Talous

Tutkija Timo Harjuniemen mukaan demokratialle ja moniäänisyydelle voisi olla eduksi, jos lehdistö ilmaisisi avoimemmin oman poliittisen kantansa.

Taannoin Oulussa – kuten monessa muussakin suuressa kaupungissa – tulevaisuus näytti hyvin valoisalta. Nyt epävarmuus kasvaa vauhdilla.

Yksityishenkilöiden maastapoistumisveron puuttuminen on tehnyt Suomen veropohjaan reiän, sanoo Jussi Saramo.

”Milloin hallitus arvioi sitä, miten loput 30 000 työpaikkaa on onnistuttu luomaan?”

Vasemmistoliiton Yrttiaho muistuttaa siitä, että julkisen talouden ongelmien syy löytyy yritysten ja omistajien vastuiden kevenemisestä.

Tärkein instrumentti köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi on etukäteen lukittu.

Viiden vuosisadan kolonialismin ja imperialismin aikakausi kairasi jälkensä maailmaan ja löytyy monien nykyilmöiden taustalta.

Tukea tuen päälle, muistuttaa STTK:n pääekonomisti menneestä.

Tämän päivän poliittisen kaaoksen siemen kylvettiin 1990-luvulla.

Palkansaajien reaaliansiot eivät puolestaan ole kasvaneet juuri lainkaan, toteaa Patrizio Lainà.

Hallituksen pitää pystyä näyttämään, että sen päätöksillä syntyy 30 000 työpaikkaa. Mutta miten ne oikein lasketaan, ja miksi laskutapa on hyvin ongelmallinen? STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà vastaa.

Gallup-johtaja käänsi Postin työehtoshoppailunkin maahanmuuttajien syyksi.

Ruotsissa ”välttämättömyydet” haastettiin kovemmin kuin Suomessa.

Kuntaliiton hallituksen pitkäaikainen jäsen, ex-kuntaministeri Martti Korhonen arvioi, että talousennusteiden perusteella ensi vuosi on kunnille todella vaikea. Kuntalaiset joutuvat eri asemaan riippuen kuntansa taloudesta.

Kokoomus asetti pääministeri Antti Rinteen luotettavuuden kyseenalaiseksi.

”Valtion on tehtävä kaikki sen eteen, ettei yksityisen kysynnän hiipuminen muutu massatyöttömyydeksi.”

Heikentyneisiin suhdannenäkymiin vastataan aivan oikeilla finanssipolitiikan reaktioilla, valtiovarainministeri sanoi.

Tuloverotuksen kevennys ja välillisen verotuksen kiristys syövät toisensa.

Työllisyysaste jää ennusteen mukaan 73 prosenttiin vuonna 2023. Hallituksen tavoite on 75 prosenttia.

Markkinauskovaiset ekonomistit ovat vuodesta toiseen hokeneet perätöntä tarinaa Ruotsissa harjoitetun oikeaoppisen talouspolitiikan aikaansaaman tekemisen meiningin luomasta nopeasta talouden ja työllisyyden kasvusta.

Vähemmän koulutettujen lapsettomuus kääntyi nousuun kymmenen vuotta sitten. Korkeasti koulutetut pystyvät paremmin yhdistämään työn ja perheen.

Tutkija Antti Ronkainen pitää ministeri Tytti Tuppuraisen avausta finanssipoliittisesta koordinaatiosta merkittävänä. Mahdollisesta budjettisääntöjen löysäämisestä ja yhteisvastuullisista velkakirjoista hyötyisivät myös heikommassa asemassa olevat maat.

Suomessa panostetaan pitkästä aikaa hyvinvointivaltioon ja maailmaltakin leviää uusia oppeja, kuten moderni rahateoria, iloitsee STTK:n uusi pääekonomisti Patrizio Lainà.

Talouden synkkenemisen takia hallitusohjelmaa ei kirjoiteta uusiksi, vaan sitä aletaan toteuttaa, pääministeri kertoi.

Opetusministeri Li Andersson vaati 60 miljoonan rahoitusta heti ensi vuonna.

Opetus- ja kulttuuriministeriön täydennysehdotus saapui VM:n valmisteluun sellaisessa vaiheessa, että sitä ei ole enää ehditty huomioida kokonaisuudessaan.

Vasemmistoliitossa toimintaa pidetään ”erikoisena” ja ministeriön katsotaan ylittäneen valtuutensa.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä sanoi painopisteen olevan toimissa, joihin Suomi voi kansallisesti vaikuttaa.

Työmarkkinoilta odotetaan yhteistä ratkaisua kikyn työaikakysymykseen.

Pienimpiä työeläkkeitä on tarkoitus korottaa, jos mallista päästään sopimukseen työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Vasemmistoliitto tekee töitä sen eteen, että maksuhäiriömerkintä poistetaan, kun velka on maksettu.

Miehet arvioivat taloustilannettaan optimistisemmin kuin naiset.

Suomessa säästämisaste on laskenut.

Kilpailukyky muuhun euroalueeseen verrattuna parani hieman viime vuonna.

Riskienhallinnan ammattikunta on syntymässä suuriin kuntiin.

Jussi Saramo päätti vielä kerran yrittää eduskuntaan kevään vaaleissa. Se kannatti.

SEL selvittää Fazerin Gateau-leipomon uusien työntekijöiden työsopimusten riitauttamista.

Osuuskunnassa kulutaso on arviolta 15 prosenttia muita uudiskohteita matalampi.

Palkkaerot meillä olivat vuonna 2015 vertailumaiden pienimpiä.

SAK ajaa muutosta, jossa kassojen jäsenmäärän alaraja olisi jatkossa huomattavasti nykyistä korkeampi – esimerkiksi 50 000. Työttömyyskassalain mukaan täyden valtionosuuden saadakseen työttömyyskassan jäsenmäärän on oltava vähintään 8 000.

Syksyn palkankorotukset tulee asettaa kansainvälisen kilpailutilanteen mukaan, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn viestitti Teollisuusliiton valtuuston juhlaseminaarissa tiistaina Helsingissä.

Yhdysvalloista tulossa kova kilpailija EU:lle.

Euroopan komission asettama asiantuntijaryhmä on puuttunut tuoreessa asiantuntija-arvioinnissa useiden EU-maiden yritykseen piilottaa hakkuutavoitteidensa ilmastovaikutuksia.

Vasemmistoliitto esitti tammikuussa samaa asiaa osana keinovalikoimaa palkkadumppauksen torjumiseksi.

Reilun kaupan tavoitteena on vähentää köyhyyttä reilun kaupankäynnin ehdoilla. Suomessa Reilu kauppa juhlii 20-vuotista taivaltaan maailman suurimmalla kahvitauolla.

Tuloveron maltillinen korotus vaikuttaisi talouteen, työllisyyteen ja kokonaishyvinvointiin myönteisemmin kuin indeksileikkaukset. Palkansaajien tutkimuslaitos PT laski budjetin sopeuttamistoimien vaikutuksia eri tuloryhmiin.

Kalevi Sorsa -säätiön raportti pitää sosialidemokraattisten puolueiden osallistumista hallituskoalitioihin keskustaoikeistolaisten puolueiden kanssa huonona. Tällöin niiden vasemmistolainen politiikka saattaa muuttua tunnistamattomaksi. Se ruokkii populististen puolueiden suosiota.

Nuoret eivät pääse työttömyysturvalle, monet työttömät menettävät sen.

Kevään lähestymisen myötä toiveikkuus Helsingin telakan toiminnan jatkumisesta on vahvistunut.

Kokonaisulkoistukset ovat koskeneet etenkin keskustan johtamia kuntia. Nyt hoivayritykset vaativat rajoituslain purkamista.