Kirjat

Satu Rämön kuudes Hildur-dekkari ilmestyy lokakuussa. Jos yli puolen vuoden odotus tuntuu tuskalliselta, niin välipalaksi voi lukea Reimarista. Suomalais-islantilainen dekkari...

Yli 80-vuotias Irina Mäkeläinen astuu hiljaisena sunnuntaipäivänä liivijengin päämajaan. Paikalla on ainoastaan sen pomo, El Jefeksi kutsuttu Elias Järvinen. Irina...

Syksyllä 1973 Sigurd Offenrundin piiskaamat muonamiehet paiskivat töitä turvesuolla. Kaivauksissa paljastuu suossa hyvin säilynyt naisen kalmo. Satoja vuosia suohaudassa maanneelta...

Denise Rudbergillä on käsissään huikea aineisto lähihistorialliseksi merkkidekkariksi, mutta trilogian toisen osan jälkeen päällimmäisin tunne on ärsyyntyminen. Miksi ruotsalaisittain kuohuvaan...

Isä ja tytär Kovanen pistävät taas tuulemaan Matti Laineen sarjan toisessa osassa Verilinja. Vauhtia riittää kiitettävästi, niin kuin Isänsä tytär...

Tiina Raevaaran uuden Tuonijoki-sarjan avaava Kaupunki jonka keskellä on metsä alkaa melkein kauhuromaanina. Vuonna 1988 Eeva-Liisa pakenee jotain metsässä kauhun...

Lappiin sijoitetaan nyt paljon dekkareita ja trillereitä. Noora Mustajoella ja Bosse Hellstenillä on siihen hyvä syy ensimmäisessä jännärissään Turisti. Pariskunta...

Humppakuutio on kuomuperävaunu, jossa pienet orkesterit kuljettavat soittimiaan keikoille, kerrotaan joensuulaisen Suonna Konosen kolmannen romaanin takakannessa. Musiikillisilla linjoilla siis jatketaan.

Pankkialalla työskentelevä Joel Kangas palkittiin helmikuun alussa viime vuoden parhaasta esikoisdekkarista. Itse en varjolistallani nostanut Kaamosta edes ehdokkaaksi. Olen näköjään...

Hyvinkääläinen Piia Helander kirjoittaa uskottavasti nuorten maailmasta kotikaupunkiinsa sijoittuvissa dekkareissaan. Viime vuonna ilmestynyt Helios sijoittui hevosharrastuksen pariin, ja oli omasta...

Mitä uutta voi enää kirjoittaa talvi- ja jatkosodasta satojen niitä kuvaavien romaanien jälkeen? Raahelainen kirjailija Pekka Jaatinen on teoksissaan todistanut,...

Sissel-Jo Gazan on tanskalainen biologi ja pitkän linjan moneen kertaan palkittu kirjailija. Yksi pisara aloittaa kolmiosaisen sarjan, jonka päähenkilö on...

Entä jos Donald Trump on vain hullu ilman mitään suurta suunnitelmaa? Tällaisia pohti KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen tammikuussa tämän Davosissa...

Kylläpä teki vaikutuksen. Parikymmentä vuotta nuorisokirjoja kirjoittanut espoolainen Antti Halme liikuttaa voimallisesti esikoisdekkarillaan Lintukoto. Hyvät henkilöhahmot, ajassa kiinni oleva rikosjuoni...

Päivi Alasalmen rankan Hallavainen-rikossarjan viime vuonna ilmestynyt neljäs osa Kylväjä oli pieni pettymys. Se oli liian tavallinen dekkari ollakseen osa...

Kirja-arvostelujani mahdollisesti seuraavat ovat panneet merkille, että haluan ensisijaisesti nostaa esiin kotimaisia dekkareita ja yleensä pohjoismaista rikoskirjallisuutta. Anglosaksiset dekkarit, jopa...

Toivoin arvostelussani puolitoista vuotta sitten Hesekielillä debytoineelta Pekka Vänniltä jatkossa kahta asiaa: vähemmän korkealentoista juonta ja parempaa rytmitystä. Kumpikin toive...

Entinen huumepoliisi Kale Puonti on tehnyt tarkkaa työtä edellisissä seitsemässä Pasilan myrkky -dekkarissaan. 270–301 sivua todelta maistuvaa rikosdraamaa, jossa seurataan...

Pete hoippuu humalassa ja pilleripäissään uurnalehdon kupeeseen Espoon Niittykummussa, ja sammuu marjakuusen juurelle. Herättyään hän huomaa maanneensa tapetun naisen vieressä.

Sanomalehdet eivät aiheuttaneet sisällissotaa 1918, mutta lehtimiehet puhalsivat innolla niihin roihuihin, joita yhteiskunnan lukuisat ristiriidat olivat sytyttäneet.

Entisen puoluesihteerin Sirpa Puhakan kirja Vasemmistoliiton vallan vuodet kertaa 15 vuotta neljässä hallituksessa, joista kahdessa puolue hajosi.

Erkki Tuomioja teki elämäkerran Eino ja Mauno Pekkalasta – veljeksistä, jotka risteilivät tannerilaisten, vasemmistodemarien ja kommunistien välillä.

Muutos lehdistön omistussuhteissa ja moni-ilmeisyydessä on ollut valtava – huonompaan suuntaan. Kolme vuotta sitten toimintansa lopetti myös Suomen ainoa puoluetaustasta syntynyt uutistoimisto.

Tiina Raevaara tutkii tietokirjassaan ihmisen kamppailua vanhenemista ja kuolemaa vastaan. Tiede ja teknologia tarjoavat vastauksia elämän arvoitukseen, mutta kysymys hyvästä elämästä jää avoimeksi.

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa. Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Uusi teos kuvaa kuusikkona tunnettujen oppositiopoliitikkojen kylmää kohtelua Suomessa. Viranomaisten painostuksen kohteeksi joutuneet kansanedustajat vastustivat Suomen ajautumista Saksan liittolaiseksi.

Kristiinankaupungin kesäidyllin rikkoo taas ruumis.

Vuosi 2024 on kiinalaisessa kalenterissa lohikäärmeen vuosi. Kiina ja Japani ovat täynnä tarinoita lohikäärmeistä, mutta on lohikäärme tunnettu Euroopassakin. Pyhän...

Jari Kupila selvitti urheilijoiden suuren roolin sisällissodassa – ja miten pahasti sota särki suomalaisen urheiluelämän.

Rikoskirjallisuuden syyssesonki ei voisi käynnistyä komeammalla tavalla kuin nimimerkki Ben Creedin hyytävällä Neuvostoliitto-kuvauksella Aaveiden kaupunki.Vuoden 1951 lokakuuhun sijoittuva tarina on...

Miia Apukka kirjoitti romaanin isoisästään Eelis Apukasta, joka loikkasi vuonna 1931, mutta onnistui pakenemaan takaisin Suomeen kolme vuotta myöhemmin.

Rauno Jääskeläinen kuuli savottakämpillä isänsä jatkosodasta. Romaanissa on vahva autenttisuuden tuntu.

Iida Rauma voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.– Kaikki taide ei tietenkään ole luonteeltaan avoimen poliittista, mutta minulle kirjailijana on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan maailmaan, Iida Rauma tähdentää.Haastattelu on julkaistu KU:ssa ensimmäisen kerran huhtikuun 2022 numerossa.

Viaton piika leimattiin syylliseksi paloon. Huhu jäi elämään, vaikka se oli osoitettu virheelliseksi jo samana syksynä.

Suomen tunnetuimpiin historiankirjoittajiin kuuluva Mirkka Lappalainen on kirjoittanut mielenkiintoisen teoksen Smittenin murha. Se on historiateos, joka lähentelee dekkaria. Tapahtumapaikka on...

Ruotsi oli menettänyt 1700-luvun Pohjan sodassa asemansa suurvaltana. Suomi on kärsinyt kymmenen vuotta isovihana tunnetusta Venäjän miehityksestä. Sota päättyi vuonna...

Muistelmateos vie aikaan, jolloin työelämä oli täynnä kiihkeää poliittista kamppailua.

Kioskikirja-tason teoksia julkaistaan nykyään kovissa kansissa.

Hannu Mäkelän viimeisin teos yllättää muodoltaan ja tyyliltään. Viiden minuutin jutut koostuu nimensä mukaisesti lyhyistä tarinoista, 26:sta erilaisesta.

– Kaikki taide ei tietenkään ole luonteeltaan avoimen poliittista, mutta minulle kirjailijana on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan maailmaan, Iida Rauma tähdentää.

Kirjailija panostaa mahdollisuuksiin kirjoittaa loputon määrä jatko-osia.

Aulis Aarnio tuo viimeisimmässä kaunokirjallisessa teoksessaan uutta ja lisää tunnetietoa sisältävän näkökulman monta käsittelyä maamme historiassa saaneeseen ajanjaksoon. Arvostuksen ansaitseva teko.

Ihmiset mukautuvat totalitaariseen hallintoon, kunhan aineelliset tarpeet on tyydytetty, Zoë Beck antaa ymmärtää.

Mafiaromaanin asetelmat on istutettu norjalaiseen tuppukylään, mutta siihen oivallukset sitten jäävätkin.

1795 – Petojen naamiaiset panee pisteen aatelissukuun kuuluvan kirjoittajan tarinalle räikeistä luokkaeroista ja köyhien julmasta hyväksikäytöstä.

Saavutusta tarkastelee Mikko Lahtinen tuoreessa kirjassaan Vastapaino – 40 esseetä kirjahistoriasta.

Ajankohtaisjännärien kirjoittaja pistää myös ajattelemaan.

Mutta suurin niistä on raha sijoittuu kahden vuoden taa, jolloin korona hiljensi Suomen.