Kulttuuriuutiset

Teos käy myös Vanhan Rauman matkailumainoksesta.

Jussi Adler-Olsenin kymmenosainen sarja osoitti jo hyytymisen merkkejä, mutta loppunousu on täydellinen.

Kirjoittajan omakohtaisiin kokemuksiin perustuva Syytös on oivaltava ja peittelemättömän kitkerä kuvaus yliopistojen nykytilasta ja demokratian rapautumisesta.

Yli 40 vuotta rikoskirjoja kirjoittanut veteraani on aina vaan voimissaan.

Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin kuuluva kirjailija avaa uuden lehden vaihtamalla mustan huumorin lempeään.

Lännen ja Venäjän hybridioperaatioista kertovasta kirjasta jännitys uupuu tyystin.

Teatteri Vanha Juko tuo näyttämölle Anneli Kannon Veriruusut. Esa-Matti Smolanderin ohjaus jättää sisällissodan perussyyt liiaksi pimentoon.

Pietarissa syntyneen vantaalaisen opettajan vimma diktatuuria kohtaan kasvaa loppua kohden.

Jatko-osan jatko-osassa esitetään pelottava näkymä nuorten jengirikollisuuden valjastamisesta yhteiskunnan horjuttamiseen vieraan vallan toimesta.

Anna Plattin Kukaan rakkaasi ei kuole on vuoden tähän mennessä paras suomennettu ruotsalainen dekkari.

Tänään ilmestynyt Merkitty aloittaa uuden sarjan, jo kolmannen vasta kahdeksan vuotta sitten debytoineen menestyskirjailijan uralla.

Operaatio Tulikettua lukiessa pitää muistuttaa itseään, ettei se ole totta vaan fiktiota.

Henrik Hamilo jää Pietarin verikoirissa sivurooliin nimikkosarjassaan.

Jälkijättöinen nordic noir on laatutyötä, mutta ei kouraise niin kuin sarjan realistisemmat teokset.

Näin Kuurat / Frostit vaihtoivat Yhdysvallat Neuvosto-Karjalaan onnettomin seurauksin.

Pahan syleily miellyttää sekä perinnedekkarin että yhteiskuntatietoisen rikosromaanin ystäviä.

Aktiivinen asukastoiminta sai John Simonin tutustumaan alaikäisinä yksin Suomeen tulleisiin turvapaikanhakijoihin vastaanottokeskuksessa. Yhdestä heistä hän päätyi kirjoittamaan kirjan.

Vuonna 1982 suomalaisessa elokuvassa alkoi uusi aika. Mukana olleet Mikko Mattila ja Raija Talvio ovat tehneet suurenmoisen teos dokumentoidessaan sen.

Pekka Jaatisen tasokkaiden romaanien sarja jatkuu menetetyn kaupungin siviilien sitkeyden kuvauksella.

Karla Kuusivuo lienee suomalaisen jännityskirjallisuuden pahin nainen.

Jäätymispisteessä ei ole oikeastaan mitään uutta, mutta tutut elementit on toteutettu hyvin.

Luusaaressa jää käsittelemättä juuri se, mikä vaikuttaisi eniten lukijaan.

Jännitys ja vaaran tunne on purkautunut, kun päähenkilö ei enää joudu pakenemaan häntä jahdannutta rikollisliigaa.

Pojan ja isän Moskovan taustalla ovat kirjailijan isän Jarno Pennasen kokemukset Kansan Uutisten Neuvostoliiton kirjeenvaihtajana, ja kirjoittajan omat kokemukset kulttuuritaistolaisuuden syntyvaiheissa.

Alfred Backan mukaan Suomessa oli hyvää satiiria sortokauden aikaan. Vasemmistolaiseksi tunnustautuva koomikko uskoo, että suuret yhteiskunnalliset muutokset saataisiin aikaan vain vallankumouksella – ja ennemmin väkivallalla kuin ilman.

Richard Wagnerin Nibelungin sormus -tetralogian väkevästi päättävä ooppera Götterdämmerung eli Jumalten tuho, oikeammin Jumalhämärä tai toiveikkaimmin Jumalsarastus päättyy jumalten tuhoon. Jumalten...

Petturin sydämessä sarjamurhaajajahti sekoittuu hyytävään Neuvostoliiton kuvaukseen.

Kolmiosaiseksi ehtinyt sarja on jo nyt suomalaisen poliittisen jännityksen aatelia.

Päähenkilö on tyypillinen tämän ajan fiktiivinen naispoliisi. Hän on osaa ampua, mutta myös ottaa haluamansa miehen.

Seppo Jokisen sarjan laatu kestää, kun osia on nyt 29.

Eetu Virén hahmottelee esseekokoelmassaan reittejä ulos minäkeskeisestä kirjoittamisesta ja elämästä. Uusi maailma, uusi kieli ja uudet tavat kokea asioita syntyvät alistettujen kamppailuissa paremman elämän puolesta.

Taas jäljitetään sarjamurhaajaa Ruotsissa, mutta tällä kertaa älyllisen päättelyn keinoin.

Valtionpäämiehen valta kasvoi vaikka perustuslakiin ei koskettu.

Kansallisoopperan Simon Boccanegra kuvailee riipaisevasti, miten poliittinen vehkeily, julmuus ja ihmisten välinen viha vaikuttavat yksilöihin, yhteisöihin ja koko kansan elinpiiriin.