romaanissa liikutaan pohjoissuomalaisessa...

Pohjalaistaustainen Jani Nieminen tunnetaan kirpeän haikeana arjen ja ihmissuhteiden kuvaajana. Hänen runoissaan ymmärretään muuttotappio-Suomen originelleja ja hengenmenninkäisiä. Uutuuskokoelma Bigini on jotain aivan muuta: dystooppisen jylhää agit rappia ja suuren rahan vastaista manifestia.

Suomen suurin kommunisti on historiallisten tapahtumien ympärille rakennettu sarjakuvaromaani, joka ei kaunistele totuutta.

Väkiverisissä vampyyrit ja ihmissudet korvataan sinipiioilla, metsänneidoilla ja maahisilla.

Lea Pennasen Pikku siili on tarina ystävyydestä ja solidaarisuudesta. Se kertoo myös vakavista asioista: ympäristön tuhoutumisesta, väkivallan uhasta ja pakolaisuudesta.

Suomalaisia syyllistetään palkoista, jotka muka ovat niin kovia, että kilpailukykymme hyytyy. Mutta mikä siinä on, kun ei rahat riitä jumalauta? Korkeiden verojen ja kalliin asumisen lisäksi rahamme katoavat ruokalaskuun, joka on suurin Euroopan unionissa.

Leif Salménin uusi esseekokoelma on taidokas ja vivahteikas. Eikä se hymistele mitään – tai ketään.

Olli Tammilehdon kirja paljastaa, miten kansa on löytänyt historiansa eri vaiheissa keinot nousta barrikadeille ja luoda uusia rakenteita jopa tyrannian oloissa.

Millainen oli valkokaartilaisten sisällissota 1918 punaisia vastaan? Anneli Kannon romaanissa Lahtarit joukko pohjalaisia kulkee taisteluissa Vaasasta Viipuriin. Taidokkaan romaanin pääteemaksi nousee valkoinen terrori.

”Vapaa liikkuvuus” on kapitalismissa todellisuudessa tarkoitettu vain halvalle työvoimalle ja pääomalle, väittää filosofi Slavoj Žižek.

Mikko Porvali kirjoittaa Erik Mätön muilutuksessa vuonna 1930 romaanissaan Veri ei vaikene. Tapahtuman taustalla on paljon samaa kuin tämän päivän Suomessa.

Prog Finlandia esittelee lähes kolmesataa kotimaista progeartistia 1960-luvulta nykypäiviin.

Suomi Finland -teos on päiväkirjamainen katsaus, sujuva mutta otteeltaan keskittymiskyvytön.