Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen arvioi, että ammattiyhdistysliikkeen kevättalven ja kevään mielenilmaukset hallituksen politiikkaa vastaan olivat vasta kamppailun ensimmäinen erä. Lehtonen kutsuukin nyt ay-väkeä pohtimaan, kuinka työntekijäpuoli voisi parhaiten esiintyä yhtenäisenä hallituksen toimien vastustajana.
Pisa-tutkimus on saavuttanut kansainvälisen suursuosion lupaamalla valtioille, että hyvät tulokset konkretisoituvat taloudelliseksi menestykseksi.
Eetu Virén hahmottelee esseekokoelmassaan reittejä ulos minäkeskeisestä kirjoittamisesta ja elämästä. Uusi maailma, uusi kieli ja uudet tavat kokea asioita syntyvät alistettujen kamppailuissa paremman elämän puolesta.
Teatteriopiskelijat esittävät Maratontanssit-klassikon epätoivon vimmaisesti mutta taidolla estradinaan Helsingin kaupunginteatterin pikkunäyttämö.
Vapaaehtoisvoimin toimiva kansainvälinen Echo Library tuo kirjastopalveluita sinne, minne muut eivät niitä tuo – ja missä niitä kipeästi tarvitaan. Vuonna 2016 aloittanut kirjasto ei tavoittele toiminnallaan voittoa, ja sen periaatteita ovat solidaarisuus, rajattomuus ja antifasismi.
Parempaa ruokaa ja sohvia kouluihin. Siitä poikien kanssa töitä tekevä Vili Saarnio aloittaisi.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on julkaissut omat ehdotuksensa julkisen talouden vahvistamiseksi. Yhteensä yli neljän miljardin euron toimenpidelista koostuu pääasiassa verotuksen uudistuksista ja haitallisten tukien karsimisesta.
Post punk -bändi Dragsvik yhdistää henkeäsalpaavan kaunista musiikkia tiukan yhteiskunnallisiin sanoituksiin.
Tampereen yliopiston tutkija Pasi Pyöriä ei usko, että hallituksen työelämää kurjistava politiikka johtaa työllisyyden kasvuun. Tulevaisuus näyttää synkältä, jos linja ei muutu.
Riisitauti, keripukki, tuhkarokko ja syyhy ovat tehneet paluun konservatiivien hallitsemaan Britanniaan.
Ukrainalaisen Sotsialnyi Rukh -kansalaisjärjestön edustajia on viikonloppuna vierailemassa Suomessa vasemmistoliiton ja Rosa Luxemburg -säätiön järjestämässä tapahtumassa. Ukrainalaisaktivistit toivovat suomalaisilta paitsi tukea rintamalle, mutta myös Ukrainan kansalaisyhteiskunnalle jälleenrakentamista varten.
Ennen pidettiin itsestäänselvyytenä, että nuoret olivat vanhempiaan poliittisesti liberaalimpia ja edistyksellisempiä. Nuoret aikuiset eli Z-sukupolvi on kuitenkin kaksi sukupolvea yhdessä: siinä missä naiset kulkevat liberaaliin suuntaan, ovat miehet konservatiiveja. KU kysyi poliittisen historian dosentti Jenni Karimäeltä, kuinka sukupuolittunutta politiikka Suomessa on.
Antonio Negriä (1933–2023) on pidetty vaikeaselkoisena, varmasti syystä, mutta hänen käsitteellinen johdonmukaisuutensa on lopulta varsin selvää.
Jussi Saramo tähtää kesän eurovaaleissa europarlamenttiin. Hän haluaa rakentaa vahvan eurooppalaisen vasemmiston. Vasemmistoliiton puheenjohtajamietintöjen aika on myöhemmin.
Sauli Niinistö oli presidenttinä valtavan suosittu. 1. maaliskuuta hänen seuraajanaan aloitti Alexander Stubb.
”Päästöverotus on toiminut halutulla tavalla.”
Aurinkorannikolla työskentelevä Ana Geranios kertoo KU:n haastattelussa turismifobian syistä.
Suomalaisilla työmarkkinoilla on tapahtunut ja on tapahtumassa poikkeuksellisia mullistuksia. Teollisuuden palkansaajien tänään julkaisemasa raportissa käy ilmi, että työnantajaleiri on käyttänyt pitkälti samoja keinoja ja argumentteja tavoitteidensa saavuttamiseksi jo vuosikymmeniä.
Erilainen reagointi perinteiseen turvallisuusuhkaan ja ilmastokriisiin kertoo paljon arvovalinnoista. Puolustusvoimien lisärahoitus järjestyi hetkessä, mutta ilmasto saa jäädä odottamaan, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Jacques Delors, ranskalainen poliitikko ja Euroopan komission pitkäaikainen puheenjohtaja, kuoli 27. joulukuuta 2023. Hän oli kuollessaan 98-vuotias. Vaikka Delorsin kausi komission johdossa (1985–95) sijoittui aikaan ennen Suomen EU-jäsenyyttä, hänen vaikutuksensa suomalaisten arkeen on ollut huomattava. Nykyaikaisten sisämarkkinoiden isä heijastaa monia modernin vasemmiston kannalta keskeisiä jännitteitä.
Humaanin ja rationaalisen kriminaalipolitiikan aika näyttää olevan ohi, ja tilalle on tullut rangaistuspopulismia, joka ei perustu tutkimustietoon. Näin arvioi tutkija Aura Kostiainen, joka väitteli äskettäin tohtoriksi 1970-luvun rikosoikeuskomitean työstä.
Sosiaalista mediaa uskollisesti seuraavat toimittajat astuvat kerta toisensa jälkeen samaan ansaan. Isot kohuotsikot syntyvät hyvin pienen joukon masinoimana. Näin kävi myös presidentinvaaligallupeja koskevassa kohussa, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Nyt kaikki Iranin kansanryhmät ovat mukana.
Sosialismi antaa vapautta, sanoo tanskalainen poliitikko Pelle Dragsted. Kirjassaan hän esittelee polkua kohti pohjoismaista sosialismia, jossa tärkeintä on tuotantovälineiden demokraattinen hallinta.
Maailma on uudessa ajassa, joka vaatii uudenlaista ulkopoliittista ajattelua, sanoo vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Andersson. Hänen puheissaan korostuvat ulkopolitiikan globaali näkökulma ja usko parempaan tulevaisuuteen.
On paljon puhuvaa, että presidenttiehdokkaista Li Andersson on lähes ainoana puhunut luontokadon ja ilmastokriisin merkityksestä, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Jouni Jussinniemellä on yhä paloa politiikkaan ja vaikuttamiseen.
Brittitoimittaja Luke Harding karkotettiin Venäjältä työnsä vuoksi 2011. Vuonna 2014 hän näki, kuinka Venäjä aloitti sodan Ukrainassa. Täysimittaista sotaa hän on seurannut alusta. Harding on nähnyt Ukrainassa tapahtuneen valtavan muutoksen ja muuttunut myös itse.
Suomen talous on kääntynyt laskuun, myös euroalueen isoissa talouksissa luvut synkkenevät. Lauri Holappa toteaa, että nyt ollaan matkalla kohti itseaiheutettua taantumaa.
Suomen ja Venäjän rajalla kohtaa myös kansainvälinen oikeus ja kysymys sääntöpohjaisesta järjestyksestä. KU pohti maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen kanssa, mitä se oikein tarkoittaa.
Helsingissä rakennushankkeet törmäävät entistä useammin luonnonsuojeluun. Valtavasti julkisuutta on saanut Stansvikin metsän ympärille kietoutunut kiista. Tällaisia kamppailuja on tulossa jatkossa lisää, sanoo Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki KU:n haastattelussa.
Suomi aloitti viime vaalikaudella valmistelut ilmatorjuntajärjestelmästä Israelista. Nyt keskellä Gazan sotaa Suomi vahvisti ostavansa järjestelmän.
Benjamin Netanjahulle Hamasin vallan hiljainen pönkittäminen on ollut keino torpata kahden valtion ratkaisu.
Hallitus lisää byrokratiaa ja arvioi itse, että sen nyt eduskuntaan tuomat leikkaukset siten voivat vähentää nuorten halua kuntoutua.
Väkivalta Lähi-idässä kiihtyy eikä loppua verenvuodatukselle näy. Palestiinan Helsingin-lähettiläälle Taissir al Adjourille konflikti merkitsee myös suurta henkilökohtaista menetystä.
Ekonomisteja tarvitaan talous- ja suhdanne-ennusteiden laatimisen lisäksi myös viestinviejiksi ja julkisuudessa toimiviksi politiikkainfluenssereiksi.
30 vuoden takainen rauhansopimus ei tuonut rauhaa Palestiinaan vaan pikemminkin syvensi Israelin siirtomaavaltaa miehitetyillä alueilla.
SAK:lainen ammattiyhdistysliike on yhtenäisenä valmis nostamaan kierroksia, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen KU:n haastattelussa. Tähän mennessä tehdyt toimenpiteet eivät hänen mukaansa olleet riittäviä, joten seuraavaksi tarvitaan järeämpiä toimia.
Terrorijärjestö Hamas aloitti lauantaiaamuna laajan hyökkäyksen Israeliin. Gazasta ammuttiin tuhansia raketteja Israeliin ja rajan yli hyökänneet taistelijat ovat tappaneet ja siepanneet satoja israelilaisia. KU:n haastattelemat tutkijat sanovat, että Hamasin ja Israelin välinen väkivalta eskaloituu tulevina viikkoina.
– Sitä on mahdotonta kieltää, ettenkö olisi auteur: mulla on yksi tietty tyyli – tai useampi tunnistettava tyyli – joita olen jääräpäisesti noudattanut 40 vuotta tai yli, elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki sanoo KU:n haastattelussa.
Pitkään odotettu Ukrainan vastahyökkäys Venäjää on edennyt erittäin hitaasti kesän aikana. Samalla Yhdysvallat ja Venäjä ovat raottaneet ovia keskinäisille keskusteluille sodan lopettamiseksi. Mitä tapahtuu, jos Ukraina ei voitakaan sotaa?
Yhä punavankien kohtaloita on hämärän peitossa.
Kjell Westö karttoi kauan romaania hänelle hyvin yksityisestä aiheesta – kirjailijan molemmat isoisät kaatuivat talvi- ja jatkosodassa. Sen vuoksi Molly & Henry -romaanista tuli hänen tähän asti raskaimmin koetteleva työnsä.
Lesboksen saari muistetaan vuoden 2015 kaaoksesta. Nyt saaren rannoille saapuvia on vain murto-osa huippuvuosien lukemista. Poliitikot ylpeilevät kehityksellä, mutta sen takaa löytyy väkivaltaan ja ihmisoikeusrikkomuksiin perustuva EU:n rajapolitiikka.
KU kertoo, miten työ kaupassa on muuttunut.
Liki joka kolmas vasemmistoliittoa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänestänyt valitsi sosiaalidemokraatit kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Vasemmistoliitto sai 14 prosenttia alle 45-vuotiaiden naisten...
Helsinkiläinen Kati Peltola seuraa äitinsä jalanjälkiä muistisairaana.
Anna Soudakova kirjoitti vanhempiensa nuoruudesta vivahteikkaasti ja aistivoimaisesti. Se merkitsi samalla surutyötä ja hyvästijättöä.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen ihmettelee uuden hallituksen ihmiskuvaa, joka vaikuttaa perustuvan taloustieteellisille malleille eikä tosielämälle. Sarkkinen vieraili KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa torstaina.
uutiskirje 