Kirjat

Johannes Virolaisen syntymästä tulee 100 vuotta Johannes Virolainen oli suuren kansanliikkeen suuri edustaja, kiitteli eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma valtioneuvos Johannes...

Toimittaja Jake Nyman selaa vinyylihyllyään ja muistiaan.

Suomessa paljon käytetyn haukkumasanan esitti ensimmäisenä Lenin.

Sunnuntaina päättyneillä Helsingin kirjamessuilla oli teemana saksalainen kirjallisuus. Suomen arvostelijain liitto järjesti teemasta keskustelutilaisuuden, miten saksalainen nykykirjallisuus on toiminut kriisiterapiana...

Elämäkerran toinen osa kertoo laulajan noususta kansansuosikiksi.

Todellisuus on trilleriä hurjempaa, kirjailija kuvaa EU:ta.

Pavel Astahov on tehnyt seitsemän dekkaria viidessä vuodessa.

Laura Gustafssonin romaanissa susien kasvattamat ja henkipatot saavat äänen, mutta miltei kukaan ei pelastu. Kirjailijan mielestä pahuutta ei voi eristää eikä totuus löydy sanoista.

Qiu Xiaolong tarttuu dekkareissaan yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

Matti Salmisen Pentti Haanpää-urakka on valmis.

Unto Kiiskinen jatkaa ihmiskohtaloiden perkaamista.

Kirjailija Kari Hotakainen haluaa lukijan huomaavan, mihin ainaisen napinan kohteena olevat verovarat käytetään.

Ilkka Remes on koonnut kirjaansa Om€rtan liitosta joukon yleisesti tiedossa olleita esimerkkejä EU:n mädännäisyydestä. Kun EU:lle valittiin 2000-luvun alussa uudeksi...

Salaperäinen ulkomaaneläjä Ilkka Remes on kirjoittanut kirjan jos toisenkin. Tänä syksynä ilmestyi eurodekkari Omertan liitto. Kirjan takakannen mukaan se on fiktio maailmasta (lue: EU:sta), joka on totta.

Suomen lipun värit symboloivat autonomian aikana lojaaliutta Venäjälle ja keisarinvallalle.

Ylipainoiset kategorisoidaan kakkosluokan kansalaisiksi. Erityisen kielteinen leima lyödään ylipainoisiin naisiin.

Jälkikeynesiläisyys painottaa julkisen vallan jatkuvaa vakauttavaa merkitystä.

Median ilmiöksi nostamaa kirjailijaa ei voitu enää 1980-luvulla ohittaa.

Kertooko Antti Kujalan uusi kirja lopullisen totuuden Kekkosen ajasta?

Karl Marxin Pääoman ensimmäisestä osasta ilmestyy Helsingin kirjamessuilla uusi suomenkielinen laitos. Suomessa Marxin pääteosta on ollut vaikea saada, koska 1970-luvulla...

Suuret tuloerot muuttavat yhteiskunnan valtasuhteita. Raha ratkaisee sielläkin, missä ei pitäisi.

Raha pyörittää nykyään lähes kaikkea maan ja taivaan välillä, mutta lapsia kuitenkin halutaan suojella rahan turmiolliselta vaikutukselta, ahneudelta ja kaiken...

Ruotsin dekkari-ihmeen tuoreimpiin tulokkaisiin kuuluvilla Michael Hjorthilla ja Hans Rosenfeldtillä on vankka tv-tausta. Kumpikin on kirjoittanut Wallander- tv-sarjaa. Rosenfeldt on lisäksi...

Vallantahto, aatteellinen manipulaatio sekä usko illuusioihin ja suuriin johtajiin väijyvät kaikkea poliittista toimintaa.

Ei uskoisi, että Taivaslaulu on oululaisen opettajan Pauliina Rauhalan esikoisteos. Se on kielellisesti aivan upea: poikkeuksellisen moniulotteisesta tekstistä ei ole...

Kjell Westö vie aikamatkalle suursodan kynnykselle.

Philip Kerrin ensimmäiset natsi-Saksaan sijoittuvat Berlin Noir -dekkarit ilmestyivät yli 20 vuotta sitten. Jostain syystä nämä kovaksikeitetyn lajityypin kirkkaat helmet saavat...

Kati Hiekkapelto osoittaa ensi yrittämällään, että hänellä on kanttia pureutua monikulttuurisuuden ja maahanmuuton polttaviin kysymyksiin. Romaanissa Kolibri Hiekkapelto kirjoittaa kulttuurista...

Provokatorista mielipiteistään tunnettu kirjailija Timo Hännikäinen (s. 1979) on kirjoittanut kirjan Marko Tapion (1924–1973) kaksiosaisesta romaanisarjasta Arktinen hysteria.

Haanpään lause on ihan tajutonta, sanoo tuoreen elämäkerran kirjoittaja Matti Salminen. Hän romuttaa vakiintuneita käsityksiä kirjailijasta ja esittää uusia tulkintoja.

Työväenkirjallisuuden päivä on jo vakiinnuttanut asemansa elokuun lopun kulttuuritapahtumana.

Claes Andersson ja Tua Forsström todistavat suomenruotsalaisen runouden elinvoimaa.

Dekkarien lukeminen on maailman turvallisin tapa pelotella itseään. Joutuu kulloinenkin sankari kuinka kiperään paikkaan tahansa, hän selviää vaikka hiuskarvan varassa,...

Seppo Lindblomin kirjan Huojuva tasavalta kärki kohdistuu Suomen poliittiseen järjestelmään. Kalevi Suomela arvioi teoksen.

Vuonna 1910 kalifornialaiset öljykaupoilla rikastuneet ja protestanttisuuden rappiosta huolestuneet Stewardin veljekset perustivat sponsoriohjelman, jossa jaettiin ilmaiseksi The Fundamentals -nimistä pamflettisarjaa...

Millaiseksi elämä muuttuu, kun elämän arvojen ja tavoitteiden määrittely siirtyy humanisteilta insinööreille, ekonomeille, kamreereille ja konsulteille? Tätä yhteiskuntaamme mullistanutta kitupiikkeilevää...

Martti Lintunen on valokuvaaja neljännessä polvessa. Ensimmäinen oli Edvin Lintunen, jolla kerrotaan olleen valokuvausliike Pietarissa joskus 1800-luvun lopulla. Isoisä August...

Lastenkirja lähtee Kiinan markkinoille.

Historioitsija William McNeillin mielestä Yhdysvallat on pelkkä kuvitelma ja ajatusrakennelma, jota ei ole koskaan ollut olemassa muuten kuin uskomuksena patrioottisissa juhlapuheissa.

1900-luku tunnetaan erityisesti siitä, että erilaiset sorretut ryhmät, mustat, naiset ja työläiset ovat nousseet toinen toisensa jälkeen alistusasemastaan ja vaatineet...

Vuonna 1936 Walter Benjamin totesi, että fasismi oli ajamassa politiikan estetisoimista, jonka avulla sodasta tehtiin kaunista katseltavaa. Vasemmistoa hän vaati...

Kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisäsen romaani Taivaanvartijat oli alkuvuodesta pitkään myydyin kotimainen kaunokirja. Teos on neljäs osa Väisäsen enemmän tai vähemmän...

Anneli Kannon kirjan luettuani mietin, mistä hän on löytänyt voimaa käydä kokemansa läpi uudelleen kirjoittamalla se kirjaksi. Halu herättää keskustelua...

Riikka Pelo kirjoittaa sitoutuneesti 1900-luvun suurimmaksi venäläisrunoilijaksi kutsutusta Marina Tsvetajevasta.

Nina Hurman esikoisromaani sijoittuu 1920-luvun Helsinkiin. Päähenkilö on Rouge, laulajatar, joka joutuu keskelle rikoksia ja erotiikkaa pursuavia tapahtumia. Kaunis laulajatar...

Tehtaalainen Tyyne Natalia Backberg syntyi 9. 10. 1896 Hausjärvellä. Hän asui Hyvinkäällä ja oli sotilaana Punakaartissa. Mestattiin Lahden vankileirissä keväällä 1918.

Kirjailijan mieliaihe on tunnettujen naispoliitikkojen moittiminen.

Uusi tutkimus osoittaa punaisen puolen perimätiedon oikeaksi ja niin sanotun vapaussotakirjallisuuden vääräksi.

Oppositiohahmo Eduard Limonov on kehittänyt itselleen roolin maksimalistina. Hän elää täysillä kapinoiden sosiaalisia ja moraalisia konventioita vastaan.

Keskiajalla eläimiin suhtauduttuiin pääsääntöisesti hyvin, päinvastoin kuin yleisesti otaksutaan. Taiteen ja tieteen yleisnero Leonardo da Vincikin oli varsinainen eläinten ystävä.