Kulttuuri

Huonompi kirjoittaja sekoaisi näin monimutkaiseen juoneensa.

Uhka kasvaa liiankin hitaasti psykologisessa jännitysromaanissa.

Suomessa painetun kirjan myynti- ja lainausmäärät ovat romahtaneet. Taustalla ovat finanssikriisi, älylaitteiden yleistyminen ja lukuaikapalvelujen yhä kasvava suosio.

Ihminen voi olla varsin fiksu, vaikkei olisi ikänään lukenut yhtään romaania. Mutta fiksukaan ihminen ei pärjää tässä maailmassa, jos hänellä on kehno lukutaito.

Sami Kedon mukaan empatia on ytimellinen osa ihmisyyttä, eikä siitä vapaata järkeilyä ole olemassakaan.

Sarjan 28. osa on juuri sellainen, miksi fanit rakastavat näitä dekkareita.

Satu Rämöllä on kaikki edellytykset nousta pohjoismaisen dekkarin kestotähdeksi.

Miksi Venäjä toimii niin kuin toimii suorastaan tempaa mukaansa.

Kulttuuri on koko ihmiskunnan yhteinen henkinen ja materiaalinen pääoma. Sitä ei saa rajata vain harvojen käyttöön.

Faktapohjainen Kokaiini on niin jännittävä, että sitä lukee sydän koko ajan pamppaillen.

Cozy crime -dekkarissa leppoisuus on uuvuttavaa.

Lähestyvät eduskuntavaalit saavat Ruotsalaisen mysteerin tuntumaan polttavan ajankohtaiselta.

Petja Lähteen Yksi menneisyydestä toimii sinällään, mutta myös pohjustaa huippukiinnostavan asetelman jatkoon.

Miikka Pirisen humaani valokuvanäyttely antaa halveksituille likaisen työn tekijöille kasvot.

Teemoja, vauhtia ja käänteitä riittää tavallista paljon huolellisemmin mietityssä ja rakennetussa jännärissä Tapa hänet ensin.

Palefacelle vasemmistolaisuus on valinta, ei verenperintöä. Halvaantuminen nuorena oli yksi avainkokemuksista, jotka tekivät artistista myös aktivistin.

Taiteilija Tekla Inarin valokuvia ja tekstiä yhdistelevän teoksen Iida Ylämäki päähenkilö on nuori prekaari nainen, joka havainnoi elämää poikkeuksellisella herkkyydellä.

Haihtuneet on mysteerijännäri ilman kunnon mysteeriä ja jännitystä.

Tiina Lehikoinen antaa Eino Leinon routavuosiromaanin nimihenkilölle toisenlaisen äänen.

Rebekka Härkösen Prinsessamekko on välillä hajota liian moneen suuntaan, mutta tyylikkäässä lopussa kaikki loksahtaa kohdalleen.

Joka kalliolle rakentaa ei ole toimintaa toiminnan vuoksi. Taustalla on ajatus miesten naisiin kohdistamasta väkivallasta.

Veteraanitappaja löytää sisältään moraalin pilkahduksen teoksessa Nainen ja veitsi.

Syntiuhrit alkaa ja loppuu vangitsevasti, mutta keskivaiheilla ylipitkän jännärin ote löystyy.

Anu Kaajan romaanissa Rusetti ihmiset esineellistyvät ja esineet inhimillistyvät. Taidemuseoihin, teknobileisiin, kahviloihin ja rakastajiensa luo hakeutuva kertoja etsii tasapainoa boheemin nautinnonhakuisuuden ja yhteiskunnallisen sitoutumisen välillä.

Julma H palaa uudella albumilla juurilleen ja räppää niistä, jotka eivät päässeet koskaan itse kertomaan tarinoitaan.

Lilja Sigurdardóttir tuo näyttämölle yksityisetsivä Áróran, jossa saisi olla vielä enemmän asennemuijaa.

Westön kirjailijaveljekset kirjoittivat yhdessä muistelmallisia esseitä.– Kytkemme kirjassamme yksityisen yhteiskuntaan ja ihmiskohtaloihin, Kjell Westö sanoo.

Huumekauppa ja terrorismi kietoutuvat yhteen koko ajan syvällisemmäksi muuttuvassa Pasilan myrkyssä.

Markku Ropponen on kirjoittanut humoristisia yksityisetsivätarinoitaan nyt 20 vuotta.

Antero Jyränki oli vuotaja, Ydin-lehden entinen päätoimittaja paljastaa puoli vuosisataa pitämänsä salaisuuden.

Taiteilija viihtyy mökillä, ihailee Vysotskia ja haluaisi olla raaempi kirjoittaja.

Venäjä ja Nato ajautuvat sodan partaalle Grethe Bøen Maydayssa, mutta syytä on sekä sysissä että sepissä.

Suomen ensimmäisen somalikirjailijan Nura Farahin uusin teos kertoo maahanmuuttajien kohtaamista näkymättömistä esteistä.

Vaikka bolševikit voittivat sisällissodan, vallankumous päättyi tappioon, kirjoittaa Ville Ropponen arviossaan Antony Beevorin uusimmasta suomennoksesta. Ensimmäisenä suomenkielisenä historiikkina Venäjän sisällissodasta teos puolustaa paikkaansa.

Tutkija Pertti Honkanen päivittää kirjassaan Karl Marxin talousteorioita tähän päivään. Niin finanssikriisit kuin tuloerojen viimeaikainen kasvukin vastaavat filosofin esittämiä ennusteita.

Yhdysvaltalaisen Lauren Groffin neljäs romaani tarjoaa kuvitteellisen version keskiaikaisen mystikkonunnan elämäntarinasta. Unenomaisesti kerrottu tarina pitää otteessaan ja liikuttaa, ja Tero Valkosen onnistunut suomennos tekee kunniaa Groffin omaperäiselle kerronnalle.

Epätasaisen Christian Rönnbackan uusin nousee hänen tuotantonsa kärkeen.

Vakoojakadun hyvä ja vakavasti otettava tarina menee puoliksi hukkaan remellyksen vuoksi.

Olli Jalonen kartoittaa sodanjälkeisen ajan nöyrää henkeä ja laajaa konsensusta, eräänlaista hävinneen maan taktiikkaa.

Lappia hyödynnetään hyvin ja kunnioittavasti tässäkin dekkarissa.

Ajasta ikuisuuteen on psykologisen dekkarin taidonnäyte.

Eristynyt ympäristö ja hieman hukassa oleva henkilö yhdistävät Ari Thorin islantilaiskirjailijan myöhempiin teoksiin.

Suonsilmä alkaa tavallisena dekkarina, mutta muuntuu sitten totaalisesti.

Suomalainen katutaiteilija kritisoi itäistä diktaattoria jo ennen Venäjän brutaalia hyökkäystä Ukrainaan.

Antropologi James Suzmanin kirja Työn historia kyseenalaistaa työn pyhittämisen mielekkyyden aikana, jolloin talouskasvun hedelmät jakautuvat erittäin epätasaisesti ja itseisarvoisen talouskasvun tavoitteleminen on suistamassa planeetan ekologiseen kriisiin.

Kuka tahansa ei päädy kirjailijaksi, joten miten voi päätyä kirjailijaksi työväenluokasta keskiluokkaisen kulttuurin keskelle? Emilia Männynväli (ent. Kukkala) kirjoittaa esseessään työväenkirjallisuuden tulevaisuudesta.

Kirjoittajaparin toinen jännäri asettaa sarjan jatkon vaakalaudalle.

Vuonna 1997 ilmestyi suomalainen trilleri, jota ei olisi suomalaiseksi uskonut. Nimimerkki Ilkka Remeksen Pääkallokehrääjä oli maailmanluokan tasoa oleva jännäri poikkeuksellisen...

Majavateoria on vielä vähän lennokkaampi, äkkiväärempi ja hauskempi kuin kaksi edellistä osaa.