Avainsana: Poliittisen historian tietopankki

? On valhetta, ettei Suomessa sodan aikana tiedetty mitä Saksassa tapahtuu. Tiedettiin, muttei välitetty, sanoo Salme Vuorinen.

Kettutytöstä kommunistirouvaksi

Salme Vuorinen on aina ollut totuuden ja oikeudenmukaisuuden puolella. Nyt hän taistelee totuuden puolesta julkaisemalla miehensä sodanaikaiset päiväkirjat. Ainutlaatuinen päiväkirjadokumentti kertoo poliittisen vangin kohtalosta suomalaisten vankileirillä.

Osmo Hyytiä pitää tärkeänä, että Suomen toiminnasta viime sotiemme aikana saadaan mahdollisimman tarkka ja todenmukainen kuva.

Itä-Karjala haluttiin suomalaistaa pysyvästi

Kansallisuus- ja heimoajattelu oli keskeisenä taustatekijänä Itä-Karjalan valtauksessa jatkosodan aikana, todistaa historiantutkija Osmo Hyytiän tuore tutkimus. Se valottaa perusteellisesti suomalaisen sotilashallinnon toimia, sekä alueen vahvaa kehittämistä että eriarvoistavaa kansallisuuspolitiikkaa keskitysleireineen.

1960-luvun suomalaisesta kansalaisaktivismista ei ole kirjoitettu kovin paljon. Yksi harvoista on Johan von Bonsdorffin Kun vanha vallattiin.

Yhden asian liikkeet kukoistivat maailman suurena kapinavuonna

1960-luvun nuoria aktivisteja elähdytti optimistinen ja taistelutahtoinen yhteishenki. Muutoksia saatiin aikaan ja yleinen ilmapiiri tuli vapaammaksi, vaikka myös vastustus oli suurta. Silloiset aktivistit muistelevat Viikkolehden haastattelussa lämmöllä tuon ajan laaja-alaista yhteiskunnallista toimintaa, kansainvälisyyttä ja kulttuurikeskusteluja.

Auschwitzin keskitysleirin "Kuoleman portti".

Kuolemantehdas oli toisille hyvä bisnes

Kuolemantehdas Auschwitz oli 1940-luvun alussa lukuisille saksalaisyhtiöille vain bisnestä bisneksen joukossa. Tarjolla oli halpaa, joskin tehotonta, työvoimaa ja verrattomat veroedut. Niiden perään pääoma säntäsi sokealla innolla.

Veli-Pekka Leppänen, Seppo Hentilä, Jarkko Vesikansa ja Matti Viialainen pohtivat SKP:n olemusta.

Se Kiehtova Puolue

Uutta SKP-tutkimusta ilmestyy satoja sivuja vuodessa, vaikka puolue lopetti toimintansa jo 15 vuotta sitten. Samaan aikaan nykyopiskelijoille kommunistinen puolue on täysin hämärä asia, ja professori Seppo Hentilän mukaan heille pitää selittää kädestä pitäen, mistä siinä oli kyse. Matti Viialaisen mukaan 40 vuotta sitten Suomessa pohdittiin vakavasti sosialismiin siirtymistä ja Kulttuuritalolla valmisteltiin ohjelmaakin siitä, mitä lakeja missäkin vaiheessa muutetaan.

Dosentti Arto Luukkanen kirjoitti Neuvostoliiton historian. Jatkotutkimuksen paikka olisi hänen mielestään kerätä kokoon idänkauppaa käyneiden suullinen muistitieto siitä, miten he kokivat Neuvostoliiton.

Visio, viha ja väkivalta Neuvostoliiton käyttövoimana

Mikä Neuvostoliiton oikein kaatoi? Maan historian kirjoittanut dosentti Arto Luukkanen vastaa, että uskonpuute ja venäläinen nationalismi. 1980-luvulla neuvostojärjestelmä menetti tärkeimmän etunsa, vision paremmasta tulevaisuudesta ja vuonna 1990 Boris Jeltsin veti maton lopullisesti alta julistamalla Venäjän itsenäiseksi.

Uusimmat

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

ILMOITUS
ILMOITUS

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.