Avainsana: Normaali

Vaikka maan hallitus kehuu ensi vuoden budjettiaan osaamisen, työllisyyden ja huolenpidon talousarvioksi, kritiikkiä tulee ammattiyhdistysliikkeestä ja oppositiosta. SAK kiirehti torstai-iltana...

JHL:n liittohallitus moittii budjettiesitystä Valtioneuvoston torstainen budjettiesitys oli monelta osin karvas pettymys Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtajan Tuire Santamäki-Vuoren...

Pitkäaikaistyöttömät pärjätköön omillaan – Ei siellä mitään meidän ihmisille ole, tokaisee Lea Karjalainen hallituksen budjettiriihensä päätteeksi esittelemästä ensi vuoden talousarvioesityksestä. Karjalainen...

Vasemmistoliiton Annika Lapintie ennustaa pitkää raskasta syksyä, jos työllistämisrahoja ei saada jo alkusyksystä lisäbudjetilla. Ensi vuonna on turhan myöhään.Lapintie esittää myös työn jakamista, jotta suurtyöttömyys vältettäisiin.

Jalkapallosta puhuminen on mukavaa puuhaa. Menneet maaottelut, arvokisat, kotoinen Veikkausliiga, Valioliiga, kumpi oli kovempi – Pele vai Maradona – tai...

1. LÄHTÖ (Ryhmäajo 2100 m): Vermon tasokkaiden ravien avauskohteessa on joukko keskitason suomenhevosia, joista erottuu kesän aikana hyvän tilin tehnyt...

Kyläyhdistys kielsi turvapaikanhakijoilta jalkapallokentän käytön Ihmisten liikkumista syntyperänsä perusteella rajoitetaan aitoon apartheid-tyyliin Pohjois-Karjalan Kontiolahdella. Kontioniemen kylässä turvapaikanhakijoiden ei haluta enää...

Mitä yhteistä on naistenlehdillä, lounasravintoloilla ja rautakaupoilla? Ne kaikki säätelevät omalla tavallaan sitä, minkä verran me kulutamme energiaa. Tällaisiin portinvartijoihin pyrkii ajatushautomo Demos Helsingin ja Sitran Peloton-hanke vaikuttamaan.

Olipa terveellistä lukea SKP:n puheenjohtajan Jarmo Wahlströmin tervehdys puolueensa jäsenille – nyt 20 vuotta myöhemmin viime Viikkolehdestä. Siinä hän toivottelee...

Kari Arvolan mielipidekirjoitus (VL 21.8.) täytti uunituoreen Vasemmistoliiton jäsenen ja Viikkolehden – Vasemmistoliiton äänenkannattajan – tilaajan ennakkoluulot savupiippuvasemmistosta, kirjoituksen kuvitusta...

Suomen suurteollisuuden omistajat lahjoittivat aikoinaan Etelä-Amerikkaan, ainakin Brasiliaan jopa 350 000 euroa ja saivat sieltä halvalla maa- ja metsäalueita. Sitten he...

Kirjoitin yli 20 vuotta sitten tähän lehteen otsikolla ”Toivomus Kympin uutisille” (13. 3. 1986): Haluaisin, että vaihtaisitte nimenne. ”Suomen elinkeinoelämä ja puolustusvoimat...

Helsingin Itäkeskukseen on suunniteltu ortodoksista kirkkoa. Kirkko tulisi Itäkeskukseen kulttuurikeskus Stoan viereen. Tällainen kirkko ei sovi suomalaiseen kulttuurimaisemaan lainkaan. Ensinnäkin...

Hallitus veivaa tulevina vuosina arvonlisäveroa ylös ja alas. Ruuan arvonlisävero laskee niin kaupoissa kuin ravintoloissakin. Mutta yleinen arvonlisävero nousee ensi...

Olin 4-vuotias, kun Kansan Uutiset perustettiin, enkä osannut vielä silloin lukea. Myöhemmin Kansan Uutiset on kyllä tullut tutuksi. Se on...

Lekottelu sujuu rauhallisesti myös levottomien lähiöiden liepeillä.

Viikon kysymys Kansainvälisessä taloudessa on havaittu toipumisen merkkejä. Euroalueen suurista maista Saksan ja Ranskan tuotanto kasvaa. Saksan teollisuuden uudet tilaukset...

”Lama maksatetaan pieni-ja keskituloisilla” Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kehuu hallitusta erittäin taitavasta politiikasta, kun hallitus kiristää verotusta nostamalla arvonlisäveroja. Porvarihallitus...

Puu- ja erityisalojen liiton hallitus pitää ostovoiman turvaamista ykköstavoitteenaan, kun aletaan neuvotella mekaanisessa metsäteollisuuden 1. lokakuuta alkavan sopimuskauden työehdoista. Tavoitteen...

Orvokki Dahl kiljui kiukuissaan isäpuolelleen, miksi tämä ei puhunut kuin ihmiset. "Ans mulle se kakko, mää leikkaan siittä vielä toisen pytkyn" oli raivostuttavaa kuunneltavaa ruokapöydässä. Miksei voinut sanoa hiivaleipä ja viipale.
Kirjailija Riitta Vartti nauraa maha kippurassa mutta rakkaudella äidilleen, joka katsoo joka ilta Kharlien enkeleitä ja käy Kity-Marketissa.
Näissä naisissa on paljon yhteistä.

Suomi -palkittu Alpo Ruuth puhuu syrjäytyneiden puolesta Elämäntyöstään Suomi -palkinnon saanut kirjailija Alpo Ruuth mainitaan usein yhdeksi Suomen tunnetuimmista vasemmistokirjailijoista.

 – Oikeudenmukaisuus on aina yhtä polttava teema, sitä on erittäin vaikea määritellä, mutta voimme kuitenkin erottaa mikä on oikein, mikä väärin,...

Timo Sandberg kiikutti viime kuussa viidennen romaaninsa käsikirjoituksen kustantajalle.
Kirjan nimi on Rautapääsky. Kirja ei kerro metallialasta eikä rautakourista - vaikka tekijä onkin toimitsija Metallityöväen liitossa.

"Lehdessä kysyttiin joltain missiltä kumpi on parempi kirjailija, Väinö Linna vai Jari Tervo. Missi valitsi Tervon, koska ei tiennyt kuka on Väinö Linna. Mutta päätteli nimestä, että Väinö on aika vanha mies, ties vaikka jo kuollut. Siinä hän oli tietysti oikeassa.
Mikä minä olen sanomaan, että kaikkien täytyy tietää kuka on Väinö Linna. Mutta herrajumala kyllä minä henkilökohtaisesti järkytyin. Ei sille tunteelle voinut mitään."

Syksyn romaanirintamalla on naurunremakkaa aiheuttanut 27-vuotiaan kokkolalaisen Jusa Peltoniemen romaani "Jäähyväiset sukuromaanille" (WSOY).

Ruotsalainen yhteiskuntakriitikko, kirjailija Jan Myrdal, 72 on iän myötä vain terottanut sanallista peistään. Hän vieraili Tampereella luennoimassa August Strindbergistä. Aiheinaan Strindberg ja ruotsalaisuus sekä Strindberg ja naiset.

Mieheltä tuli juuri kirjakauppoihin jo viides kirja, mutta silti ihmettelijöitä riittää.
Mitä? Siitä tosikoista tosikkomaisimmasta taistolaispolitrukistako muka tullut kirjailija!

Donna Leon selittää tarkoitusperiään kirjailijana ihastuttavan vastaansanomattomalla tavalla.
- Kirjoitan huvittaakseni itseäni, mutta tietysti toivon huvittavani lukijoitanikin.

Otava julkaisi Eduard Uspenskin tuoreimman teoksen Rasavilli Jasu.

Kari Hotakaisen uusimman romaanin "Juoksuhaudantie" (WSOY) pääosassa on "kotirintamamies" Matti Virtanen. Hän eroaa melkoisesti perinteisestä rintamamiehestä:

Ranya ElRamly kirjoitti kirjan siitä, miltä tuntuu kasvaa.
Hänen kirjaansa on tulkittu kulttuurien välisen kuilun käsittelyksi, mutta todellisuudessa se on kirja siitä, kuinka selvitä äidin kuolemasta. Ehkä se ei käsittele sitä, mutta siitä se on saanut voimansa.

Elokuussa ilmestyneen Jani Saxellin esikoiskirjan "Ensilumen" (WSOY) novellit peilaavat suomalaista nyky-yhteiskuntaa kriittisesti.

Sanotaan heti, mitä Hannu Raittila ei ole: hän ei ole tosikko, ei profeetallinen missionisti eikä "taiteilija".
 Sitä vastoin hän on armoitettu valehtelija, suomalainen perusinsinööri ja ammattimainen puuseppä.

Kirjailija Väinö Lesosen mielestä työttömät on unohdettu ja nujerrettu.

Keltainen rintamamiestalo Inkoon Dalissa lienee kirjailija Mikaela Sundströmin ja hänen perheensä koti hamaan tulevaisuuteen.  – Täällä on hyvä asua. Sitä paitsi...

Elämässä pitää olla muutakin kuin eduskunta. Kuppiloita, raveja, ihmisten tapaamista, jalkapallo-otteluita, lukemista ja kirjoittamista.
 Ja satuja. Vasemmistoliiton lappilainen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä lukee lastenkirjoja ja on kirjoittanut niitä kaksi. Tänä keväänä ilmestyi Ellu pelastaa.

Islantilainen kirjailija Einar Mar Gudmundssonin romaaneja leimaa tietty melankolisuus. Vastikään suomennetussa romaanissaan Maanpäällisiä unelmia hän kuvaa köyhyyttä Islannissa viime vuosituhannen alussa. Kirjailijan mielestä jokaisesta vaikeasta tilanteestakin voi aina löytää jotain positiivista. Sen hän haluaa näkyvän myös kirjoissaan.

Taistolaisten periaate oli olla aina eri mieltä kuin muut. Siksi liike ei saanut poliittisesti mitään aikaan — onneksi. Tätä mieltä on Tiedonantajan eduskuntatoimittajana 1970-luvulla työskennellyt kirjailija Raija Oranen.

–Minua ei oikeasti ole. On vain ihminen, jolle on tapahtunut tiettyjä asioita. Tunnen, että olen asettunut ihmiskunnan palvelukseen.

Kirsi Kunnaksen lastenrunot ovat lapsille tuttuja.
– Liian tuttu, kuuluu lapsen kommentti, kun kirjailija sanoo lukevansa runon tunteellisesta siilistä.

Harry Potter on täällä tänään. Kasvavan velhopojan tarina on maailman nuorten ykkössuosikki. Eikä syyttä. Suomentaja Jaana Kapari näkee Harry Potterin edustavan isoja lämpimiä arvoja, kuten ystävyyttä ja ennakkoluulottomuutta.
 USA:n fundamentalisteille, jotka sanovat Potterin opettavan lapset noituuteen, Kapari sanoo "höpö,höpö".

Matti Mäkelä uskoo Suomen kunnaiden vetovoimaan Suomen noin 5,2, miljoonan asukasmäärä on suurin piirtein saman verran kuin keskikokoisessa eurooppalaisessa pääkaupungissa,...

Kirjastonhoitajan tehtävästä työlomalla olevan kirjailijan Markku Ropposen mielestä lähikirjastojen lopettaminen eriarvoistaa ihmisiä. Ropponen sanoo kirjaston olevan erityisen tärkeä kaikille vähävaraisille, joilla ei ole varaa ostaa kirjoja.

Julman ajan raivokas kuvaaja. Sellainen on kirjailija Arto Salminen.

Kotkalaisen Ahti Kansan romaani Murskaava rotaatio kuvaa yksittäisen työntekijän roolia sodanjälkeisten vuosien selluloosateollisuudessa.

Joulupukki ilmoittaa, että myrsky estää häntä pääsemään Ruusumäkeen. Äitikin on myrskyn vankina seminaarimatkalla. Niinpä isä ja kolme lasta järjestävät keskenään joulunsa Markus Majaluoman uudessa kuvakirjassa.– Joulu on ainoa takuuvarma perhejuhla, joka on jäljellä. Kyllä se kirjansa ansaitsee, sanoo kuvittaja-kirjailija.

Kirjailija Olli Jalonen ryhtyi tutkijaksi, ja selvitti tieteellisesti kirjailijan työprosessia.Tuore tutkimus pureutuu erityisesti assosiaation hetkiin, jolloin kirjoittamisessa yhdistyy mitä erilaisempia asioita. Jalonen halusi päästä assosiaation ja samalla luovan prosessin ytimeen.

Eccu Widing, Lucie Lilliehjelm ja Allu Kajander voisivat olla nykyisessä Helsingissä yllättävän kotonaan. Kaupunki näyttää samalla tavalla monikulttuuriselta kuin heidän nuoruudessaan 1920-luvulla ja viihteen jano on valtava. Toisaalta ihmisyyden alennusmyynti olisi Kjell Westön romaanihenkilöille käsittämätöntä 2000-luvussa.

Esikoiskirjailija Seppo Heikkisen mielestä Suomi on jokseenkin mahdottoman yhtälön edessä: Kansainvälinen verokilpailu sekä pääomien hakeutuminen huonoimpien palkkojen ja heikoimpien työolojen äärelle tuovat eteen totisen paikan. Sen lopputuloksen hän kuvittelee romaanissaan Myyty maa.

– Kauhistuin, kun alkoi vetää veijariromaanin suuntaan. Mutta eihän sille mitään voinut, sanoo tamperelainen Anneli Kanto kirjoitusprosessistaan.