Kirjat

Kotimainen dekkarivuosi 2016 on paketissa. Onneksi se oli kuitenkin edellistä parempi.

Mikko Porvali kirjoittaa vuosista, jolloin demokratia oli vaakalaudalla.

Mikko Porvali kirjoittaa viipurilaispoliiseista ja rikostutkinnan kehittymisestä.

Jos ennakkoluulojen uuteen uskoon järjesteleminen ei ole ajattelua, onko Urho Kekkonen (1900–1986) ollut tästä näkökulmasta katsottuna satavuotiaan Suomen johtavin toisinajattelija?...

Kaukopartiomiehet ovat olleet suomalaisen sotakirjallisuuden ytimessä 1960-luvun alusta asti. Aluksi niitä kirjoittivat Esa Anttalan kaltaiset veteraanit, joiden romaaneissa näkyivät heidän...

Tutkijoiden puheenvuoro ja tietoteos hoivan historiasta ja tulevaisuudesta ei ole mikään sosiaalitanttojen tarinakokoelma.

Historia tahtoo muistaa muusikko Alma Mahlerin Gustavin vaimona. Hanna Weseliukselle Almassa ruumiillistui sukupuolten välinen valtataistelu.

Dekkaristi Boris Akunin on Venäjän suosituimpia kirjailijoita, japanilaisen kulttuurin erikoistuntija, joka tunnetaan myös teräväsanaisena demokratia-aktivistina. Hänen sankarinaan seikkailee rikostutkija Erast...

Markus Leikolan teos palkitsee nojatuolimatkailijan sukelluksen lähihistorian syövereihin.

Vaatimaton näyttelijä antoi vähän haastatteluja eikä puhunut niissä paljoa.

Arvo Myllymäki hahmottelee henkilökuvan Eemeli Lakka-lasta, legendaarisesta lappilaisesta työväenjohtajasta.

Hyvään lastenkirjaan on helppo eläytyä. Kirja on hyvä ponnahduslauta keskusteluille, leikeille ja omille tarinoille. Oma elämä kulkee tutuilla raiteillaan, ja...

”Asioiden asettaminen suurempiin kokonaisuuksiin on tässä ajassa tarvittavaa sivistystyötä, kun populismilla pyritään hämärtämään todellisuutta ja vähättelemään faktoja.”

Taiteilija Remu Aaltonen puhuu vähän rockista, mutta paljon muusta.

Philip Norman palauttaa uudessa elämäkerrassa kohteensa maineen, vietyään sen ensin aiemmissa teoksissaan.

Tuore omaelämäkerta antaa aiempaa henkilökohtaisemman kuvan pientä ihmistä puolustavasta rocklegendasta.

Tutkijat jäljittävät yhteiskuntaluokkaa uudessa yhteiskunnallisessa tilanteessa.

Nyt suomeksi julkaistu kulttiromaani ”Jumalan kaupunki” toimii edelleen ajankohtaisena katsauksena Brasilian köyhän mustan väestön todellisuuteen.

Voittajiksi Mari Manninen, Juuli Niemi ja Jukka Viikilä.

Sirpa Kähkönen katsoo maailmaa ja kuopiolaisyhteisöä tarkoin, kuuman viikon ajan elokuussa 1968.

Tietokirjallisuudessa jyräsi Kimmo Ohtosen Karhu.

Weseliuksen romaani Alma! tarkastelee naisen asemaa sadan vuoden säteellä.

Pamfletti Eläketurma haastaa puhumaan uudesta sukupolvi-sopimuksesta.

Pari viikkoa sitten päättyneiltä Frankfurtin kirjamessuilta lähti tiukka vaatimus.

”Moni kirjailija on kirjoittanut parhaan tai lähes parhaan teoksensa.”

Jörn Donner valitsee voittajan, joka julkistetaan 24.11.

Tietokirjailija Ari Ojapellon uuden kirjan mukaan poliitikkojen pitää ratkaista kolme ongelmaa. Nykyinen talous- ja pankkijärjestelmä estää muutokset.

Sähköisen median murroksessa lasten ja nuorten lukuinto on hiipunut. Etenkin pojat viettävät aikaansa mieluummin ruudun kuin kirjan äärellä. Kaunokirjallisuuden lukemisesta...

Sosiaalipsykologian professori emeritus Antti Eskola heittäytyy vanhuuden kokemusasiantuntijaksi.

Valtionpalkinnon saaneen Ville Suhosen tietokirja Ompelijatar tarkentaa vuonna 1943 teloitetun elämää.

Aikuisten arki on usein täynnä tylsiä rutiineja. Lasten maailmassa arki on ainutlaatuinen. Taitava kirjailija ja kuvittaja osaavat kertoa siitä aikuisellekin ymmärrettävällä tavalla.

Ville Hännisen Keskipäivän miehiä on mainio esseekokoelma.

Erkki Tuomioja avaa päiväkirjansa Lipposen hallituksen alkukaudelta.

Pakko myöntää – laulaja Jari Sillanpään (s. 1965) parikymmentä vuotta kestänyt ura Suomen iskelmätaivaan tähtenä on pieni ihme. Voitettuaan tangokuninkuuden...

Veteraanidiplomaatti Mikko Pyhälän muistelmissa 60-lukulainen maailmanparantaja tekee tilinpäätöstään.

Parasta pohjoismaista jännityskirjallisuutta juuri nyt: Jussi Adler-Olsenin Osasto Q -dekkarit. Trillerin ja humoristisen kerronnan yhdistäminen johtaa yleensä toivottoman huonoihin lopputuloksiin,...

Veroparatiiseissa liikkuva dekkari Paratiisin varjot avaa ikkunoita fiktiivisin keinoin Panama-papereiden ja veronkierron ympärillä rehottavaan rikollisten maailmaan.

Menneisyyden ja politiikan suhteet ovat vaikeita mutta väistämättömiä – keskeistä on torjua historian ryöstöviljely.

Darragh McKeonin Kaikki pysyväinen haihtuu pois -romaanissa on paikoitellen painostava, dekkarimainen tunnelma. Tapahtumat etenevät ihmisten itsensä pystymättä juuri vaikuttamaan. Työssään...

Kirjailijan kuvaukset luonnosta, taiteista ja tekniikasta iskevät voimalla myös nykylukijaan.

Menneisyys ja nykyaika kohtaavat Japanissa aivan toisella tavalla kuin me Euroopassa kuvittelemme. Esimerkiksi naisen elämä on yhä sidoksissa ikiaikaiseen kulttuuriin.

Hyvä kirjakesä ei ole säästä kiinni. Sateella voi
käpertyä viltin alle lukemaan, aurinkoisella säällä lähteä ulos kirjaretkelle. Tässä vinkkejä pääosin kotimaisista uutuuskirjoista eri-ikäisille lapsille.

Virolaisen Andrus Kivirähkin keltainen kirja valaisee kuin kesäinen aurinko! Se on täynnä tarinoita, joissa arkiset asiat alkavat elää aivan omaa...

Muinaiselle suomalaiselle haltijat ja jumalat olivat täyttä totta. Samoin samaani paransi kaikki vaivat. Heille tämä oli koettua todellisuutta, ei mitään taikauskoa.

Suomen Vastarintaliikkeen perustajiin kuuluneen Henrik Holapan kirja kertoo joukkoon kuulumisen tarpeesta ja lopulta uusnatsismin hylkäämisestä.

YK aliarvioi karjatalouden vaikutuksen ilmastomuutokseen. Sen laskelmat metaanipäästöjen määrästä lihan kulutuksen lisääntyessä ovat pielessä ja ennusteet ilmastonmuutoksen torjunnasta liian optimistisia, väittää Risto Isomäki.

Niina Hakalahti jatkaa Tuukka-Omarin elämää kuvaavien lastenromaanien sarjaa eloisalla ja elämänmyönteisellä tyylillään. Tuukka-Omar ja superkielitaito on sarjan neljäs, mutta toivottavasti...

Esikoiskirjailija Marjut Helminen kuvaa uskottavasti ihmisten elämää sodan jaloissa ja pakolaisuuden synnyttämiä ulkopuolisuuden tunteita.

Kulttuurihämmentäjä vihkiytyi musiikinlajille jo poikavuosina radiosta.

Lieksalaiskirjailija Tarja Tuovisen esikoiskirja Hikeä, kyyneleitä ja sideharsoa (2013) herätti paljon huomiota ja keskustelua