Talous

Yhdysvalloissa ison pankin kaatuminen on lisännyt pelkoja uudesta finanssikriisistä. KU kysyi ekonomisti Jussi Ahokkaalta, mikä tilanne tällä hetkellä on.

Yksityisen sektorin voittojen takana ovat lähes aina julkisen vallan panostukset. Taloustieteilijä Mariana Mazzucato on puhunut yrittäjähenkisestä valtiosta, jonka idea on lopulta hyvin yksinkertainen ja tuttu.

Kun kamreerit puhuvat, poliitikot ja media kuuntelevat.Valtiovarainministeriöllä on aina ollut suuri painoarvo talouspoliittisessa keskustelussa. KU:n haastattelemat tutkijat arvioivat sen kasvaneen entisestään. He pitävät ”superministeriölle” annettua roolia demokratian kannalta ongelmallisena.

Hallitus pyrkii estämään verovälttelyä arvonnousuverolla. Lobbaus veroa vastaan on ollut hyvin näkyvää, ja nyt siihen on osallistunut myös valtiovarainministeriön kansliapäällikkö. Tutkija Matti Ylönen pitää toimintaa hyvin poikkeuksellisena.

Ensin tehtiin 1980-luvun virheet Harri Holkerin hallituksessa, mutta oppositiokin oli kiihdyttämässä Suomen talouden syöksykierrettä. Juttu on aiemmin julkaistu 10.4.2020.

Vielä helmikuun alussa SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen piti korkeaa inflaatiota ohimenevänä ilmiönä. Venäjän sota Ukrainassa pitää kuitenkin inflaation korkealla koko vuoden.

SuomiAreena -tapahtumassa keskusteltiin maanantaina vasemmistoliiton eduskuntaryhmän esittämästä miljonääriverosta. Paneelikeskusteluun osallistuneen Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finérin mukaan Suomen veropohjassa on satojen miljoonien eurojen aukkoja.

Kryptovaluutat ovat lähteneet kevään aikana hintaluisuun, ja esimerkiksi bitcoinin arvosta on sulanut pois puolet. BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokkaan mukaan syy kryptojen romahtamiseen löytyy keskuspankkien tiukentuneesta rahapolitiikasta.

Wikipedia kertoo: Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan ostovoiman heikkenemistä sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua eli rahan reaalisen arvon laskua. Se voidaan...

Ekonomisti ja Kreikan parlamentin jäsen Gianis Varoufakis tunnetaan kansainvälisen finanssikapitalismin kriitikkona. KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa hän väittää, ettemme enää elä kapitalismissa vaan uudessa talousjärjestelmässä, jota hän nimittää teknofeodalismiksi.

Jussi Saramo ja Kai Mykkänen väänsivät KU:n tentissä talouspolitiikasta. Eroja löytyi paljon, mutta myös jonkin verran yhteistä.

Euroalueella yksikkötyökustannukset nousevat 5,9 prosenttia, Suomessa 5,5.

Tuleville vuosille neuvosto suosittelee satojen miljoonien leikkauksia vuosittain.

Taustalla pitkään jatkunut investointilama, koronan tuoma talousshokki sekä vihreän siirtymän tuoma mahdollisuus.

Edellinen hallitus siirsi työnantajamaksuja palkansaajille. Kun ne otetaan huomioon, verotus on Suomessa kevyempää kuin Ruotsissa.

Monet perusturvaan tehdyt korotukset näkyvät nyt tulonjakotilastossa.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko perusteli tarpeella luoda painetta päättäjiin tehdä vaikeita poliittisia rakenneuudistuksia.

VM ei näe tutkimukseen ja kehittämiseen panostamisen vahvistavan julkista taloutta. Moni muu näkee toisin.

Luottoluokituslaitos Fitch päivitti Suomen luottoluokitusta. Luottoluokittajien valta on pienentynyt, samoin talouspolitiikan yleinen mielenkiinto luottoluokittajia kohtaan, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas siirtyy vuodenvaihteen jälkeen monitieteiseen BIOS-tutkimusyksikköön vahvistamaan ekologisen jälleenrakennuksen tutkimusta.

Talouspoliittinen ajattelu muuttui lyhyessä ajassa nopeasti. Ilmapiiri on muuttunut inhimillisempään suuntaan taloudessa, sanoo Anni Marttinen.

Lohikoski ja Kyllönen: Kuntien koronakulut korvattava täysimääräisesti.

Handelsbankenin pääekonomisti: Kaksi vuotta mennään vauhdikkaasti, mutta sen jälkeen palataan kohti hitaampaa kasvua.

"Työllisyystoimissa pitää saada tie auki ja ensimmäiset esitykset pöytään jo budjettiriihessä."

Saarikko ei halua, että Suomessa omistusasumisesta tulee vain varakkaiden yksinoikeus.

Koronan jälkihoitoon ja sosiaalisen kriisin torjuntaan on panostettava edelleen, painotti vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski maanantaina.

Ekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan kotitalouksien optimismi on perusteltua. "Yleistunnelma on vahva, ja talouden osalta edessä on lämmin kesä, joka nojaa erityisesti kotimaiseen kulutukseen."

Vienti vetää, työllisyys paranee nopeasti, investoinnit lisääntyvät ja palkat nousevat. Siinä talouden kuva koronan varjon väistyessä.

Eniten kausityötodistuksia on aiempien vuosien tapaan myönnetty ukrainalaisille työntekijöille.

Valtiovarainministeriö korotti hieman Suomen talouden kasvuennustetta ensi vuodelle.

Työllisyyden parantaminen edellyttää hyvinvointi-investointeja, veronkevennykset taas olisivat tuhlausta, puhuttiin hallituksen kehysriihtä ennakoivassa keskustelutilaisuudessa.

Elpymispaketti on osaltaan vastaus EU:n yhteisen finanssipoliittiseen tarpeeseen.

Odotukset oman talouden suhteen olivat silti valoisia. Asunnon ostoa suunnittelee viime kuukausien tapaan huomattavan moni.

Vanhasen mukaan velaksi ei voida elää ja talouden pohja on varmistettava edellytyksenä suurelle satsaukselle.

Alustavan ohjelman mukaan Suomi käyttää miljardin ilmastotoimiin ja vähentää kuusi prosenttia hiilidioksidipäästöistään.

Vasemmistoliiton ensimmäinen varapuheenjojhtaja Jussi Saramo toivoo, että Nesteen päätös saisi kaikki huomaamaan yhteisen omistuksen merkityksen.

On suurten valintojen aika, julisti puheenjohtaja Annika Saarikko.

Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee ravintola-asiaa tänään kokouksissaan.

Ekonomisti: "Ei hassumpi suoritus koronavuotena".

”Hankkeella on valtava merkitys esimerkiksi kiertotalouden näkökulmasta.”

Eduskunta keskusteli keskiviikkona Euroopan unionin omien varojen käytöstä ja elpymisvälineestä.

Todellinen palveluntarvepommi saattaa jo muhia kunnissa.

Maaseutumaisista kunnista kasvu-uralla oli viime vuonna yksi viidestä.

Osakestrategi Jukka Oksaharju uskoo, että pörssissä palataan tavalliseen arkeen ennemmin tai myöhemmin.

Ensimmäiset tiedot viime vuoden budjetin tulonjakovaikutuksista valmistuivat.

Erityisesti kannatusta saa sokerivero. Rasvaverolla on enemmän vastustajia kuin kannattajia.

Työllisyyttä vahvistettava hyvin arvioidulla toimien kokonaisuudella, yksityistä velkaantumista jarruteltava uusilla toimilla

Idea korkokäyrien kontrolloinnista ei ole uusi, mutta se hautautui vuosikymmeniksi. Nyt se on palannut keskusteluun – ja Japanissa myös käyttöön.

Kaikki, mitä me olemme nähneet, on jäämässä enemmän tai vähemmän pysyväksi, sanoo Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Juttu on julkaistu 9.10.2020

Raportin mukaan talousjärjestelmää on arvioitava uudelleen. Juttu on julkaistu 7.3. 2020.