Helmikuun kuudennen päivän maanjäristysten aiheuttamien tuhojen vaatima uhriluku Turkissa nousee. Sortuneiden kerrostalojen raunioihin hautautuneita ihmisiä on kymmeniätuhansia. Sadattuhannet ovat menettäneet...
Metsien hiilinielut ovat vähentyneet hälyttävästi. Sen näkee maisemassa, sillä avohakkuualueita on paljon.
Julma H palaa uudella albumilla juurilleen ja räppää niistä, jotka eivät päässeet koskaan itse kertomaan tarinoitaan.
KU:n Kaikki Uusiksi -ajankohtaispodcastissa päätoimittaja Jussi Virkkunen, toimituspäällikkö Emilia Männynväli ja politiikan toimittaja Toivo Haimi keskustelevat viikon puheenaiheista sekä ilmiöistä niiden taustalla.
Vartijaväkivalta on kohdistunut useimmiten nuoriin, köyhiin ja ulkomaalaisiin. Sen kohteeksi voi kuitenkin joutua myös keskiluokkainen työssäkäyvä ihminen.
Taiteilija viihtyy mökillä, ihailee Vysotskia ja haluaisi olla raaempi kirjoittaja.
Mihin taide pystyy prekaarin metakapitalismin oloissa?
Jo UPM:n tehdashankkeen suunnitteluvaiheessa oli ilmeistä, että sen myötä seksityö tulisi lisääntymään alueella.
Jemenin sisällissodan loppuminen on kiinni ulkovalloista, mutta kyseessä ei silti ole tutkijan mielestä sijaissota. Naisten osallistaminen ja ruohonjuuritason rauhanrakentaminen voivat luoda pohjan kestävälle rauhalle.
Venäjää ohjaa nykyään konservatismi. Vladimir Putinin hallinto ammentaa valkoisen Venäjän perinnöstä. Aleksanteri-instituutin entinen johtaja Markku Kivinen haluaa olla mukana keskustelussa pohtimassa, miten Venäjän kanssa voidaan jatkossa toimia.
Lääkärit ilman rajoja on järjestö, joka vie apua eri puolille maailmaa. Ukrainan sota on jälleen uusi kriisi, joka on tarkoittanut lisää työtä avustusjärjestöille. KU istui alas Lääkärit ilman rajoja Suomen-maajohtaja Linda Konaten kanssa. Konate kertoi myös, miten kriisien parissa toimiva jaksaa raskasta työtään.
Asukkaat nousevat yhä useammin puolustamaan kaupunkien metsiä, kallioita ja rantoja, jotka uhkaavat jäädä rakentamisen alle. Tuoreeseen kirjaan on koottu aktiivien kokemuksia Helsingin luontokamppailuista.
Oulussa viime vaalien alla paljastuneiden seksuaalirikosten uutisointi on varoittava esimerkki sosiaalisen median vaikutuksesta perinteiseen.
Jalkapallon maailmanmestaruuskisat alkavat Qatarissa, mutta KU:n jalkapalloavustaja ei tällä kertaa rytmitä elämäänsä kisa-aikataulun mukaan. Tänään alkavien kisojen stadionit on rakennettu tyhjästä aavikon keskelle, siirtotyöläisten verellä.
Vuoden 2020 presidentinvaalien tuloksen kiistämisellä trumpilaiset loivat pohjaa tuleville vaaleille.
Ukrainan sodassa ei ole kyse imperialistisen lännen ja anti-imperialistisen Venäjän yhteenotosta. Maailma ei ole jakautunut kahteen kilpailevaan blokkiin, eikä ulkopolitiikan hahmottaminen suurvaltojen välisenä pelinä ole järkevää. Tyrannit ovat tyranneja, vaikka näennäisesti asettuvatkin imperialismia vastaan.
Opposition mukaan hallitus on vienyt Suomen tuhon tielle, kun se on ottanut niin paljon velkaa. Paluu vanhaan talousmaailmaan ei ole mahdollista kriisien aikakaudella.
Mitä heikommin kansa lukee, sitä huonommin demokratia toteutuu.
Yhteiskuntatieteiden tohtori, Turun yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo näkee hoitajien työtaistelussa merkkejä talouspoliittisen keskustelun vaihtoehdottomuudesta. Ylöstalon mukaan hoiva-alan kriisin ratkaiseminen vaatii koko poliittisen talouden uudelleenajattelua.
Tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta on yllin kyllin, mutta se ei vielä kanavoidu toimintatapojen muutokseksi. Samalla ilmastonmuutos pahentaa olemassa olevia mielenterveysongelmia ja aiheuttaa ahdistusta. Elokapinan yhteydessä toimivan Elopsykologit-ryhmän aktivistit sanovat, että psykologialla on paljon annettavaa molempien pulmien ratkaisemisessa.
Täällä hoidetaan paperittomia ihmisiä, joilla ei ole pääsyä julkiseen terveydenhuoltoon. Vapaaehtoisten tavoitteena on tehdä toiminnasta tarpeetonta.
Soiden ojittaminen oli kansallinen operaatio, joka jätti jälkeensä tuottamatonta suometsää. Laskentatavasta riippuen voidaan sanoa, että Suomessa on tällä hetkellä satoja tuhansia, jopa miljoona hehtaaria kannattamatonta suometsää, sanoo Helsingin yliopiston metsätieteiden tutkija Paavo Ojanen.
1900-luvun alun maaseudun rytmi suosi perinnebiotooppiin kuuluvia lajeja. Kaikki muuttui, kun tehoajattelu ja teollistuminen saavutti Suomen. Kärsijöinä ovat muun muassa pölyttäjähyönteiset.
Ympäristötuho Perussa toi ilmi kansainvälisten yritysten aiheuttamat ongelmat. Tulevaisuudessa valtiot ja yhtiöt voidaan haastaa luonnon joukkotuhonnasta oikeuteen.
Vaarunvuori on osa suomalaisen luonnonsuojelun historiaa. Nykyisin suosittu luontokohde on uhanalaisten lehtoluontotyyppien koti, jossa sijaitsee Suomen pohjoisimmat luonnonvaraiset pähkinäpensaat.
Kilpisjärvellä tunturikoivikko on ympäristökriisin kourissa. Mittariperhonen näyttelee tragediassa keskeistä roolia, ja poro näykkii viimeisetkin tunturikoivun vesat pötsiinsä.
Kansan Uutiset sukeltaa luontoon viiden erilaisen ja uhanalaisen luontotyypin voimin. Juttusarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan, mikä on luontotyyppi, millaisessa tilassa Suomen luonto on, ja mitä biologi Tytti Kontula tekisi, jos saisi ehdottoman vallan päättää suojelusta.
KU kävi hyvinvointialueiden tuloksia läpi. Useammalla alueella tilanne näyttää eduskuntavaaleja silmällä pitäen hyvältä, mutta huoliakin on.
Harjoitettujen työllisyystoimien psykologisia vaikutuksia on syytä arvioida uudelleen, osoittaa laaja aineisto työttömien omista kokemuksista.
Etenkin Perun pääkaupunki Limaan keskittyvä vasemmisto on pitkälti hylännyt presidentti Pedro Castillon.
Sunnuntain sote-vaalien tulos on itsetunnon palautus keskustalle, mikä rauhoittanee keskustalaisia hallituspolitiikassa. Vasemmistoliiton kannatuksessa näkyy äänestäjien luottamus puolueeseen sote-asioissa, kirjoittaa politiikan toimittaja Toivo Haimi.
Ihmisten tapaaminen on vaalityön suola. Nyt sitä on ollut tarjolla vain vähän. Paitsi Kainuussa.
KU aloitti vuoden 2021 syksyllä juttusarjan otsikolla Minne menet, vasemmisto? Sarjassa olemme tarkastelleet vasemmistoliiton mahdollisuuksia ja haasteita 2020-luvun suomalaisessa politiikassa. Tässä jutussa tuomme esiin havaintojamme vasemmiston tilasta, suunnasta ja tulevaisuudesta.
Se, että ehdokasnumerot saadaan joulun aatonaattona, ei helpota vaalikampanjointia.
Eksote, Kymsote, Essote, Siun sote. Itäisessä Suomessa on jo kokemusta kuntien yhteisistä sote-palveluista. Silti on tärkeää päästä päättämään, miten ne hoidetaan jatkossa. Juttu on toinen osa sarjassa, joka käsittelee valmistautumista sote-vaaleihin eri puolilla Suomea.
Puolueiden jäsenmäärät ovat kaukana huippulukemista, ja niiden rooli on muuttunut yhteiskunnan muokkaamisesta vaalien käymiseen. Miten tämä kehitys näkyy vasemmistoliitossa, ja mitä sille tarvitsisi tehdä?
Suomessakin on aika ajoin väläytelty ajatusta puolueiden järjestäytymisestä blokkeihin, joilla olisi etukäteen sovittu hallitusohjelma. Vasemmistolle blokkiajattelussa olisi voitettavaa, mutta muualla blokeille ei juuri löydy kannatusta. Toisivatko blokit selkeyttä vai sekoittaisivatko ne sirpaloitunutta poliittista kenttää entisestään?
Minne menet, vasemmisto -juttusarjan viidennessä osassa pohditaan vasemmiston asemaa eriytyvässä Suomessa.
KU:n Minne menet, vasemmisto? –juttusarjan neljännessä osassa tarkastellaan vasemmistoliiton talouspolitiikkaa.
Pohjoisen kolmella laajalla hyvinvointi- eli sote-alueella pohditaan, mitä lähipalvelu jatkossa tarkoittaa.
Vasemmistoliitto voisi olla jopa 15 prosentin puolue, jos sen työntekijöille tärkeät teemat näkyisivät paremmin, sanoo 1 500 duunarin pääluottamusmies.
Meemeistä on tullut poliittinen ilmaisukeino, jolla on mahdollista vaikuttaa jopa vaalituloksiin. Suomeen on viime vuosina tullut useita vasemmistohenkisiä meemikanavia, vaikka kansainvälisesti pidetäänkin juuri uusoikeistoa edelläkävijänä online-yhteisöjen käyttämisessä erityisesti nuorten tavoittamiseen.
Vasemmiston nihkeä suhtautuminen EU-jäsenyyteen on 25 vuodessa vaihtunut vankaksi EU-myönteisyydeksi. KU kävi paikan päällä Strasbourgissa kysymässä vasemmistomepeiltä, mihin suuntaan vasemmisto tahtoo viedä Euroopan unionia. Estääkö vai mahdollistaako EU vasemmistolaisen politiikan tekemisen? Molempia, sanovat vasemmistolaiset euroedustajat.
Puheenjohtaja Li Andersson kaipaa nykyistä laajempaa miespuolista iskujoukkoa, joka ottaisi tehtäväkseen haastaa perussuomalaisia. Haastattelu avaa KU:n ”Vasemmistoliitto, minne menet” -juttusarjan.
Yhdistelmästä tulee räjähdysherkkä silloin kun rokotevastaisuus liittyy radikaalin äärioikeistoon.
Yksittäiset tutkijat ja tutkimusalat ovat yhä useammin häirinnän kohteena. Konservatiivien vastaisku ulottuu heidän eliitiksi leimaamaansa tieteeseenkin.
Kiina-sarjan toisessa osassa pohditaan Kiinan talousnousua. Nyt maa haluaa siirtää taloudellisen painopisteen pois Yhdysvalloista jättimäisen Road and Belt -ohjelman avulla.
Toimittaja Onni Kari tutkailee juttusarjassaan Kiinaa. Sarjan ensimmäisessä osassa pohditaan kommunistisen puolueen merkitystä.
Työviikot olivat Islannissa ennestään erityisen pitkiä, mutta kokeilujen tulokset antavat osviittaa työaikaratkaisuille muissakin maissa.
Isisin sieppaamat jesidinaiset ovat vapauduttuaan hirveän valinnan edessä: he saavat palata takaisin yhteisöönsä vain, jos he hylkäävät pakkoavioliitoissa syntyneet lapsensa.
uutiskirje