Kirjat

Elina Pitkäkankaan Kajo on totalitarismin vastainen julistus.

Tehokas organisoituminen ja rahoitus johti markkinoiden vapautusta ajavan liikkeen voittokulkuun. Finanssikriisi käänsi sen puolustusasemiin, mutta monet sen opit elävät yhä vahvasti, todistaa aiheesta esseistisen teoksen kirjoittanut Paavo Löppönen.

Pottakylän lapset on sarjakuvakirja, jossa lapset katselevat aikuisten maailmaa omasta vinkkelistään.

Toimittaja Juha Drufva tarttuu tuoreessa kirjassaan vaikeaan yhtälöön: kansallisuuden, kapitalismin, komiikan ja kurjuuden yhteyteen. Tästä pisteestähän meidän useimpien arki rakentuu, tavalla tai toisella, eikä aina toivotulla tavalla.

Ruotsinsuomalaisten oma kymmenentuhannen kruunun Finlandia-palkinto, Kaisa Vilhuinen -kirjallisuuspalkinto myönnettiin tällä kertaa Leo Ylitalon romaanille Sururisti (Nordbooks 2016). Romaanissa liikutaan pohjoissuomalaisessa...

Pohjalaistaustainen Jani Nieminen tunnetaan kirpeän haikeana arjen ja ihmissuhteiden kuvaajana. Hänen runoissaan ymmärretään muuttotappio-Suomen originelleja ja hengenmenninkäisiä. Uutuuskokoelma Bigini on jotain aivan muuta: dystooppisen jylhää agit rappia ja suuren rahan vastaista manifestia.

Suomen suurin kommunisti on historiallisten tapahtumien ympärille rakennettu sarjakuvaromaani, joka ei kaunistele totuutta.

Väkiverisissä vampyyrit ja ihmissudet korvataan sinipiioilla, metsänneidoilla ja maahisilla.

Lea Pennasen Pikku siili on tarina ystävyydestä ja solidaarisuudesta. Se kertoo myös vakavista asioista: ympäristön tuhoutumisesta, väkivallan uhasta ja pakolaisuudesta.

Suomalaisia syyllistetään palkoista, jotka muka ovat niin kovia, että kilpailukykymme hyytyy. Mutta mikä siinä on, kun ei rahat riitä jumalauta? Korkeiden verojen ja kalliin asumisen lisäksi rahamme katoavat ruokalaskuun, joka on suurin Euroopan unionissa.

Leif Salménin uusi esseekokoelma on taidokas ja vivahteikas. Eikä se hymistele mitään – tai ketään.

Olli Tammilehdon kirja paljastaa, miten kansa on löytänyt historiansa eri vaiheissa keinot nousta barrikadeille ja luoda uusia rakenteita jopa tyrannian oloissa.

Millainen oli valkokaartilaisten sisällissota 1918 punaisia vastaan? Anneli Kannon romaanissa Lahtarit joukko pohjalaisia kulkee taisteluissa Vaasasta Viipuriin. Taidokkaan romaanin pääteemaksi nousee valkoinen terrori.

”Vapaa liikkuvuus” on kapitalismissa todellisuudessa tarkoitettu vain halvalle työvoimalle ja pääomalle, väittää filosofi Slavoj Žižek.

Mikko Porvali kirjoittaa Erik Mätön muilutuksessa vuonna 1930 romaanissaan Veri ei vaikene. Tapahtuman taustalla on paljon samaa kuin tämän päivän Suomessa.

Prog Finlandia esittelee lähes kolmesataa kotimaista progeartistia 1960-luvulta nykypäiviin.

Suomi Finland -teos on päiväkirjamainen katsaus, sujuva mutta otteeltaan keskittymiskyvytön.

Kotimainen dekkarivuosi 2016 on paketissa. Onneksi se oli kuitenkin edellistä parempi.

Mikko Porvali kirjoittaa vuosista, jolloin demokratia oli vaakalaudalla.

Mikko Porvali kirjoittaa viipurilaispoliiseista ja rikostutkinnan kehittymisestä.

Jos ennakkoluulojen uuteen uskoon järjesteleminen ei ole ajattelua, onko Urho Kekkonen (1900–1986) ollut tästä näkökulmasta katsottuna satavuotiaan Suomen johtavin toisinajattelija?...

Kaukopartiomiehet ovat olleet suomalaisen sotakirjallisuuden ytimessä 1960-luvun alusta asti. Aluksi niitä kirjoittivat Esa Anttalan kaltaiset veteraanit, joiden romaaneissa näkyivät heidän...

Tutkijoiden puheenvuoro ja tietoteos hoivan historiasta ja tulevaisuudesta ei ole mikään sosiaalitanttojen tarinakokoelma.

Historia tahtoo muistaa muusikko Alma Mahlerin Gustavin vaimona. Hanna Weseliukselle Almassa ruumiillistui sukupuolten välinen valtataistelu.

Dekkaristi Boris Akunin on Venäjän suosituimpia kirjailijoita, japanilaisen kulttuurin erikoistuntija, joka tunnetaan myös teräväsanaisena demokratia-aktivistina. Hänen sankarinaan seikkailee rikostutkija Erast...

Markus Leikolan teos palkitsee nojatuolimatkailijan sukelluksen lähihistorian syövereihin.

Vaatimaton näyttelijä antoi vähän haastatteluja eikä puhunut niissä paljoa.

Arvo Myllymäki hahmottelee henkilökuvan Eemeli Lakka-lasta, legendaarisesta lappilaisesta työväenjohtajasta.

Hyvään lastenkirjaan on helppo eläytyä. Kirja on hyvä ponnahduslauta keskusteluille, leikeille ja omille tarinoille. Oma elämä kulkee tutuilla raiteillaan, ja...

”Asioiden asettaminen suurempiin kokonaisuuksiin on tässä ajassa tarvittavaa sivistystyötä, kun populismilla pyritään hämärtämään todellisuutta ja vähättelemään faktoja.”

Taiteilija Remu Aaltonen puhuu vähän rockista, mutta paljon muusta.

Philip Norman palauttaa uudessa elämäkerrassa kohteensa maineen, vietyään sen ensin aiemmissa teoksissaan.

Tuore omaelämäkerta antaa aiempaa henkilökohtaisemman kuvan pientä ihmistä puolustavasta rocklegendasta.

Tutkijat jäljittävät yhteiskuntaluokkaa uudessa yhteiskunnallisessa tilanteessa.

Nyt suomeksi julkaistu kulttiromaani ”Jumalan kaupunki” toimii edelleen ajankohtaisena katsauksena Brasilian köyhän mustan väestön todellisuuteen.

Voittajiksi Mari Manninen, Juuli Niemi ja Jukka Viikilä.

Sirpa Kähkönen katsoo maailmaa ja kuopiolaisyhteisöä tarkoin, kuuman viikon ajan elokuussa 1968.

Tietokirjallisuudessa jyräsi Kimmo Ohtosen Karhu.

Weseliuksen romaani Alma! tarkastelee naisen asemaa sadan vuoden säteellä.

Pamfletti Eläketurma haastaa puhumaan uudesta sukupolvi-sopimuksesta.

Pari viikkoa sitten päättyneiltä Frankfurtin kirjamessuilta lähti tiukka vaatimus.

”Moni kirjailija on kirjoittanut parhaan tai lähes parhaan teoksensa.”

Jörn Donner valitsee voittajan, joka julkistetaan 24.11.

Tietokirjailija Ari Ojapellon uuden kirjan mukaan poliitikkojen pitää ratkaista kolme ongelmaa. Nykyinen talous- ja pankkijärjestelmä estää muutokset.

Sähköisen median murroksessa lasten ja nuorten lukuinto on hiipunut. Etenkin pojat viettävät aikaansa mieluummin ruudun kuin kirjan äärellä. Kaunokirjallisuuden lukemisesta...

Sosiaalipsykologian professori emeritus Antti Eskola heittäytyy vanhuuden kokemusasiantuntijaksi.

Valtionpalkinnon saaneen Ville Suhosen tietokirja Ompelijatar tarkentaa vuonna 1943 teloitetun elämää.

Aikuisten arki on usein täynnä tylsiä rutiineja. Lasten maailmassa arki on ainutlaatuinen. Taitava kirjailija ja kuvittaja osaavat kertoa siitä aikuisellekin ymmärrettävällä tavalla.

Ville Hännisen Keskipäivän miehiä on mainio esseekokoelma.

Erkki Tuomioja avaa päiväkirjansa Lipposen hallituksen alkukaudelta.