Kirjat

Palkitun Milka Hakkaraisen toinen teos on kotikutoinen, mutta sujuvasti rullaava.

Välitön uhka kertoo maailmasta, jossa sotia ja konflikteja on yksityistetty valtiollisilta toimijoilta yksityisille yrityksille.

Menetyksen raastavassa kuvauksessa on voimaa, jännityksen luomisessa ei niinkään.

Ragnar Jónasson on täysin omalla tasollaan pohjoismaisessa rikoskirjallisuudessa.

Kirjoittaja on väitellyt sarjarikollisten profiloinnista psykologian tohtoriksi.

Kyynelten laakso jatkaa sarjaa, jossa jokainen uusi osa on vielä parempi kuin edellinen.

Bruno Latour esittää mielenkiintoisen analyysin ekologisen kriisin, sääntelyn purkamisen ja eriarvoisuuden nousun välisistä suhteista.

Lasten ja nuorten kasvaminen yhteiskunnalliseen osallistumiseen olisi nostettava opinahjoissa entistä keskeisemmälle sijalle, uutuuskirjassa linjataan.

Kolme kirjaa seitsemässä vuodessa, jokainen mestariteos.

Tuore kirja kerää yhteen naisten kokemuksia antiikin kreikasta nykypäivään. Lääketiede on pitkään pitänyt naisten sairauksia mielikuvituksen tuotteena.

Ensin Jana Kippo lähti veljen luo, mutta nyt veli ei halua palata löytämästään uskonyhteisöstä.

Joseph Brodsky totesi, että Dovlatov on ainoa venäläinen kirjailija, jonka teokset luetaan loppuun.

Kuinka tähdet kuolevat -romaanissa palataan erään musiikkiluokan yhdeksännen luokan jännitteisiin ja valtapeleihin.

Ehdonalainen on enemmän romaani rikoksesta kuin rikosromaani.

Pietarsaaressa varttuneen Quynh Tranin esikoisteos on saanut erinomaisen vastaanoton Suomessa ja Ruotsissa.

Tina Frennstedtillä on hyvät henkilöhahmot ja kertojanote hellii lukijaa.

Eletään kevättä ja kesää 1940, mutta Joel Elstelän kirjan peruskysymys on ajankohtainen yhtä hyvin juuri nyt: kuinka helppoa on poispäin katsominen, kunnes pahuus tulee omalle kohdalle.

Vuoden 2021 huikean kotimaisen dekkarivuoden kiinnostavimpia esikoisia oli rock-muusikko Kauko Röyhkän ja eläkkeellä olevan rikostutkija Anneli Aunolan yhteinen teos Liian...

Suomen housunkannatinmuseosta lähtee liikkeelle tarina, jonka vain Markku Ropponen osaa. Vähän dekkaria, paljon leukailua.

Seikkailullinen avaus toimii nuorisoromaaninakin.

Kaikkia historian vahvoja ja menestyneitä valtioita yhdistää yksi asia: tehokas verotus. Kun kaikkein rikkaimmat sälyttävät veronmaksun taakan rahvaalle, yhteiskunnan vakaus joutuu koetukselle.

Annie Ernaux kuvaa muisteluromaanissaan Vuodet yhden naisen kasvukertomuksen avulla Ranskan ja koko läntisen maailman suuria rakennemuutoksia sotien jälkeen.

Pelle Miljoona kutsuu Shiva-kuun -romaaniaan beat-poljentoiseksi ja zen-henkiseksi salapoliisikirjaksi.

Matara on erilainen poikakirja.

Allan Sihvolan (1920-2009) päiväkirjamerkintöihin ja katkelmallisiin muistelmiin perustuva teos Stalinin taivaan alle (alkuperäiseltä nimeltään ”Elämäni polkuja”) on poikkeuksellisen monipuolinen julkaisu.

Salaliittoteoriat vievät pienin askelin kohti epäluottamuksen maailmaa.

Kansanedustaja Sylvi-Kyllikki Kilpi oli työläistaustaisena naispoliitikkona esikuva muurien murtamisessa ja rajojen rikkomisessa. Tuore elämäkertateos kertoo työväenliikkeen voimakastahtoisen merkkihenkilön tarinan.

Uusia teoksia ilmestyi yli sata. Buumi on jatkunut vuosia ja on vain kiihtymään päin. Laatukin on noussut huimasti.

Suomalaista politiikkaa kuvailtiin Kekkosen aikana bysanttilaiseksi. Mairittelevaa tämä ei ollut, sillä lännessä bysanttilaisuus tarkoitti byrokratiaa, kidutusta, murhia, nepotismia ja korruptiota.

Psykotrilleri on kirjailijan itsensä luoma määritelmä teoksilleen. Se on todella osuva.

Kenelle filosofia kuuluu ja kenellä on oikeus kutsua itseään filosofiksi? Yleinen mielikuva filosofista on valkoinen, ehkä harmaantunut mies, luultavasti hyväosaista syntyperää – eikä tämä oletus tietenkään ole täysin väärä.

Dekkarissa Kuolema odotuslistalla kuvataan ihmiskauppaa vuosituhannen alussa.

Mohlin & Nyström on tavallista kekseliäämpi kirjoittajapari ruotsalaisissa dekkareissa.

Emilia Kukkalan esikoisteoksen päähenkilö voi olla kirjailijan näköinen, mutta se on harhaa.

Kaunokirjallinen kunnianhimo näyttäytyy tällä kertaa lukemista vaikeuttavana sekavuutena.

Vimmainen kerronta ja loputon yllätyksellisyys nostavat esikoisdekkaristin kerralla tähtiluokkaan.

Kymmenestä loppusuoralle yltäneestä esikoiskirjailijasta Helsingin Sanomien kuusihenkinen raati valitsi parhaaksi Meri Valkaman esikoisromaanin.

Ciceron kirjeet ovat aitoja tunteella ja ajatuksella luotuja, eivät mitään poliittisia julkilausumia.

Kale Puontin huumepoliiseista kertova sarjan sai alkunsa pettymyksestä hänen entiseen päällikköönsä Jari Aarnioon.

Katja Kallion Tämä läpinäkyvä sydän -romaanissa eletään 1940-luvun Hangossa, jossa venäläiset valloittajat ovat vaihtuneet saksalaisiin.

Vähäeleinen dekkari on kaikessa synkkyydessään valioluokan nordic noiria.

Mikael Hjorth ja Hans Rosenfeldt näyttävät taitonsa, miten lukijaa pyöritetään, kun sen oikein osaa.

Saila Susiluoto uskoo, että ekokriisiin liittyviä häpeän ja syyllisyyden tuntoja on hyvä nostaa esiin ja käsitellä yhdessä.

Uutuusromaanissa pohditaan, miten elää tässä päivässä, jos menneisyys on vaiettu.

Lastenkirja Oravien sota käsittelee universaalisti sisällissotaa käyttäen aineistona Suomen vuoden 1918 tapahtumia.

Erikoissairaanhoitaja Tarja Tuoviselle maailman kriisialueilla työskenteleminen on ollut ammatillisesti palkitsevaa. Hän käsittelee rankkoja kokemuksiaan tuoreessa romaanissaan.

Seppo Jokinen teki täydellistä työtä jo debyytissään vuonna 1996.

Ydinlatauksen räjähtämisen jälkeen romaanin todellisuudessa vallalla on suuri hämmennys.