Missä seurassa Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo työskentelevät Euroopan parlamentissa ja millainen eurooppalainen puolue on kehittymässä? Cai Melakosken analyysi poliittisesta tilanteesta eurovaalien jälkeen.
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on osoittaa kyseenalaiseksi arviot siitä, että vasemmistoliiton eurovaalitulos oli kohtalon oikku ja että vasemmistoliitto seuraavissa vaaleissa palaa normaaleihin kahdeksan prosentin kannatuslukuihin, kirjoittaa Cai Melakoski vaalianalyysissaan.
Euroopan vasemmistolle ennustetaan tappioita, kuten aina. Vasemmisto menettääkin paikkoja joissakin maissa. Mutta vasemmisto näyttää saavan ainakin saman verran uusia paikkoja muissa maissa.
Vasemmistoliiton ehdokaslista osoittaa, kuinka päättäväisesti puolue pyrkii voittamaan toisenkin paikan Euroopan parlamentissa ja kuinka sitoutuneena puoluejohto on lähtenyt vaaleihin.
Koronapandemia. Heti perään Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ja nyt viimeksi Hamasin iskut Israelissa ja niistä alkanut kostonkierre Lähi-idässä. Unkarin pääministeri Viktor Orbán haluaisi ”uuden Euroopan” johdettavakseen.
Kaksi vuotta sitten EU teki ratkaisun, jonka piti olla poikkeuksellinen ja jonka piti jäädä ainutkertaiseksi. Tänä syksynä sellainen voi olla edessä uudelleen.
Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla tiukan kannan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamiseen. Toteutuessaan parlamentin kanta pakottaisi vanhempia taloja energiaremontteihin. Europarlamentaarikko Silvia Modig (vas) kertoo KU:lle, mistä todellisuudessa äänestettiin ja mitä päätös tarkoittaa.
Suomessa EU:ta tarkastelleen huomattavan eri tavoin kuin Saksassa ja Ranskassa. Suomessa EU:n toimintaa katsotaan todella vahvasti sisämarkkinoista käsin, sanoo Eurooppa-tutkija Timo Miettinen KU:n haastattelussa.
Vasemmistoliiton MEP Silvia Modig sanoo, että energiaomavaraisuus on Euroopalle myös turvallisuuskysymys. KU haastattelee Modigia kerran kuussa Eurooppa-politiikasta ja europarlamentin arjesta.
Suomen ei tule vastustaa luontoa elvyttäviä toimia EU:ssa, vaativat Luonto-Liiton metsäryhmä, Elokapina, Greenpeace ja Ei polteta tulevaisuutta -kampanja.
Merja Kyllönen kertoo, missä kohdissa tämän päivän välikysymys on hakoteillä.
Euroopan parlamentin jäsen Silvia Modig (vas) kertoo KU:lle, että sekä EU:n että koko maailman isoin poliittinen kysymys on ilmastokokous COP27:n onnistuminen. KU haastattelee Modigia kerran kuussa europarlamentin arjesta.
En voi tätä epärakentavaa ja luontokadon vakavuutta vähättelevää kantaa hyväksyä, sanoo Mai Kivelä.
Vaatimus luontokadon pysäyttämisestä on EU-asetuksen lisäksi osa Suomen ministeriöiden tulevaisuustyötä.
Nähtäväksi jää, aikooko pääministeripuolue SDP antaa keskustalle mahdollisuuden heikentää jo valmiiksi kriittistä kantaa, vasemmistoliiton puheenjohtaja pohtii ennallistamisasetuksesta syntynyttä kiistaa.
Ville Niinistön mukaan ”härski vääristely” on johtanut EU:n ennallistamisasetuksen vastustamiseen eduskunnassa.
Uganda suunnittelee 1 443 kilometrin mittaista öljyputkea, joka kulkee Ugandan öljykentiltä Tansanian halki. Syyskuussa EU-parlamentti laati päätöslauselman, jossa putkea vastustetaan...
Silvia Modig: Ei vastuuvapautta europarlamentilta ennen kuin epäselvyydet on selvitetty.
SAK:n Pekka Ristelä kiittää EU:n kehitystä työmarkkina-asioissa.
Välimereen hukkuu vuosittain tuhansia ihmisiä heidän pyrkiessään Eurooppaan. Moni vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana Eurooppaan pyrkineistä elää edelleen Turkin ja Kreikan...
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ja talousvaliokunta vastustavat EU-komission esitystä maakaasun ja ydinvoiman lisäämisestä EU:n vihreiden sijoituskohteiden listaan eli EU-taksonomiaan.
Tämä kirjoitus pohtii vasemmistoliiton asemaa Euroopan poliittisella näyttämöllä.
Europarlamentaarikot Silvia Modig (vas.), Ville Niinistö (vihr.) ja Sirpa Pietikäinen (kok.) arvostelevat yhteisessä tiedotteessaan suomalaista metsäpolitiikkaa, joka ei ole kestävällä tasolla, sillä metsähakkuut ovat syöneet Suomen hiilinielut.
– Niin kauan kuin Eurooppa ostaa venäläistä fossiilienergiaa, se rahoittaa Venäjän sotakassaa. Puolikin vuotta on pitkä aika sodassa, sanoo europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.).
Vasemmistoliiton edustaja Euroopan parlamentissa on vasemmiston poliittisen ryhmän (GUE/NGL) jäsen ja vasemmistoliitto on Euroopan vasemmistopuolueen (PEL tai NL) jäsen. GUE/NGL ja PEL ovat siis eri yhteisöjä. Euroopan parlamentissa Silvia Modig on GUE/NGL ryhmän jäsen, Anna Mikkola on PEL:n varapuheenjohtaja. Tämä kirjoitus käsittelee europarlamentin ryhmiä, jatko-osa koko Euroopan tasolla toimivia puolueita.
– Päästökauppa laajenisi ensin kaupallisiin rakennuksiin ja liikenteeseen, ja vasta arvioinnin jälkeen mahdollisesti kotitalouksiin ja yksityiseen liikenteeseen, sanoo europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.).
Kävin huhtikuussa Saksassa. Jokaisella suurella juna-asemalla tarjottiin apua ja neuvontaa Ukrainasta saapuville pakolaisille. Mistä löytää majoitusta, ruoka- ja vaateapua, ohjeistusta...
Keskusta ja RKP haluavat odottaa EU-tason sääntelyä.
Kiina ei näytä tulevan avuksi. Valtionyhtiöt eivät tee uusia sopimuksia vaikka tarjolla olisi alennuksia.
EU muuttuu aina kriiseissä. Venäjän hyökkäys yhdisti unionin ainakin hetkeksi. Mutta vanhat erimielisyydet eivät ole kadonneet mihinkään. Tulevasta suunnasta on luvassa vielä kova vääntö.
Venäjä hyökkäsi viikko sitten täydellä voimalla Ukrainaan. Sen jälkeen on tapahtunut paljon asioita, joita on kuvailtu historialliseksi. KU kysyi Eurooppa-tutkija Timo Miettiseltä, kuinka merkittäviä liikkeitä EU:ssa ja sen jäsenmaissa on nähty.
Bulgarialainen nationalistinen euroedustaja Angel Dzhambazki teki natsitervehdyksen Euroopan parlamentin täysistunnossa. Vasemmistoliiton meppi Silvia Modig pitää Dzhambazkin temppua härskinä.
Yksi EU:n tärkeimmistä ilmastopoliittisista uudistuksista tällä vuosikymmenellä, meppi sanoo.
Suomi tuskin lähettää lisää joukkoja sotilasjuntan hallitsemaan Maliin.
Suomalaisten suurin huolenaihe poikkeaa melkoisesti muista EU-maista.
EU:ssa on ylitarjontaa tehtävistä, joihin unionin tulisi pikaisesti puuttua. Asunnottomuus ja kurjat asumisolot sekä kasvavat asumiskulut koettelevat yhä useampia ihmisiä EU-maissa. Unioniin kohdistuu kasvava paine myös asuntoasioissa.
EU:n komissio on epäonnistunut turvapaikanhakijoiden suojelussa.
Yli puolet nuorista naisista ja tytöistä on joutunut verkkoväkivallan, kuten uhkailun ja seksuaalisen häirinnän, kohteeksi.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko perusteli tarpeella luoda painetta päättäjiin tehdä vaikeita poliittisia rakenneuudistuksia.
Saksan uusi hallitus kirjoitti ohjelman, jota on EU-politiikan osalta luonnehdittu kunnianhimoiseksi. KU istui alas Eurooppa-tutkija Timo Miettisen kanssa ja kysyi, mihin suuntaan unioni on nyt matkalla.
EU ei saavuta ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteitaan, elleivät maatalouden tukemisen periaatteet muutu. Yhteisen maatalouspolitiikan tulisi kannustaa kohti ilmastokestäviä ratkaisuja, sanoo europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.).
– Suomessa ei edelleenkään ymmärretä, milloin asioiden edunvalvonta on kriittisimmässä vaiheessa, Merja Kyllönen sanoo.
Valko-Venäjän tavoite saada EU sekaisin ja reagoimaan periaatteidensa vastaisesti näyttää toimivan diktaattorin toivomalla tavalla.
Hallituksen enemmistön mielestä mahdollisuudet saada rahoitusta metsätalousinvestoinneille voisivat heiketä, jos säädösehdotus hyväksyttäisiin.
EU-maiden ulkoministerien odotetaan hyväksyvän uusia pakotteita Valko-Venäjää vastaan.
Valko-Venäjän itsevaltaista johtajaa pidetään arvaamattomana - "Voi olla, että huomenna heräämme ja rajalle ei olekaan ketään".
Ulkoministerin mukaan EU:n tulee neuvotella niiden maiden kanssa, jotka mahdollistavat siirtolaisten kauttakulun Valko-Venäjän kautta. Lisäksi uusi sanktiopaketti kohdistuu "ihmiskauppaa tekeviin tahoihin".
Vasemmiston nihkeä suhtautuminen EU-jäsenyyteen on 25 vuodessa vaihtunut vankaksi EU-myönteisyydeksi. KU kävi paikan päällä Strasbourgissa kysymässä vasemmistomepeiltä, mihin suuntaan vasemmisto tahtoo viedä Euroopan unionia. Estääkö vai mahdollistaako EU vasemmistolaisen politiikan tekemisen? Molempia, sanovat vasemmistolaiset euroedustajat.
Vasemmistoliiton turkulainen kansanedustaja Johannes Yrttiaho arvioi, että jäsenmaiden yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen EU-päätöksenteossa olisi Suomen suvereniteettia heikentävää ja maan ulko- ja turvallisuuspoliittisen aseman kannalta erittäin haitallista.
Hyväksymisen jälkeen Suomi saa ensin käyttöönsä 13 prosenttia elpymisrahoistaan eli noin 271 miljoonaa euroa.
uutiskirje 