Kirjat

Virpi Hämeen-Anttilan dekkarisarjan uusin osa herää vain hetkeksi, kun salapoliisi käy naamioituneena 1920-luvun Helsingin kaduille.

Soluttautujat on väkevä muistomerkki Harro ja Libertas Schulze-Boysenin vastarinnalle, jonka kaikki muistot Hitler määräsi hävitettäväksi.

Norjalainen Heide Bakkeid etääntyy kolmannessa romaanissaan aika kauas sarjan alkuperäisestä lähtökohdasta.

Rikos 2019 -kirjoituskilpailun kärjestä syntyi oikein hyviä ja keskenään erilaisia kirjoja.

Tuomas Liuksen seitsemäs teos iskee silmää Netflixin Stranger Things -sarjalle, mutta unohtaa siihen kuuluvan huumorin.

Samuli Laiho aloittaa Kuolemansynnit-sarjan viemällä lukijan pahuuden ytimeen.

Poliisityön ja yksityiselämän yhteensovittamisen vaikeus on KRP:n rikosylikonstaapelin toisen teoksen keskiössä.

Kun jäljet katoavat on vakuuttava jatko-osa viime kesänä ilmestyneelle Kun kuningas kuolee -teokselle.

Tutkijoiden, toimittajien ja järjestöasiantuntijoiden tietokirjan mukaan Eurooppa-keskeisyys ja kova turvallisuusajattelu vääristävät uutisointia ja julkista keskustelua maahanmuutosta.

Miksi juuri Venäjällä tapahtui 1917 vallankumous, joka pyrki harppaamaan utooppiseen yhteiskuntaan? Entä miksi vallankumous epäonnistui? Pyrkimyksenä oli kehittää proletariaatille kommunistinen yhteiskunta ja uusi, kollektiivinen ihmislaji. Kuinka se sujui käytännössä?

Aki ja Milla Ollikaisen ensimmäinen yhteinen työ on silti toimivaa viihdettä. Hyvät henkilöhahmot ovat muuten tavanomaisen jännärin suola.

Anna Kortelaisen romaanissa kansallistaiteilija Albert Edelfeltin pojasta kuoriutuu vallankumouksellinen sosialisti.

Lauri Hokkasesta tuli vallankumouksellinen 18-vuotiaana. Hänen analyysinsä mukaan taistolaiset olivat Neuvostoliiton asialla Suomen politiikkaan vaikuttaessaan.

Silvia Hosseinin (s. 1982) esseitä lukiessa heräsi kysymys, onko elämä peliä vai leikkiä, ja onko kuolema enää vain pelkkä varjo...

Pian 20 vuotta täyttävä dekkarisarja muuttuu aina vaan villimmäksi.

Seppo Jokisen 26. dekkari tuo kerrontaan mukaan myös koronan.

Saksan Liittotasavaltaa 1960- ja -70-luvuilla kuohuttaneen terroristijärjestö Punaisen Armeijakunnan (Rote Armee Fraktion – RAF) ”ensimmäisen sukupolven” tarina päättyi vuonna 1977...

Karin Smirnoffin pohjoinen angsti vetää täysin mukaansa.

Ragnar Jónassonin Pimeys yllättää kokeneenkin rikoskirjallisuuden lukijan täydellisesti.

Yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista tähtitieteilijöistä kutsuttu Harvard-professori Avi Loeb pitää todennäköisenä, että emme ole ainoa kehittynyt sivilisaatio maailmankaikkeudessa. Hän syyttää tiedeyhteisöä...

Rasismi syntyy valkoisten ennakkoluuloista, valta-asemasta ja etuoikeuksista. Etuoikeuksia voi olla vaikea hahmottaa, jos on syntynyt valkoiseksi.

Kuningas Kustaa Vaasaa on pidetty Ruotsin valtakunnan perustajana ja maan isänä, joka tunnetusti oli ahne, mutta kaikkien kunnioittama.

Korona-aikana on hyvä muistaa, että on niitä pandemioita ollut ennenkin. Eräs pahimmista oli 1600-luvulla esiintynyt rutto, jonka tuo eläväksi slovenialaisen...

Elina Backmanin viime vuonna ilmestynyt esikoinen on aivan täydellinen.

Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille auttanee osaltaan tiivistämään ja konkretisoimaan kuntatason ympäristötoimintaa.

Desantti on kuudes osa poliittisesta lähihistoriasta kertovassa Lahti-sarjassa.

Incel-mies hautoo ennätykset rikkovaa joukkomurhaa Rottakuningas-nimisessä teoksessa.

Vaikka orjuutta on ollut muinaisuudesta asti, se ei koskaan saavuttanut niin valtavia mittasuhteita kuin Afrikan ja Amerikan mantereiden välinen orjakauppa.

Kansan Uutisten kirjapiirissä lauantaina 20.3. klo 14 keskustellaan Eino Santasen kirjasta Rakas kapitalismi pilkku (Teos, 2020). Keskustelemassa kirjailijan kanssa on...

Martta Piilikangas joutui pakkotyövangiksi Neuvostoliittoon talvisodan aikana. Piina Siperiassa kesti 14 vuotta.

Ilona Tuomisen esikoistrillerissä yhdistyvät sarjamurhat, luja perheyhteys ja orastava romanssi.

Terhi Törmälehdon romaani Taavi pureutuu levottoman miehen sieluun ja tuo näyttämölle myös kotirintaman.

Eläkkeellä oleva poliisi Anneli Aunola suodattaa kokemuksiaan lama-Suomesta Kauko Röyhkän kanssa kirjoittamassaan teoksessa Liian lempeä mies.

Järvestä löydetään kuolleen naisen ruumis. Näitähän dekkareita riittää. Ja miksi ei? Riittäähän noita kirjoitustaitoisia ihmisiä, joilla mielikuvitus rikosromaanien ystävien iloksi...

Auschwitzin keskitysleiristä tänä vuonna suomeksi julkaistuista romaaneista suurimman huomion ja maailmanlaajuisen levikin on saanut tositapahtumiin pohjautuva Auschwitzin kirjastonhoitaja – kertomus kuolemanleirillä toimineesta kirjastosta ja siitä vastanneesta 14-vuotiaasta tytöstä.Uskomattomia ovat myös kaksi muuta tänä vuonna suomeksi ilmestynyttä kuolemanleirikuvausta. Auschwitzin sabotööri kertoo puolalaissankarista, joka murtautui keskitysleirille saadakseen liittoutuneet ymmärtämään leirin kammottavuuden ja pommittamaan sitä. Mies, joka murtautui Auschwitziin on romaani brittisotilaasta, joka sotavankina keskitysleirillä ollessaan osallistui sen tuhoamiseen ja juutalaisvankien auttamiseen pakenemaan.

Uhanalaiset on hyvä esimerkki siitä, miten laajoja teemoja rikosromaanin kehyksessä voi käsitellä.

Ari Wahlsten naittaa nautittavasti kovaksikeitetyn perinteen nyky-Suomen ilmiöihin.

Suomen valtiollisen historian voidaan katsoneen alkaa vuonna 1809, jolloin Suomi siirtyi osasta Ruotsia Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi. Toki Suomi ole olemassa...

Henkilökuvauksensa saralla kunnostautunut Anna Jansson jatkaa uusimmassaan Katoavat jäljet -rikosromaanissaan aikaisemmassa tuotannossaan (20 teosta) tutuksi tulleella maailmaa ja ihmisiä siinä...

Maria Grundin Kuolemansynnin vahva tunnelma kantaa viimeiselle sivulle asti, mutta aivan huippu teos ei ole.

Mitä tapahtui merenneidoille on jokseenkin täydellinen psykologinen trilleri.

Kansan Uutisten kirjapiiri palaa verkkoon lauantaina 13.2. klo 14.00 Facebookissa ja osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Vierailijana on kirjailija Hanna Weselius, jonka Sateenkaariportaat...

Arki muuttuu taas kauhuksi Mattias Edvardssonin perhedraamassa.

Runeberg-kirjallisuuspalkinto myönnettiin perjantaina 5. helmikuuta tamperelaiselle Marisha Rasi-Koskiselle (s. 1975) romaanillaan REC (S&S). Kirja aloitti voittokulkunsa saamalla marraskuun lopussa Aamulehden...

Taloustoimittaja Tuomas Niskakankaan Roihun liekki jää vaimeaksi.

Avaussuomennoksessa Potilas riittää vauhtia ja jännitystä, mutta sadistinen väkivalta menee yli.

Tuomo Pirttimaan esikoisromaani Hete kertoo kovia tarinoita upealla kielellä.

Sarjan toinen osa Milo vie Suomessa toimivan kansainvälisen huumekaupan ytimeen.

Myös neljä vuotta sitten elettiin poikkeuksellisia aikoja. Kiinalaisen horoskoopin apinan vuoteen mahtui rock-tähtien ja vanhojen vallankumouksellisten kuolemia, samoin populistivoimien voittokulkua Atlantin molemmin puolin. Juttu on julkaistu 7.10.2020.

Kreetta Onkelin kirjoissa melankolinen tai traaginen perusvire törmää reippaaseen satiiriin. Perheiden sisällä rehottavat yksinäisyys ja taloudellinen hyväksikäyttö. Juttu on julkaistu 7.11.2020.