Kirjat

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, apulaisprofessori Markku Jokisipilä on kirjoittanut kirjan perussuomalaisista.

Kreikkalainen Herodotos (484-425 eaa) oli ensimmäinen historiankirjoittaja, jonka katsotaan suhtautuneen tieteellisesti historiaan. Hänen mukaansa ihmisen historia on ihmisen historia, ei...

Atlantin kuningattaressa tieto- ja jännityskirjan suvereeni yhdistäjä kertoo keinot ilmastokatastrofin pysäyttämiseksi.

Siitä on jo aika kauan kun Ilkka Remeksen aina syyskuussa ilmestyvä trilleri oli kotimaisen dekkarivuoden huippu. Uudet tekijät tulivat rinnalle...

Taina Haahdin Bulvaani toimii paremmin tietokirjana kuin dekkarina.

Suomen ensimmäisiä vuosia leimasi poliittisten äärilaitojen keskinäinen taistelu ja niiden pyrkimykset haastaa tasavaltajärjestelmän olemassaolo. Yhteisenä nimittäjänä osapuolilla oli syvä tyytymättömyys parlamentaariseen järjestelmään.

Kaikki valehtelevat teoksen alkuperäisen nimen mukaan tarinassa, jossa maallistuneen muslimimiehen tytär katoaa.

Henri Koskinen on erittäin hykerryttävä hahmo Tuomaisen muutenkin kaikista muista poikkeavissa suomidekkareissa.

Paratiisikaupungissa ongelma-alueiden ympärillä on muuri, jota kutsutaan viihtyisyysaidaksi.

Tuomioistuin ei tuomitse kuolononnettomuuden linja-auton kuljettajaa syylliseksi, siitä huolimatta tämän elämää leimaa vuosiksi uhkausten täyttämä piina. Albin Runge oli bussilla...

Tyrjän rykmentistä kertovan teoksen luettuaan katselee sankarihautausmaita taas uusin silmin.

Väinö Mujunen seikkailee nyt keskellä kuohuvaa kevättä 1948.

Yrjö Kuura eli George Frost etsii vapautta tasankojen autiudesta.

Luontokuvaus on poikkeuksellisen komeaa, mutta yliluonnolliset elementit latistavat kiehtovasti alkavaa Pohjois-Norjaan sijoittuvaa tarinaa.

Vuosi sitten olin suorastaan tuohtunut Bo Svernströmin esikoisdekkarista Uhri ja pyöveli. Kidutusmurhilla menestykseen noussut Svernström liittyi osaksi trendiä, jossa uudet...

Kreikkalaiset ajautuivat nälänhätään ja sisällissotaan natsien otettua maan valtaansa.

Jarkko Sipilä kirjoitti parhaan dekkarinsa.

Kansallisfilosofimme J.V. Snellmanin (1806–81) filosofiset näkemykset ovat pölyttyneet ja peittyneet hänen kansallisen suurmiehen kipsipatsaiden alle. Harvat ovat perillä, mitä Snellman...

Luonnonvaraiset eläimet ja kasvit joutuvat yhä ahtaammalle, koska tehomaatalous valtaa tilaa. Suuri osa tehotuotetuista viljelykasveista menee tuotantoeläinten rehuksi.

Mick Herronin Luupäät kuvaa petosten sävyttämää varjomaailmaa realistisesti, mutta kerronnassa on kepeyttäkin.

Marko A. Hautalan tuore kirja kansalaisaktivisti ja kirjailija Algoth Untolasta (1868–1918) on merkittävä kulttuuriteko.

Puhelin hälyttää tukholmalaislähiön omakotitalossa. Iäkäs rouva vastaa. Hän kuulee vain yhden sanan "Geiger", laskee puhelimen, hakee lipastosta aseen, ampuu sillä...

Juha Drufva tuo J.E. Salomaan filosofian 2020-luvun todellisuuteen. Paimenpojasta filosofiksi -kirja innostaa lukijaansa harrastamaan filosofiaa sekä arvioimaan kriittisesti ja laajakatseisesti oman aikaamme.

Turismi kolonialismin uutena muotona on jakanut ihmiskunnan kahtia, samoin kuin perinteinen kolonialismi aikoinaan. Uusien maanosien valloittajien suunta oli sama kuin...

Käsitys rotupuhtaudesta on näennäistieteellinen ja epähistoriallinen. Mikään kansa ei säily pitkään muuttumattomana eikä mikään valtakunta, kulttuuri tai kansakunta ole ollut läheskään pysyvä.

Jatkosodassa suomalaiset ottivat noin 67 000 neuvostoliittolaista sotavankia, joista sotavankileireillä sai surmansa yli 22 000, heistä 1019 ammuttiin leireillä, muut...

Onhan se aika tylsää aloittaa arviota jännitysromaanista niin usein kuullulla hokemalla, että mistä niitä oikein tulee. Siis ruotsalaisia dekkarin kirjoittajia.

Hilda varttuu Sorolan talossa tätiensä kanssa, kun äiti on sairastunut tuijotustautiin isän häivyttyä omille teilleen. Tapahtuu pahin mitä nuorelle tytölle...

Eletään 1960-luvun alkuvuosia. Nuori mies löydetään junassa kuolleena englantilaiskaupungissa. Poliisin tarkastuksessa selviää miehen olevan islantilainen Gunnar Pålsson Kampen. Miehellä on...

Menneisyyden varjot ovat vastassa, kun ärsyttävä rikostutkija Hanna Duncker palaa Öölantiin.

Runsaasta sotakirjatuotannostaan tunnettu Pekka Jaatinen yllättää lukijakuntansa viimeisimmällä romaanillaan Äiti. Hän on aikaisemmin tullut tunnetuksi sodasta kertovilla, myönteisiä arvioita osakseen...

Virpi Hämeen-Anttilan dekkarisarjan uusin osa herää vain hetkeksi, kun salapoliisi käy naamioituneena 1920-luvun Helsingin kaduille.

Soluttautujat on väkevä muistomerkki Harro ja Libertas Schulze-Boysenin vastarinnalle, jonka kaikki muistot Hitler määräsi hävitettäväksi.

Norjalainen Heide Bakkeid etääntyy kolmannessa romaanissaan aika kauas sarjan alkuperäisestä lähtökohdasta.

Rikos 2019 -kirjoituskilpailun kärjestä syntyi oikein hyviä ja keskenään erilaisia kirjoja.

Tuomas Liuksen seitsemäs teos iskee silmää Netflixin Stranger Things -sarjalle, mutta unohtaa siihen kuuluvan huumorin.

Samuli Laiho aloittaa Kuolemansynnit-sarjan viemällä lukijan pahuuden ytimeen.

Poliisityön ja yksityiselämän yhteensovittamisen vaikeus on KRP:n rikosylikonstaapelin toisen teoksen keskiössä.

Kun jäljet katoavat on vakuuttava jatko-osa viime kesänä ilmestyneelle Kun kuningas kuolee -teokselle.

Tutkijoiden, toimittajien ja järjestöasiantuntijoiden tietokirjan mukaan Eurooppa-keskeisyys ja kova turvallisuusajattelu vääristävät uutisointia ja julkista keskustelua maahanmuutosta.

Miksi juuri Venäjällä tapahtui 1917 vallankumous, joka pyrki harppaamaan utooppiseen yhteiskuntaan? Entä miksi vallankumous epäonnistui? Pyrkimyksenä oli kehittää proletariaatille kommunistinen yhteiskunta ja uusi, kollektiivinen ihmislaji. Kuinka se sujui käytännössä?

Aki ja Milla Ollikaisen ensimmäinen yhteinen työ on silti toimivaa viihdettä. Hyvät henkilöhahmot ovat muuten tavanomaisen jännärin suola.

Anna Kortelaisen romaanissa kansallistaiteilija Albert Edelfeltin pojasta kuoriutuu vallankumouksellinen sosialisti.

Lauri Hokkasesta tuli vallankumouksellinen 18-vuotiaana. Hänen analyysinsä mukaan taistolaiset olivat Neuvostoliiton asialla Suomen politiikkaan vaikuttaessaan.

Silvia Hosseinin (s. 1982) esseitä lukiessa heräsi kysymys, onko elämä peliä vai leikkiä, ja onko kuolema enää vain pelkkä varjo...

Pian 20 vuotta täyttävä dekkarisarja muuttuu aina vaan villimmäksi.

Seppo Jokisen 26. dekkari tuo kerrontaan mukaan myös koronan.

Saksan Liittotasavaltaa 1960- ja -70-luvuilla kuohuttaneen terroristijärjestö Punaisen Armeijakunnan (Rote Armee Fraktion – RAF) ”ensimmäisen sukupolven” tarina päättyi vuonna 1977...

Karin Smirnoffin pohjoinen angsti vetää täysin mukaansa.