Kirjat

Uusi teos kuvaa kuusikkona tunnettujen oppositiopoliitikkojen kylmää kohtelua Suomessa. Viranomaisten painostuksen kohteeksi joutuneet kansanedustajat vastustivat Suomen ajautumista Saksan liittolaiseksi.

Kristiinankaupungin kesäidyllin rikkoo taas ruumis.

Vuosi 2024 on kiinalaisessa kalenterissa lohikäärmeen vuosi. Kiina ja Japani ovat täynnä tarinoita lohikäärmeistä, mutta on lohikäärme tunnettu Euroopassakin. Pyhän...

Jari Kupila selvitti urheilijoiden suuren roolin sisällissodassa – ja miten pahasti sota särki suomalaisen urheiluelämän.

Rikoskirjallisuuden syyssesonki ei voisi käynnistyä komeammalla tavalla kuin nimimerkki Ben Creedin hyytävällä Neuvostoliitto-kuvauksella Aaveiden kaupunki.Vuoden 1951 lokakuuhun sijoittuva tarina on...

Miia Apukka kirjoitti romaanin isoisästään Eelis Apukasta, joka loikkasi vuonna 1931, mutta onnistui pakenemaan takaisin Suomeen kolme vuotta myöhemmin.

Rauno Jääskeläinen kuuli savottakämpillä isänsä jatkosodasta. Romaanissa on vahva autenttisuuden tuntu.

Iida Rauma voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.– Kaikki taide ei tietenkään ole luonteeltaan avoimen poliittista, mutta minulle kirjailijana on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan maailmaan, Iida Rauma tähdentää.Haastattelu on julkaistu KU:ssa ensimmäisen kerran huhtikuun 2022 numerossa.

Viaton piika leimattiin syylliseksi paloon. Huhu jäi elämään, vaikka se oli osoitettu virheelliseksi jo samana syksynä.

Suomen tunnetuimpiin historiankirjoittajiin kuuluva Mirkka Lappalainen on kirjoittanut mielenkiintoisen teoksen Smittenin murha. Se on historiateos, joka lähentelee dekkaria. Tapahtumapaikka on...

Ruotsi oli menettänyt 1700-luvun Pohjan sodassa asemansa suurvaltana. Suomi on kärsinyt kymmenen vuotta isovihana tunnetusta Venäjän miehityksestä. Sota päättyi vuonna...

Muistelmateos vie aikaan, jolloin työelämä oli täynnä kiihkeää poliittista kamppailua.

Kioskikirja-tason teoksia julkaistaan nykyään kovissa kansissa.

Hannu Mäkelän viimeisin teos yllättää muodoltaan ja tyyliltään. Viiden minuutin jutut koostuu nimensä mukaisesti lyhyistä tarinoista, 26:sta erilaisesta.

– Kaikki taide ei tietenkään ole luonteeltaan avoimen poliittista, mutta minulle kirjailijana on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan maailmaan, Iida Rauma tähdentää.

Kirjailija panostaa mahdollisuuksiin kirjoittaa loputon määrä jatko-osia.

Aulis Aarnio tuo viimeisimmässä kaunokirjallisessa teoksessaan uutta ja lisää tunnetietoa sisältävän näkökulman monta käsittelyä maamme historiassa saaneeseen ajanjaksoon. Arvostuksen ansaitseva teko.

Ihmiset mukautuvat totalitaariseen hallintoon, kunhan aineelliset tarpeet on tyydytetty, Zoë Beck antaa ymmärtää.

Mafiaromaanin asetelmat on istutettu norjalaiseen tuppukylään, mutta siihen oivallukset sitten jäävätkin.

1795 – Petojen naamiaiset panee pisteen aatelissukuun kuuluvan kirjoittajan tarinalle räikeistä luokkaeroista ja köyhien julmasta hyväksikäytöstä.

Saavutusta tarkastelee Mikko Lahtinen tuoreessa kirjassaan Vastapaino – 40 esseetä kirjahistoriasta.

Ajankohtaisjännärien kirjoittaja pistää myös ajattelemaan.

Mutta suurin niistä on raha sijoittuu kahden vuoden taa, jolloin korona hiljensi Suomen.

Palkitun Milka Hakkaraisen toinen teos on kotikutoinen, mutta sujuvasti rullaava.

Välitön uhka kertoo maailmasta, jossa sotia ja konflikteja on yksityistetty valtiollisilta toimijoilta yksityisille yrityksille.

Menetyksen raastavassa kuvauksessa on voimaa, jännityksen luomisessa ei niinkään.

Ragnar Jónasson on täysin omalla tasollaan pohjoismaisessa rikoskirjallisuudessa.

Kirjoittaja on väitellyt sarjarikollisten profiloinnista psykologian tohtoriksi.

Kyynelten laakso jatkaa sarjaa, jossa jokainen uusi osa on vielä parempi kuin edellinen.

Bruno Latour esittää mielenkiintoisen analyysin ekologisen kriisin, sääntelyn purkamisen ja eriarvoisuuden nousun välisistä suhteista.

Lasten ja nuorten kasvaminen yhteiskunnalliseen osallistumiseen olisi nostettava opinahjoissa entistä keskeisemmälle sijalle, uutuuskirjassa linjataan.

Kolme kirjaa seitsemässä vuodessa, jokainen mestariteos.

Tuore kirja kerää yhteen naisten kokemuksia antiikin kreikasta nykypäivään. Lääketiede on pitkään pitänyt naisten sairauksia mielikuvituksen tuotteena.

Ensin Jana Kippo lähti veljen luo, mutta nyt veli ei halua palata löytämästään uskonyhteisöstä.

Joseph Brodsky totesi, että Dovlatov on ainoa venäläinen kirjailija, jonka teokset luetaan loppuun.

Kuinka tähdet kuolevat -romaanissa palataan erään musiikkiluokan yhdeksännen luokan jännitteisiin ja valtapeleihin.

Ehdonalainen on enemmän romaani rikoksesta kuin rikosromaani.

Pietarsaaressa varttuneen Quynh Tranin esikoisteos on saanut erinomaisen vastaanoton Suomessa ja Ruotsissa.

Tina Frennstedtillä on hyvät henkilöhahmot ja kertojanote hellii lukijaa.

Eletään kevättä ja kesää 1940, mutta Joel Elstelän kirjan peruskysymys on ajankohtainen yhtä hyvin juuri nyt: kuinka helppoa on poispäin katsominen, kunnes pahuus tulee omalle kohdalle.

Vuoden 2021 huikean kotimaisen dekkarivuoden kiinnostavimpia esikoisia oli rock-muusikko Kauko Röyhkän ja eläkkeellä olevan rikostutkija Anneli Aunolan yhteinen teos Liian...

Suomen housunkannatinmuseosta lähtee liikkeelle tarina, jonka vain Markku Ropponen osaa. Vähän dekkaria, paljon leukailua.

Seikkailullinen avaus toimii nuorisoromaaninakin.

Kaikkia historian vahvoja ja menestyneitä valtioita yhdistää yksi asia: tehokas verotus. Kun kaikkein rikkaimmat sälyttävät veronmaksun taakan rahvaalle, yhteiskunnan vakaus joutuu koetukselle.

Annie Ernaux kuvaa muisteluromaanissaan Vuodet yhden naisen kasvukertomuksen avulla Ranskan ja koko läntisen maailman suuria rakennemuutoksia sotien jälkeen.

Pelle Miljoona kutsuu Shiva-kuun -romaaniaan beat-poljentoiseksi ja zen-henkiseksi salapoliisikirjaksi.

Matara on erilainen poikakirja.

Allan Sihvolan (1920-2009) päiväkirjamerkintöihin ja katkelmallisiin muistelmiin perustuva teos Stalinin taivaan alle (alkuperäiseltä nimeltään ”Elämäni polkuja”) on poikkeuksellisen monipuolinen julkaisu.

Salaliittoteoriat vievät pienin askelin kohti epäluottamuksen maailmaa.