KU aloitti vuoden 2021 syksyllä juttusarjan otsikolla Minne menet, vasemmisto? Sarjassa olemme tarkastelleet vasemmistoliiton mahdollisuuksia ja haasteita 2020-luvun suomalaisessa politiikassa. Tässä jutussa tuomme esiin havaintojamme vasemmiston tilasta, suunnasta ja tulevaisuudesta.
Se, että ehdokasnumerot saadaan joulun aatonaattona, ei helpota vaalikampanjointia.
Eksote, Kymsote, Essote, Siun sote. Itäisessä Suomessa on jo kokemusta kuntien yhteisistä sote-palveluista. Silti on tärkeää päästä päättämään, miten ne hoidetaan jatkossa. Juttu on toinen osa sarjassa, joka käsittelee valmistautumista sote-vaaleihin eri puolilla Suomea.
Puolueiden jäsenmäärät ovat kaukana huippulukemista, ja niiden rooli on muuttunut yhteiskunnan muokkaamisesta vaalien käymiseen. Miten tämä kehitys näkyy vasemmistoliitossa, ja mitä sille tarvitsisi tehdä?
Suomessakin on aika ajoin väläytelty ajatusta puolueiden järjestäytymisestä blokkeihin, joilla olisi etukäteen sovittu hallitusohjelma. Vasemmistolle blokkiajattelussa olisi voitettavaa, mutta muualla blokeille ei juuri löydy kannatusta. Toisivatko blokit selkeyttä vai sekoittaisivatko ne sirpaloitunutta poliittista kenttää entisestään?
Minne menet, vasemmisto -juttusarjan viidennessä osassa pohditaan vasemmiston asemaa eriytyvässä Suomessa.
KU:n Minne menet, vasemmisto? –juttusarjan neljännessä osassa tarkastellaan vasemmistoliiton talouspolitiikkaa.
Pohjoisen kolmella laajalla hyvinvointi- eli sote-alueella pohditaan, mitä lähipalvelu jatkossa tarkoittaa.
Vasemmistoliitto voisi olla jopa 15 prosentin puolue, jos sen työntekijöille tärkeät teemat näkyisivät paremmin, sanoo 1 500 duunarin pääluottamusmies.
Meemeistä on tullut poliittinen ilmaisukeino, jolla on mahdollista vaikuttaa jopa vaalituloksiin. Suomeen on viime vuosina tullut useita vasemmistohenkisiä meemikanavia, vaikka kansainvälisesti pidetäänkin juuri uusoikeistoa edelläkävijänä online-yhteisöjen käyttämisessä erityisesti nuorten tavoittamiseen.
uutiskirje 