Kirjat

Elena Favillin ja Francesca Cavallon Iltasatuja kapinallisille tytöille on toisenlainen iltasatukirja tytöille, yhtä hyvin pojille ja isommillekin ihmisille. Kirja on...

Tamperelaisen Paavo Järvisen puolidokumentaarinen sisällissotaromaani sovittelee kauhun kevättä.

Heidi Köngäksen isoäiti oli sisällissodan uhri.

Pelko, inho, viha ja muut tunteet ovat merkittävässä roolissa sodan ja rauhan kysymyksissä.

Lauri Mäkisen esikoisromaani Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset herätti toissa vuonna huomiota Suomen Dekkariseuran johtolankaraadissa. Se lienee maailman ainoa...

Pekka Karjalaisen ohjaamaa Vähän kunnioitusta -elokuvaa varten kasattu Pertti Kurikan
Nimipäivät ehti tehdä olemassaolonsa aikana mieliin painuvaa kulttuurihistoriaa.

Kjell Westön Rikinkeltainen taivas on kielellisesti kaunis teos, joka imaisee lukijan sisäänsä jo ensimmäisillä sivuilla. Westö maalaa sanoilla eläväksi aikaa,...

60 vuotta sitten tehtiin ratkaisuja, jotka ovat ongelma tänäänkin.

Vanhuudessa on huomattavasti enemmän sävyjä kuin mitä julkinen keskustelu tuottaa.

Johanna Vehkoon ja Emmi Niemisen teos ilmestyi juuri, kun #MeToo -kampanja alkoi.

Itsenäisyyden alkuaikojen poliittista historiaa tarkastellaan nykyään tietokirjallisuudessa avoimesti ja monipuolisesti. Siihen myös löytyy yhä uusia tarkastelukulmia. Näin voi sanoa ainakin viidestä seuraavassa esiteltävästä tuoreesta teoksesta.

Tieto-Finlandian valinnut Matti Rönkä pitää Pentti Linkolaa logiikassaan murhaavana.

A-ryhmä-dekkareista tuttu ruotsalainen Arne Dahl aloittaa uuden sarjan hieman latteasti. Sam Berger on sääntöjen rajamailla operoiva tukholmalaispoliisi, joka uskoo sarjamurhaajan...

Ruotsin dekkarimenestyksen jälkeen vuorossa on Norja. On ollut jo jonkin aikaa, mutta lähinnä lippulaiva Jo Nesbøn ansiosta. Jan-Erik Fjelliä markkinoidaan...

Nuori tyttö löytyy maastosta murhattuna. Ruumis on aseteltu linnunsulkien päälle ja häntä ympäröivä pentagrammi viittaa rituaalimurhaan. Norjalaisen Samuel Bjørkin esikoisdekkarista...

Mark Blythin kirja ”vaarallisen opin historiasta” kertoo ketkä siitä hyötyvät.

1990-luvun lapset kasvoivat laman varjossa ja kasvattivat tamagotcheja. Heistä tuli mestareita videopeleissä ja maailman nopeimpia tekstiviestien näpyttelijöitä. Ysärilapset olivat ensimmäinen sukupolvi, jolle internet saattoi tarjota leikkipaikkoja.

Jani Saxellin romaanisarjan uusimmassa osassa Flavius kostaa piiritetyn Sarajevon kärsimykset.

Suomalainen runoilija Raisa Marjamäki ja nigerialainen ympäristö- ja kansalaisaktivisti Nnimmo Bassey tapasivat toisensa ensi kerran kuukausi sitten. Tuttuja he olivat kuitenkin jo ennestään tiiviin kirjoittelun kautta. Nyt heidän kirjeenvaihtonsa on julkaistu kansien välissä.

Valintalautakunnan mielestä tyypillinen tänä vuonna ilmestynyt romaani sijoittuu jatkosodan aikaan.

Tämän vuoden kirjojen aiheita ovat erilaisuus, monikulttuurisuus, erilaiset perheet, turvallinen lapsuus, koulumaailma ja nuoruuteen liittyvät kipeät aiheet.

Maggy Garrison kertoo köyhyydestä laillisten ja laittomien rahanhankintakeinojen rajalla.

30 000 euron palkinnosta kamppaillaan myös neuvostovakoilulla, ilmastonmuutoksella, Kiinalla ja Suomen sivukylillä.

Saara Henrikssonin kolmannessa romaanissa kaikki on liikkeessä: Budapestin kadunnimet muuttuvat yön aikana, patsaita siirrellään, johdinautojen ja ratikoiden linjat menevät uusiksi.

Automatisoituminen ja digitalisoituminen, maahanmuutto ja tietotalous tuottavat kaikki uudenlaisia työn muotoja. Uusi työväki -teos kartoittaa, millaisia muutoksia saattaa olla edessä.

Ritva Ylösen upea Kalle Päätalo -elämäkerta kertoo, että ”totuuden vangillekin” totuus oli suhteellista.

150-vuotias Helsingin Vanha ylioppilastalo kokosi yhteiskunnalliset ja kulttuuriset edelläkävijät.

Pauliina Suden Takaikkuna kaksi vuotta sitten oli napakymppi, joka toi hänelle Vuoden johtolangan. Leia Laineen uusia seikkailuja on siis odotettu...

Ruotsin kieroimpien ja koukuttavimpien juonien punoja Kristina Ohlsson kertoo uuden kirjansa Syntitaakka päätteeksi lopettavansa Fredrika Bergman -sarjansa. Jos päätös pitää,...

Laurent Binet´n toinen romaani on mehukas satiiri takavuosikymmenten ranskalaisista intellektuelleista.

Pierre Lemaitre nousi jännitysviihteen mestariluokkaan komisario Camille Verhoevenista kertovilla yllätyksellisillä dekkareillaan. Palkintoja on sadellut koto- ja kaukomailta, Suomestakin. Silmukka on...

Elvi Sinervon elämäkerta esittelee määrätietoisen kulttuurivaikuttajan, mutta myös kappaleen suomalaista politiikan historiaa.

Kiinnostavin 2010-luvun tulokas pohjoismaisessa dekkarissa on ruotsalainen, osan vuodesta Norjan Koutokeinossa asuva Lars Pettersson. Paikallistuntemuksen todella huomaa hänen kolmessa dekkarissaan,...

Kirja Elokuva Ihmeotukset ja niiden olinpaikat sai ensi-iltansa viime vuonna. Nyt Potter-kirjoistaan tunnetun J. K.Rowlingin elokuvakäsikirjoitus on julkaistu samannimisenä kirjana. Rowling-fanit...

Sadan vuoden unet palauttaa sadun sen alkuperäiselle paikalleen, aikuisten tarinaksi.

Pappisperheen vesa Kullervo Manner eteni huimalla urallaan ensin eduskunnan puhemieheksi, sitten punaisen Suomen johtajaksi ja lopulta Neuvostoliittoon, jossa alkoi uusi poliittinen elämä. Tuore elämäkerta valottaa työväenliikkeen merkkimiehen vaiheita.

Eroica-romaanin nykyhetki kestää 45 minuuttia, saman verran kuin Beethovenin kolmannen sinfonian esittäminen.

Göstä Sundqvist lauloi heikommassa asemassa olevista, mutta kielsi olevansa erityisesti kenenkään puolella.

Vaikeimmin tavoitettavia ovat omakustanteet.

Demokratia on nyt uhattuna sekä idässä että lännessä. Historioitsija Timothy Snyder esittelee keinot estää autoritarismin nousu.

Irlantilainen kirjailija John Boyne tunnetaan etenkin kirjastaan Poika raidallisessa pyjamassa, josta on tehty Suomessakin esitetty elokuva. Kirjailijan suosiosta kertoo se,...

Viiltelyä, repimistä ja heittelyä vaativa teos taistelee opittuja tapoja vastaan ja hämmentää sivustaseuraajia.

Juho Saaren toimittama kirja avaa ansiokkaasti sosiaaliturvariippuvuutta.

Esikoiskirjailija Garth Greenwell kirjoittaa seksuaalisuudesta, halusta ja himosta konstailemattomasti ja rosoisen runollisesti.

Ilmar Taska vakuuttaa romaanillaan Viron sovjetisoimisen ensivuosista.

Romaanissa sikiö tekee johtopäätöksiä tulevaisuudestaan.

Propaganda tarjosi aiemmin samanlaisia totuuksia kuin valeuutiset, trollitehtailu tai vihapuhe nykyisin.

Tuska Open Air Metal Festival on vakiinnuttanut paikkansa Suomen kesässä. Teini-iästään selvinneen festivaalin historiikki julkaistiin kesäkuun alussa.

Yleinen Lehtimiesliitto on porhaltanut jo 70 vuotta – kokoaan merkittävämpänä vaikuttajien joukkona.

Suomalainen kuvakirja elää voimallista nousukautta! Uusia lahjakkaita tekijöitä on noussut esiin vanhojen konkareiden rinnalle. Kuvitukset ovat taidokkaita ja moninaisilla tekniikoilla...