Tammikuun puolivälissä 2026 tulee täyteen 80 vuotta elokuvavelho David Lynchin syntymästä ja vuosi hänen kuolemastaan. Kenties synttäreitä vietetään sateenkaaren tuolla puolen, Judy Garlandin ja Marilyn Monroen kera.
Minja Koskela muistuttaa siitä, että hallituksen talouspolitiikka on luokkapolitiikkaa.
Riina Bhatia työskentelee kestävän tulevaisuuden tutkijana Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä. Hän tutkii, miten elää hyvää elämä ilman talouskasvua sekä teknologioiden ja innovaatioiden roolia kasvun jälkeisessä taloudessa. Bhatia toimii myös vihreiden varavaltuutettuna Helsingissä.
Pitkän linjan vasemmistolainen ja Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen haluaa lisää kakun leipojia vasemmistoon. Suomessa tarvitaan jatkossakin metsäteollisuutta ja myös puolustusteollisuutta, hän sanoo KU:n haastattelussa.
Minusta me olemme ansainneet lasin kuohuvaa, kirjoittaa Katri Kiukas.
Äänestäjäkunta muuttuu, mutta ihan tavallisen työn arvostaminen on yhä se, joka erottaa – tai jonka pitäisi erottaa – vasemmisto oikeistosta.
Israelin ihmisoikeusrikoksista paljastuu jatkuvasti lisää yksityiskohtia.
Vasemmistoliitto toi köyhien äänen eduskunnan täysistuntoon.
Petra Rautiainen nostaa sisällissotaromaaninsa keskiöön synnyttävän punaisen naisen lapsineen.
Miksi suomalainen media antaa vuosikymmenestä toiseen yhden oligarkin esittää tiedevastaisia näkemyksiään totena samaan aikaan, kun tavan kansalaisia roimitaan olan takaa?
Vasemmistoliiton varapuheenjohtajisto meni odotetusti uusiksi, kun muuttunut puolue kokousti Vantaalla.
Entä jos kansalliskaarti kaupungeissa, naamioitujen ICE-agenttien iskut, aiheettomat hätätilat, vastustajien pidätykset ja mielipidevaino ovat vasta harjoitusta ja maaperän tunnustelua?
Somalian journalisteja uhkaavat yhtä lailla viranomaiset kuin ääriliike Al-Shabaabin palkkamurhaajat.
Uuden pormestarin ohjelmassa on vuokrien jäädytys, ilmainen bussiliikenne ja maksuton lasten päivähoito. Ohjelma rahoitetaan verottamalla rikkaita.
Alma Tuuva kuvailee arkeaan vaativaksi, mutta aika onnelliseksi.
Keikahduspisteen ylitykset tarkoittavat, että ne maapallon herkät järjestelmät, joista kaikki elämä on riippuvaista, ovat vaarantuneet peruuttamattomasti.
Punainen takapiru vaikenee taistolaisuudesta, koska se ei muka kiinnosta enää. Vuosien 1981–1982 presidenttipeli varmaan sitten kiinnostaa.
Ikiaikainen ei-kanta kääntyi nopeasti talvella ja keväällä 2022. Puolueeseen se ei jättänyt isompia jälkiä.
Vasemmistoliitto on opposition uskottavin vaihtoehto. Veronika Honkasalon mielestä se on syy kannatuksen nousuun.
Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho ei allekirjoita usein kuultua väitettä siitä, että tietoa metsistä ei olisi tarpeeksi, jotta kansallisen ja EU-tason hiilinielu- ja monimuotoisuustavoitteisiin voitaisiin sitoutua.
Yhdysvaltalaisen menestyssarja West Wingin ensiesityksestä tuli viime vuonna kuluneeksi 25 vuotta. Toimittaja Toivo Haimi katsoi sarjan alusta loppuun ja ymmärsi, miksi se on täydellinen fantasiasarja ylemmän keskiluokan politiikkanörteille.
Kulutuksen kyttääminen ei juuri muuta maailmaa, mutta karkottaa kyllä ihmisiä vasemmistosta, kirjoittaa esseessään kirjailija Pontus Purokuru.
Nuorten tekemät ryöstörikokset romahtivat Helsingissä. Poliisi ei siitä juuri hiiskunut. Se ei kerro hyvää poliisista, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Ajatus, että naisen tulee peittää itsensä, juontuu islamin siveyssäännöistä, kirjoittaa kirjailija Sara Al Husaini. Hän muistuttaa kirjoituksessaan, että tasa-arvo kuuluu myös rodullistetuille naisille.
Vuosikymmenien ajan Israel painosti Gazaa rajoittamalla ruoan vientiä, kunnes se siirtyi suoraan nälkiinnyttämiseen.
Jos poliittisen kunnianhimon korkein muoto ja innovointikyvyn kirkkain kärki on se, että naiset jättävät työnsä hoivatakseen lastensa lisäksi myös vanhukset, niin voidaan todellakin jäädä odottelemaan sitä viimeistä, joka sammuttaa valot ”vahvasta ja välittävästä Suomesta”.
Meri- ja ympäristöbiologi Miina Mäki kertoo Itämeren nykytilasta, haasteista ja siitä, miten meren tilaa voitaisiin parantaa.
Milleniumkimallusta seuraavat Idols-tähdet ja muut koko perheen suosikit, mutta myös bilemusiikilla ja suomalaisella poprockilla pyyhkii hyvin. Juttusarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa käsitellään tämän vuosituhannen suosittua musiikkia.
Pitkään Ruotsi näyttäytyi suomalaisille läntisenä onnelana, jossa kaikki on vähän paremmin. Ruotsalaisen sosiaalidemokratian historia onkin pitkä ja kunniakas. Mutta mikä on sen tila tänä päivänä?
”Viiden prosentin tavoite tulee suurella todennäköisyydellä tarkoittamaan leikkauksia muista suomalaisille kriittisistä palveluista.”
Kunta- ja aluevaalien tulos sekä hallituksen kehno gallup-kannatus lisäävät levottomuutta sekä hallituspuolueiden välillä että niiden sisällä, arvioi yliopistotutkija Johanna Vuorelma. Hän myös seuraa tarkasti, mitä tapahtuu, jos hallitus epäonnistuu tavoitteessaan tasapainottaa julkista taloutta.
Trump on hurjalla vauhdilla kääntämässä ympäristönsuojelua Yhdysvalloissa vuosikymmeniä taaksepäin.
Teksti on ennen kaikkea ajattelun väline. Jankutus lukutaidon tärkeydestä on tyhjää puhetta niin kauan kuin yhteiskunnassa ei arvosteta ajattelua ja älykkyyttä – viisaudesta nyt puhumattakaan.
Kuvia palestiinalaisten kärsimyksistä katsoessa herää ajatus, ettei yhdenkään lapsen pitäisi kokea samanlaista enää koskaan, kirjoittaa KU:n tettiläinen Veikko Ropponen.
Euroopan on kilpailtava laadulla eikä bulkilla. Toisin kuin Orpo ja Purra väittävät, tässä kilpailussa julkiset investoinnit ja hyvinvointivaltio eivät ole rasite, vaan valtti, kirjoittaa tutkija Antti Ronkainen esseessään.
Vientivetoinen työmarkkinamalli oli pelkkä kupla, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen KU:n haastattelussa. Hän myös syyttää työnantajapuolta osaamattomuudesta ja ideologisista päämääristä.
Pitkien välimatkojen maassa kaupungistuminen erottaa sukupolvia toisistaan. Miten se vaikuttaa lähteneiden ja jääneiden hyvinvointiin? Entä voisiko se selittää jopa alueellisia hyvinvointieroja? Professori Virpi Lummaa tutkii suomalaisten sukulaisverkostojen vaikutusta hyvinvointiin.
Suomessa lähes satavuotisen työväenlaululiikkeen viimeinen kulta-aika koettiin 1970-luvulla. Mitä työväki – tai ihan vain väki, rahvas, kansa – on sen jälkeen kuunnellut? Kolmiosaisen juttusarjan aloittaa tämä 1980-lukua käsittelevä artikkeli.
Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki analysoi kunta- ja aluevaalien tuloksia KU:n haastattelussa.
Vasemmistoliitolla on hyvät mahdollisuudet palata eduskuntaan vaalipiireissä, joissa viimeksi meni ainoa paikka.
Vaaliviikolla tärkein asia on vaalit.
Israel estänyt kuukauden ajan avun toimittamisen Gazaan. Elintärkeät lääkkeet ovat jälleen loppumassa.
Pienillä paikkakunnilla ei oleteta, että palveluiden pitäisi olla samalla tasolla kuin kaupungissa. Peruspalvelut, hyvät liikenneyhteydet ja työtä siellä kuitenkin saisi olla.
Rasmus Aro tutkii etenkin maantieteellistä polarisaatiota ja on huolissaan sen aiheuttamasta epäoikeudenmukaisuudesta. Suomi on jakautumassa hyvin kehittyviin ja toisaalta rapautuviin seutuihin.
JD Vance, täysiverinen opportunisti vai demokratianvastaisen oikeiston tulevaisuuden toivo? Vai molempia?
Missä on enää tilaa olla epävarma, pohtia perusteellisesti tai jopa vaihtaa mieltään uuden tiedon tai paremman argumentin valossa, kysyy KU:n toimituspäällikkö Emilia Männynväli.
Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on rikottu. Se pitää nyt joko huoltaa kuntoon, tai sitten on todettava, ettei se enää toimi ja siirtyä eteenpäin, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.
Vegaaninen ruoka olisi hyväksi niin ihmisille kuin ympäristölle, sanoo Chocochili-blogin Elina Innanen.
Li Andersson esittää kansainvälistä politiikkaa käsittelevässä esseessään seitsemän poliittista johtopäätöstä, joista yksi on rakentaa Euroopan turvallisuusratkaisut Euroopan varaan.
uutiskirje 