Dekkari: Kouluväkivallan uhri iskee takaisin
Carin Gerhardsen väläyttää taitojaan jo 12 vuotta sitten ilmestyneessä esikoisdekkarissaan.
Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.
Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.
Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.
Carin Gerhardsen väläyttää taitojaan jo 12 vuotta sitten ilmestyneessä esikoisdekkarissaan.
Toiminta ja jännitys eivät lähde Kotkanpesässä lentoon.
Pahan verkko jatkaa rikosylikonstaapeli Jessica Niemen tarinaa onnistuneemmin kuin avausosa Uskollinen lukija.
Sarjan päätösosaa ei voi pitää viihteenä. Se tuntuu jopa dekkariparodialta, mutta ei voi olla sitäkään.
Ewert Grensin ja Piet Hoffmanin tarina jatkuu ilman yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.
Äärioikeiston tempauksia kuvaava kirja tuntuu laajennetulta ja dramatisoidulta Wikipedia-artikkelilta.
Janne Norrman seikkailee ympäri Eurooppaa rivakassa jännärissä, josta jännitys kuitenkin puuttuu.
Oxen-trilogian päätös toimisi tiiviimpänä paremmin.
Norjalaissarjassa on rutiinityön makua. Silti se on kansainvälinen menestys toisin kuin suomalaiset jännärit.
Kale Puontin Manniin vaikutti pettymys entiseen esimieheen Jari Aarnioon.
Varjokuvat peilaa nykyaikaa Ruotsin lähihistorian kautta.
KU julkaisee verkkolukijoiden iloksi 10 dekkarin lukulistan toimittaja Kai Hirvasnoron alkuvuoden mittaan arvioimista dekkareista. Jo arvostelut vievät dekkarien ystävät rikosten kiehtovaan maailmaan.Arviot ovat kokonaisuudessaan luettavissa KU-verkkolehdessä. Jaa kavereillekin!
Isot teemat jähmettävät Jussi Adler-Olsenin kerrontaa.
Hyvitys kertoo kranaatti-iskusta sateenkaariväen suosimaan yökerhoon ja Suomen myrkyttyneestä ilmapiiristä.
Ylikonstaapeli Niko Rantsi kuvaa työtään realistisesti, mutta hyvä tarina ei tukahdu nippelitietoon.
Tamperelainen suosikkidekkarien sarja on ilmestynyt nyt neljännesvuosisadan.
Pauliina Suden trilogian päätöksessä on liikaa tyhjäkäyntiä ja liian vähän jännitystä.
Jarkko Sipilän Takamäki-sarja täytti 20 vuotta. Realismia on, liikaakin.
Katrine Engberg kierrättää kliseitä ilman omaa ääntä.
1794 yhdistää historiallisen romaanin, jännityskertomuksen ja vähän tietokirjaakin.
Ruotsalaisen trillerikomeetan teos tuo häiritsevällä tavalla mieleen Alistair MacLeanin seikkailukirjat.
Romanttinen, vanhanaikainen yksityisetsivä tuntuu taas raikkaalta.
Piritan kuristajassa historiallinen romaani ja arvoitusdekkari ovat täydellisessä symbioosissa.
Pekka Hyytin Musta talvi lupaa enemmän kuin antaa.
Kyllä myöhäiskeski-ikäinenkin mies tarvitsee joskus fantasiakirjallisuutta, mutta se on erilaista. Näissä tarinoissa ei ole velhoja eikä lohikäärmeitä, vaan hieman lukijaa...
Aatelisperheen jälkikasvun aarteenetsintäleikki saa ikävän käänteen, kun yksi vieraista löytyy surmattuna. Tapausta selvittämään tarvitaan niin poliisia kuin palvelustyttöäkin. 1920-luvun Englantiin...
Tanskalaiset Anders Rønnow ja Jacob Weinreich kirjoittavat naisista kertovia tarinoita nimimerkillä Anna Ekberg. Ekbergin kolmatta teosta Kadotettu nainen markkinoidaan trillerinä...
Ruotsista tulee edelleen valtavasti uusia kirjoittajia, jotka pyrkivät maailmanmaineeseen dekkareilla. Bo Svernström on lisäksi yksi monista toimittajataustaisista sellaisista. 1964 syntyneen...
Virkistävällä tavalla rikosromaanien normaalista kerronnasta poikkeava, todetaan perusteluissa.
FBI:n agenttien törmäilyistä kertova kioskikirja oli aikansa suurmenestys.
Suomalaisessa dekkarissa on nyt laatua, leveyttä ja moni-ilmeisyyttä niin, että perinteinen poliisiromaani on vähemmistössä. Onneksi niitä vielä tekee muun muassa...
Jos ruotsalaiset dekkarit ovat alkaneet kyllästyttää kaavamaisuudellaan ja liukuhihnamaisuudellaan, niin Carin Gerhardsen pyyhkii pölyt pois ja muistuttaa, miksi kerran rakastuimme...
Joillakin kirjoittajille on se taito vetää lukija taikapiiriinsä jo ensimmäisellä tavanomaisella lauseella: ”Olimme ihan tavallinen perhe. Se oli ihan tavallinen...
Ari Rädyn Syyskuu-trilogia on kansainvälistä tasoa ja jopa edellä sitä.
Kaksikko on punonut parikymmentä vuotta juonia, joissa koko maailma on vaarassa ja vain yksi mies voi pelastaa sen.
Kansainvälisesti menestyneen Nordic noir-sarja Sorjosen kolmas kausi päättää rikossaagan.
Muutaman vuoden tauko ja muiden kirjojen kirjoittaminen välillä teki hyvää toimittaja Matti Röngän Viktor Kärpälle. Vuonna 2013 ilmestynyt seitsemäs osa...
Skandidekkarien kysyntä maailmalla jatkuu niin valtaisana, etteivät parhaat kirjoittajat mitenkään pysty tuottamaan kirjoja sitä vastaavaa määrää. Tämä avaa Katrine Engbergin...
Max Seeck teki läpimurron heti ensimmäisellä trillerillään Hammurabin enkelit (2016). Sitä seurasi kaksi jatko-osaa Daniel Kuismasta Balkanin sotien jälkipyörteissä. Uusi...
Skandidekkarien suurkuluttajan kannalta on ilahduttavaa, että uudet tekijät uudistavat lajia reippaalla kädellä. Kovassa dekkarivedossa olevasta Norjasta tulee Heine Bakkeid, jonka...
Porin seudulla tapahtuu se tyypillisistä tyypillisin suomalainen henkirikos: juopporemmissä mies puukottaa toisen kuoliaaksi. Se olisi rutiinijuttu poliisille, ellei tutkintaa johtavalla...
Marko Kilpi ylsi poliisiromaaneillaan Finlandia-ehdokkaaksi asti, mutta teki muutama vuosi sitten onnistuneen täyskäännöksen. Undertaker-sarjassa päähenkilö onkin huippurikollinen Juha Kivi. Mies...
Asko Sahlbergin uusin romaani on kiinni marginaali-ihmisten elämässä.
Murha Bombayssa -kirja on kurkistus intialaiseen yhteiskuntaan ja naisen asemaan.
Alan Bradleyn Flavia de Luce on varmasti yksi dekkarimaailman mielenkiintoisimmista salapoliiseista. 1950-luvun alun Englantiin sijoittuvat tarinat ovat lempeitä, hauskoja ja...
Markus Ahonen astuu Suomen dekkarikärkeen, jonka joukosta poimitaan sekä Johtolanka- että Finlandia-palkinnon voittaja samalla kirjalla.
Ja nyt jotain aivan muuta. Monty Pythonin sketsisarjasta tuttu lause sopii täydellisesti Samuel Davidkinin kolmiosaiseen trillerisarjaan ja sen Rautakupoli -lopetukseen.
Keskiaikaan sijoittuvat dekkarit ovat alan tuorein buumi. Indrek Harlga sijoittaa omansa 1400-luvun Tallinnaan. Kirjassa Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru ollaan...
Mitä enää voisi sanoa Seppo Jokisen Komisario Koskisista? Olen jo vuosia sitten julistanut nyt 24-osaiseksi kasvaneen sarjan parhaaksi pohjoismaiseksi ikinä.
Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.