Talous

Kaikki, mitä me olemme nähneet, on jäämässä enemmän tai vähemmän pysyväksi, sanoo Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Juttu on julkaistu 9.10.2020

Raportin mukaan talousjärjestelmää on arvioitava uudelleen. Juttu on julkaistu 7.3. 2020.

Arkistosarjassa julkaisemme yhden kotimaan jutun kuluneen vuoden kultakin kuukaudelta. Juttu julkaistu 18.10.2019.Christer Lindholmin ja Matti Tuomalan uutuuskirjoissa setvitään ideologisia väittämiä, joita talouskeskusteluissa heitellään faktoina.

Talousjärjestö poistaisi eläkeputken, asettaisi sote-uudistukselle taloustavoitteen, nostaisi arvonlisäverotusta ja toisi kaikki työntekijät ansiosidonnaisen piiriin.

Valtaosa toimittajista suhtautui Harjuniemen tutkimukseen hyvin positiviisesti.

Työllisiä oli lokakuussa vähemmän ja työttömiä enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyys- ja työttömyysluvuissa on epätyypillistä vaihtelua koronan vuoksi.

Myös työllisyydestä saatiin ennakoitua parempia lukuja.

Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina.

Syyskuun kausitasoitetun tuotannon putoaminen elokuusta ennakoi vaikeuksien kasvua.

Eduskunta käsittelee tänään lakiesitystä maksuhäiriömerkinnän keston lyhentämisestä.

Suomen talouden ongelmat ovat muualla kuin kilpailukyvyssä. Palkkakustannusten alentamisen sijasta tarvitaan panostuksia osaamiseen ja laatuun, linjaa STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

PAM ja MaRa vetoavat maan hallitukseen verovilpin kitkemiseksi.

Listaamattomien yritysten omistajien verohuojennus kannustaa nykyisellään kasvattamaan yhtiön tasevarallisuutta tuotannollisten investointien sijaan. Tähän puuttuminen tulee ottaa mukaan työllisyyskeskusteluihin, esittää professori Matti Tuomala.

Kunnille syntyi koronavelkaa, sillä tämän vuoden valtion tukipaketti kattoi vain osan koronan vaikutuksista kunnille.

Suomen talous on selvinnyt koronakriisistä vähemmällä kuin monet muut Euroopan maat.

Valittu rahoitusmalli tarjoaa Euroopan oikeistopopulisteille uuden mahdollisuuden rakentaa kansojen välistä vastakkainasettelua, vasemmistoliiton puheenjohtaja harmittelee.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkija Timo Miettisen mukaan Suomi pääsi lähelle tavoitettaan EU-sovussa.

– Euroopan talouden ripeä elpyminen koronakriisistä on Suomen kaltaiselle vientivetoiselle taloudelle välttämätöntä, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson.

Avustusten ja lainojen suhteen lisäksi vaikeita kysymyksiä ovat olleet rahanjakoon liittyvä hallinnointi sekä EU-rahankäytön laajempi kytkentä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Suomen hallitus on linjannut, että elpymisväline on liian suuri ja että sen lainapainotteisuutta pitäisi lisätä.

Vasemmiston Silvia Modig pitää EU:n elvytyspakettia tärkeänä vientivetoiselle Suomelle.

EU:n komission esitys elpymisrahastosta johtaa Suomessa miljardien laskuun ja ankaraan talouskuriin, katsoo kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Johannes Yrttiaho (vas.).

Vakautusohjelman kautta rahoitusta voivat saada keskisuuret yritykset.

– Olen Sixten Korkmanin kanssa samaa mieltä, että mennään elvytys edellä. Velan maksua on myös se, jos talous kasvaa ja työllisyysaste paranee, sanoo Tehyn ekonomisti Ralf Sund.

Tuloerot Suomessa kääntyivät kasvuun vuonna 1993 ja kasvu kiihtyi vuodesta 1996. Varsinainen räjähdys oli vielä edessä, koska johtajien optiobuumi alkoi...

Hyvinvointivaltion turvaverkot ovat osoittaneet tänä keväänä taas tarpeellisuutensa, sanoo SAK:n ekonomisti.

Kommentti: Hallitus saa yllättävän hyvän tuen koronan talousvaikutusten lievittämisestä.

Talousasiantuntija Sixten Korkman antaa neuvon perjantaina 19. kesäkuuta alkavalle EU:n huippukokoukselle. Hänen mielestään elvytyspaketin pitää olla kertaluonteinen.

Korvausta ei tarvitse hakea erikseen. Se on veroton eikä vaikuta muihin tukiin.

Toimien aikataulusta ja mittaluokasta pitäisi sopia jo budjettiriihessä, sanoo ylijohtaja Mikko Spolander.

"Elpymisvälineeseen tulee tehdä keskeisiä muutoksia, Suomen valtaa päättää budjetistaan tulee suojata mahdollisimman tehokkaasti."

Julkiset infrastruktuuri-investoinnit elvyttävät taloutta huomattavasti, jos ne valitaan huolellisesti, ilmenee Helsingin yliopistossa tehdystä tuoreesta tutkimuksesta.

Valtiovarainministerinä aloittanut Matti Vanhasen mukaan hallituksen sisällä ei ole erilaisia linjoja.

Eduskunta kävi torstaina ajankohtaiskeskustelun EU-komission esittämästä 750 miljardin euron elpymisrahastosta.

Sopimuksilla edistetään nopeita raideliikenneyhteyksiä kaupunkiseuduilla ja niiden välillä reilulla puolella miljardilla.

Pääekonomistin mielestä yhteiskunta tarvitsee siirtymää ylätason strategiapuheesta konkreettisiin toimintasuunnitelmiin.

Hallitus etsii lisärahaa toimeentulotuen korotukseen ja opiskelupaikkojen lisäämiseen.

Patrizio Lainà toivoi luovia ratkaisuja, joilla alennetaan tai jopa poistetaan koronan jälkeinen sopeutustarve.

Saksan ja Ranskan ehdotus 500 miljardin euron elpymisrahastosta saa keskiviikkona tarkemman muodon, kun komissio antaa oman elvytysehdotuksensa.

Koronaviruspandemian vuoksi Lauri Holapan väitöstilaisuutta pystyi seuraamaan etäyhteydellä.

430 miljoonaa euroa on summa, joka Finnwatchin koordinoiman kampanjan mukaan jää valtiolta saamatta.

Koronakriisi on tuonut Eurooppaan takaisin eurokriisin aikaisen puhetavan. KU:n sivuilla sen ovat maininneet poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen ja tutkimusjohtaja...

Britanniassa korkeakoulumaksut olivat alkuun maltilliset, mutta ovat sittemmin moninkertaistuneet.

Hallitus suunnittelee kustannustukea yrityksille, joiden liikevaihto on tippunut merkittävästi. Keskeiset yksityiskohdat tuesta ovat yhä auki.

Elinkeinoelämän ajatuspajan mukaan ”kaikkien” on osallistuttava koronakriisin laskun maksuun, mutta käytännössä se leikkaisi vain palkansaajilta.

Tutkimusyksikkö varoittaa hirttäytymästä velkatavoitteeseen tilanteessa, jossa euroalueen kasvu- ja vakaussopimus on menossa uusiksi koronakriisin seurauksena.

Pöydällä on myös ravintoloiden mahdollinen avaaminen.

Kansalaisryhmien asettaminen vastakkain loisi maaperää populismin uudelle nousulle, varoittaa puheenjohtaja Antti Palola.

Vesa Vihriälän johtaman työryhmän asettivat keskustaministerit Katri Kulmuni ja Mika Lintilä.

Työryhmän raportti ei ole hallituksen virallinen kriisistä ulos -raportti, vaan sen tilasivat keskustan ministerit Mika Lintilä ja Katri Kulmuni.