Sosiaalista mediaa uskollisesti seuraavat toimittajat astuvat kerta toisensa jälkeen samaan ansaan. Isot kohuotsikot syntyvät hyvin pienen joukon masinoimana. Näin kävi myös presidentinvaaligallupeja koskevassa kohussa, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Nyt kaikki Iranin kansanryhmät ovat mukana.
Sosialismi antaa vapautta, sanoo tanskalainen poliitikko Pelle Dragsted. Kirjassaan hän esittelee polkua kohti pohjoismaista sosialismia, jossa tärkeintä on tuotantovälineiden demokraattinen hallinta.
Maailma on uudessa ajassa, joka vaatii uudenlaista ulkopoliittista ajattelua, sanoo vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Andersson. Hänen puheissaan korostuvat ulkopolitiikan globaali näkökulma ja usko parempaan tulevaisuuteen.
On paljon puhuvaa, että presidenttiehdokkaista Li Andersson on lähes ainoana puhunut luontokadon ja ilmastokriisin merkityksestä, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Jouni Jussinniemellä on yhä paloa politiikkaan ja vaikuttamiseen.
Brittitoimittaja Luke Harding karkotettiin Venäjältä työnsä vuoksi 2011. Vuonna 2014 hän näki, kuinka Venäjä aloitti sodan Ukrainassa. Täysimittaista sotaa hän on seurannut alusta. Harding on nähnyt Ukrainassa tapahtuneen valtavan muutoksen ja muuttunut myös itse.
Suomen talous on kääntynyt laskuun, myös euroalueen isoissa talouksissa luvut synkkenevät. Lauri Holappa toteaa, että nyt ollaan matkalla kohti itseaiheutettua taantumaa.
Suomen ja Venäjän rajalla kohtaa myös kansainvälinen oikeus ja kysymys sääntöpohjaisesta järjestyksestä. KU pohti maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen kanssa, mitä se oikein tarkoittaa.
Helsingissä rakennushankkeet törmäävät entistä useammin luonnonsuojeluun. Valtavasti julkisuutta on saanut Stansvikin metsän ympärille kietoutunut kiista. Tällaisia kamppailuja on tulossa jatkossa lisää, sanoo Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki KU:n haastattelussa.
Suomi aloitti viime vaalikaudella valmistelut ilmatorjuntajärjestelmästä Israelista. Nyt keskellä Gazan sotaa Suomi vahvisti ostavansa järjestelmän.
Benjamin Netanjahulle Hamasin vallan hiljainen pönkittäminen on ollut keino torpata kahden valtion ratkaisu.
Hallitus lisää byrokratiaa ja arvioi itse, että sen nyt eduskuntaan tuomat leikkaukset siten voivat vähentää nuorten halua kuntoutua.
Väkivalta Lähi-idässä kiihtyy eikä loppua verenvuodatukselle näy. Palestiinan Helsingin-lähettiläälle Taissir al Adjourille konflikti merkitsee myös suurta henkilökohtaista menetystä.
Ekonomisteja tarvitaan talous- ja suhdanne-ennusteiden laatimisen lisäksi myös viestinviejiksi ja julkisuudessa toimiviksi politiikkainfluenssereiksi.
30 vuoden takainen rauhansopimus ei tuonut rauhaa Palestiinaan vaan pikemminkin syvensi Israelin siirtomaavaltaa miehitetyillä alueilla.
SAK:lainen ammattiyhdistysliike on yhtenäisenä valmis nostamaan kierroksia, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen KU:n haastattelussa. Tähän mennessä tehdyt toimenpiteet eivät hänen mukaansa olleet riittäviä, joten seuraavaksi tarvitaan järeämpiä toimia.
Terrorijärjestö Hamas aloitti lauantaiaamuna laajan hyökkäyksen Israeliin. Gazasta ammuttiin tuhansia raketteja Israeliin ja rajan yli hyökänneet taistelijat ovat tappaneet ja siepanneet satoja israelilaisia. KU:n haastattelemat tutkijat sanovat, että Hamasin ja Israelin välinen väkivalta eskaloituu tulevina viikkoina.
– Sitä on mahdotonta kieltää, ettenkö olisi auteur: mulla on yksi tietty tyyli – tai useampi tunnistettava tyyli – joita olen jääräpäisesti noudattanut 40 vuotta tai yli, elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki sanoo KU:n haastattelussa.
Pitkään odotettu Ukrainan vastahyökkäys Venäjää on edennyt erittäin hitaasti kesän aikana. Samalla Yhdysvallat ja Venäjä ovat raottaneet ovia keskinäisille keskusteluille sodan lopettamiseksi. Mitä tapahtuu, jos Ukraina ei voitakaan sotaa?
Yhä punavankien kohtaloita on hämärän peitossa.
Kjell Westö karttoi kauan romaania hänelle hyvin yksityisestä aiheesta – kirjailijan molemmat isoisät kaatuivat talvi- ja jatkosodassa. Sen vuoksi Molly & Henry -romaanista tuli hänen tähän asti raskaimmin koetteleva työnsä.
Lesboksen saari muistetaan vuoden 2015 kaaoksesta. Nyt saaren rannoille saapuvia on vain murto-osa huippuvuosien lukemista. Poliitikot ylpeilevät kehityksellä, mutta sen takaa löytyy väkivaltaan ja ihmisoikeusrikkomuksiin perustuva EU:n rajapolitiikka.
KU kertoo, miten työ kaupassa on muuttunut.
Liki joka kolmas vasemmistoliittoa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänestänyt valitsi sosiaalidemokraatit kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Vasemmistoliitto sai 14 prosenttia alle 45-vuotiaiden naisten...
Helsinkiläinen Kati Peltola seuraa äitinsä jalanjälkiä muistisairaana.
Anna Soudakova kirjoitti vanhempiensa nuoruudesta vivahteikkaasti ja aistivoimaisesti. Se merkitsi samalla surutyötä ja hyvästijättöä.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen ihmettelee uuden hallituksen ihmiskuvaa, joka vaikuttaa perustuvan taloustieteellisille malleille eikä tosielämälle. Sarkkinen vieraili KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa torstaina.
Päätöksiä sotatarvikkeiden toimituksista on tehty salaa, savuverhona sisäpoliittinen eripura. Asekauppa näyttää olleen syynä myös asevarastojen oudoille räjähdyksille eri puolilla maata.
Konservatiiviset osavaltiot purkavat rajoituksia, törkeitä rikkomuksia paljastuu.
Saksan vasemmistopuolue Linke on kriisissä. Puolue oli pudota kokonaan maan parlamentista, minkä lisäksi Linke on sisäisesti hyvin hajanainen.
Vuokrat tuskin laskevat, jos asumistukea leikataan.
Oiva Vedätyksen ensimmäisellä sooloalbumilla käsitellään duunarin arkea, sosiaalisia ongelmia ja ekokatastrofia.
Vasemmistoliitto sai pyynnön lähettää epävirallisia vaalitarkkailijoita Turkin kurdialueelle. Pyynnön esitti Turkin viranomaisten sortotoimien kohteeksi joutunut vasemmistolainen HDP-puolue. Mai Kivelä ja Veronika Honkasalo lähtivät, niin teki myös KU.
Suomalaisista 64 prosenttia suhtautuu myönteisesti maamme EU-jäsenyyteen ja 17 prosenttia kielteisesti, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Vasemmistoliiton kannattajista 75 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti.
Psykologian professori Lea Pulkkinen toivoo, että lapsia koskevat päätökset perustettaisiin tutkimustiedolle.
Varhaiskasvatuksen opettajista on huutava pula.
Tässä artikkelissa käydään läpi pienpuolueiden ja valitsijayhdistysten vaalitulokset ja niiden historiaa sekä arvuutellaan, onko niillä ollut joskus vaikutusta eduskunnan kokoonpanoon.
Heikkenevä huoltosuhde herättää kysymyksiä siitä, kuka jatkossa kasvattaa, hoivaa ja hoitaa kansalaiset. Yhdestä perusasiasta ei päästä yli eikä ympäri: aloille ei riitä tekijöitä, jos niille ei riitä arvostusta – myös kylmän käteisen muodossa.
Suomessa painetun kirjan myynti- ja lainausmäärät ovat romahtaneet. Taustalla ovat finanssikriisi, älylaitteiden yleistyminen ja lukuaikapalvelujen yhä kasvava suosio.
Koulukeskustelussa tuppaa unohtumaan, ettei lahjakkuus ole mikään keskiluokkaisen ihmisen tyyppiominaisuus.
Minja Koskela oli vasemmistoliiton romahtaneen vaalituloksen suurin valopilkku.
Irlannissa ollaan ylpeitä maan puolueettomuudesta, mutta hallitus kaipaa keskustelua turvallisuusratkaisuista muuttuneessa maailmantilanteessa.
Ainoa asia, johon vasemmistoliitto voi oikeasti vaikuttaa, on sen oma toiminta. Tappiot useimmissa vaalipiireissä olivat niin selvät, että niistä on turha syyttää taktista äänestämistä.
Valtiovarainministeriön esitys julkisen talouden sopeuttamistarpeesta on mennyt vahvasti läpi. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà kummeksuu ministeriön katselutapaa.
Puoluekannatusmittaukset eivät kerro eduskuntavaalien tulosta, mutta silti niitä seurataan tarkkaan ja niiden pohjalta tehdään veikkauksia kansanedustajapaikkojen jakautumisesta. Kannatusmittaukset ovat sinänsä...
Kevään vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa edustamaan omia vaalipiirejään, mutta tekemään koko Suomea koskevia päätöksiä. KU kysyi vaikuttajilta ympäri Suomea, millaisina maailma ja politiikka näyttäytyvät eri näkövinkkeleistä ja millaisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin kaivataan eri puolilla maata.
Li Andersson johti vasemmistoliiton vaalivoiton kautta hallitukseen. KU istui opetusministerin kanssa keskustelemaan, mitä edessä oleville ongelmille pitäisi tehdä.
Tammikuussa alkaneet hallituksen vastaiset mielenosoitukset jatkuvat edelleen Israelissa. Yli satatuhatta ihmistä kaduille saanut protestiaalto ei kuitenkaan ole saanut maan pääministeriä Benjamin Netanjahua perääntymään suunnitelmastaan uudistaa maan oikeusjärjestelmää tavalla, joka siirtäisi valtaa tuomioistuimilta hallitukselle.
lehti