Avainsana: Taustat

Ennen pidettiin itsestäänselvyytenä, että nuoret olivat vanhempiaan poliittisesti liberaalimpia ja edistyksellisempiä. Nuoret aikuiset eli Z-sukupolvi on kuitenkin kaksi sukupolvea yhdessä: siinä missä naiset kulkevat liberaaliin suuntaan, ovat miehet konservatiiveja. KU kysyi poliittisen historian dosentti Jenni Karimäeltä, kuinka sukupuolittunutta politiikka Suomessa on.

Mitä yleissitovuus tarkoittaa ja miksi se on niin tärkeä asia? SAK:n Katja Syvärinen kertoo.

Vasemmistoliiton ehdokaslista osoittaa, kuinka päättäväisesti puolue pyrkii voittamaan toisenkin paikan Euroopan parlamentissa ja kuinka sitoutuneena puoluejohto on lähtenyt vaaleihin.

Rakennusalalla menee nyt huonosti. Rakennusliitto kokosi kuusi julkisuudessa kuultua väitettä rakennusalan tilanteesta ja otti kantaa siihen, ovatko ne totta vai tarua.

Abdulkadir Mohamud tekee ruohonjuuritason työtä, jotta entistä useampi maahanmuuttaja liittyisi ammattiliittoon. Itse hän on ensimmäinen maahanmuuttajataustainen suomalainen, joka on valittu ammattiliiton hallitukseen.

2010-luvulla nähtiin tilanne, jossa vallitsevia talouspolitiikan ideoita haastettiin. Nyt on alkanut imperiumin vastaisku, kun talouskurin puolustajat ovat lähteneet hyökkäykseen.

Konkaripoliitikko Donald Tuskin, 66, johtama oppositio syrjäytti kahdeksan vuotta Puolaa itsevaltaisesti johtaneet kansallispopulistit lokakuussa. Edessä on kuitenkin myrskyisiä aikoja. Hallituskoalitio on ideologisesti kirjava ja edessä oleva tehtävä hyvin vaikea.

Länsimaissa kytee kapina liberaalia demokratiaa ja sen instituutioita vastaan, tuumii Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma. Ajan henki suosii populistisia liikkeitä, jotka asettuvat politiikkaa ja liberalismia vastaan.

Aurinkorannikolla työskentelevä Ana Geranios kertoo KU:n haastattelussa turismifobian syistä.

Syyskuussa pienellä Karibian saarella alkoi kiista yhteisestä joesta. Nyt yhdellä vastarannalla kyräilevät aseistetut sotilaat, toisella heiluvat lapiot.

Pohjoismaista hyvinvointivaltiota pidetään maailman onnistuneimpana yhteiskuntamuotona. Suomessa hyvinvointivaltion kulta-aika on kuitenkin jo ohitse, ja kaikkialla Pohjoismaissa suunta on koko ajan poispäin hyvinvointivaltion ihanteista. Onko hyvinvointivaltiota enää olemassa missään?

Humaanin ja rationaalisen kriminaalipolitiikan aika näyttää olevan ohi, ja tilalle on tullut rangaistuspopulismia, joka ei perustu tutkimustietoon. Näin arvioi tutkija Aura Kostiainen, joka väitteli äskettäin tohtoriksi 1970-luvun rikosoikeuskomitean työstä.

AKT: Kokko löytää työnantajapuolen toiminnan taustalta Mikael Pentikäisen ja Björn Wahlroosin.

Kysymys siitä, onko rikollista kutsua eduskunnan puhemiestä ja presidenttiehdokasta Jussi Halla-ahoa fasistiksi, on noussut ajankohtaiseksi presidentinvaalien yhteydessä. Ny Tid -lehden päätoimittaja Janne Wass selventää käsitteitä ja pyrkii vastaamaan keskeiseen kysymykseen: Onko Jussi Halla-aho fasisti?

Israel kehitti silmittömän tuhoamisen sodankäynnin opiksi Libanonin sodassa 2006.

Professori Janne Seppäsen mukaan journalismin kannattaisi kaivaa esiin, mitä Suomessa tapahtui 2010-luvulla, kun ryhdyttiin rakentamaan uusia digipainotteisia opetussuunnitelmia. Oman haasteensa muodostaa Seppäsen mukaan se, että iso joukko ihmisiä ei edes halua tietää, mikä on totta ja mikä on valhetta.

Nyt kaikki Iranin kansanryhmät ovat mukana.

Sosialismi antaa vapautta, sanoo tanskalainen poliitikko Pelle Dragsted. Kirjassaan hän esittelee polkua kohti pohjoismaista sosialismia, jossa tärkeintä on tuotantovälineiden demokraattinen hallinta.

Tutkija Timo R. Stewart on tutkinut paljon Israelin ja Palestiinan konfliktia. Pitkällä aikavälillä mahdollisia ratkaisuja kriisiin on hänen mukaansa kolme, joista todennäköisin on myös huonoin. Nykytilanne saattaa jatkua, koska mitään muuta ei saada tilalle. Lännen maineelle se on jälleen uusi kolaus.

Brittitoimittaja Luke Harding karkotettiin Venäjältä työnsä vuoksi 2011. Vuonna 2014 hän näki, kuinka Venäjä aloitti sodan Ukrainassa. Täysimittaista sotaa hän on seurannut alusta. Harding on nähnyt Ukrainassa tapahtuneen valtavan muutoksen ja muuttunut myös itse.

KU teki kuusi kysymystä taloustilanteesta Biosion ekonomisti Jussi Ahokkaalle. Hän vastasi.

Rojin Birzoi kaipaa vasemmistolaisia ja muita tasa-arvotoimijoita keskustelemaan vähemmistöyhteisöissä ilmenevistä epäkohdista.Yksi niistä on uskonnollinen väkivalta.

Vasemmistoliiton tappio eduskuntavaaleissa ja oikeistohallituksen aloittaminen ovat synnyttäneet vastareaktion, joka näkyy poikkeuksellisen suurena kasvuna vasemmistoliiton jäsenmäärässä. Miksi nyt liitytään juuri vasemmistoliittoon, ja millaisia puolueen uudet jäsenet ovat?

Koronapandemia. Heti perään Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ja nyt viimeksi Hamasin iskut Israelissa ja niistä alkanut kostonkierre Lähi-idässä. Unkarin pääministeri Viktor Orbán haluaisi ”uuden Euroopan” johdettavakseen.

Tutkimusten mukaan ne, joiden tiedot politiikasta ovat heikoimmat, yliarvioivat kaikkein eniten tietonsa politiikasta.

Suomen ja Venäjän rajalla kohtaa myös kansainvälinen oikeus ja kysymys sääntöpohjaisesta järjestyksestä. KU pohti maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen kanssa, mitä se oikein tarkoittaa.

Helsingissä rakennushankkeet törmäävät entistä useammin luonnonsuojeluun. Valtavasti julkisuutta on saanut Stansvikin metsän ympärille kietoutunut kiista. Tällaisia kamppailuja on tulossa jatkossa lisää, sanoo Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki KU:n haastattelussa.

Moldova tunnetaan muualla Euroopassa huonosti. Maa on kääntänyt katseensa idästä länteen, mutta keskustelu moldovalaisten siirtotyöläisten kohtelusta lännessä on vasta alussa.

Jos Israelin toimet Länsirannalla ja Gazassa jatkuvat kuluneiden viikkojen trendeillä, palestiinalainen yhteiskunta kansallisesti, maantieteellisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti yhtenäisenä entiteettinä lakkaa olemasta. Mitä sanoo ja tekee EU, kysyy politiikan tutkija Bruno Jäntti kirjoituksessaan.

Benjamin Netanjahulle Hamasin vallan hiljainen pönkittäminen on ollut keino torpata kahden valtion ratkaisu.

USA:n seuraavat presidentinvaalit järjestetään tasan vuoden päästä. Joe Biden on ehdolla jatkokaudelle, ja häntä vastassa on mitä todennäköisimmin entinen presidentti Donald Trump KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa toimittajat Sami Lindfors ja Tuomo Hyttinen kertovat, mitä kannattaa erityisesti pitää silmällä, kun yhdysvaltalaiset valmistautuvat vaalikamppailuun.

Puolan vaalien suuri tarina oli valtapuolue Laki ja oikeiston kärsimä tappio. Merkittävä muutos tapahtui myös vasemmistossa.

Viestinnän tutkija Timo Harjuniemi kyllästyi X-palvelun myrkylliseen ilmapiiriin ja liittyi uuteen Bluesky-alustaan. Sieltä hän löysi uuden kaupallisen alustan, joka on kuin kopio vanhasta.

Kun hallitus painostaa hyvinvointialueita karsimaan menojaan, leikkuri voi uhata myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen ennestäänkin vähäisiä avustuksia. Järjestöt tarjoavat ennaltaehkäisevää toimintaa, joka parhaimmillaan vähentää raskaampien palvelujen tarvetta.

Väkivalta Lähi-idässä kiihtyy eikä loppua verenvuodatukselle näy. Palestiinan Helsingin-lähettiläälle Taissir al Adjourille konflikti merkitsee myös suurta henkilökohtaista menetystä.

SAK:lainen ammattiyhdistysliike on yhtenäisenä valmis nostamaan kierroksia, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen KU:n haastattelussa. Tähän mennessä tehdyt toimenpiteet eivät hänen mukaansa olleet riittäviä, joten seuraavaksi tarvitaan järeämpiä toimia.

28 vuotta poliisina työskennellyt Jari Taponen väitteli tänä syksynä valtiotieteiden tohtoriksi. Taposen väitöskirja käsitteli poliisitoiminnan vaikutusta rikollisuuteen ja häiriökäyttäytymiseen. KU kysyi häneltä, miten eri yhteiskunnalliset ilmiöt vaikuttavat rikollisuuteen ja miten rikollisuutta voidaan ennaltaehkäistä.

Suomessa talouspoliittinen keskustelu on usein hyvin yksiäänistä. Toisenlaista ääntä keskusteluun tulee tarjoamaan uusi ajatushautomo. Uuden talousajattelun keskus liittyy osaksi laajaa eurooppalaista verkostoa.

Eurooppa oikeistolaistuu, ja äänestäjät valitsevat yhä useammissa maissa valtaan porvarillisia hallituksia. Maltillinen oikeisto menestyy epävarmuuden ja riskien maailmassa liittoutumalla kansallismielisten kanssa, sanoo Eurooppa-tutkija Timo Miettinen.

Kiinan on ennustettu ohittavan Yhdysvallat maailman suurimpana taloutena vuoteen 2035 mennessä. Ongelmitta ohitus ei kuitenkaan tapahdu. KU keskusteli Kiinan kehityksestä tutkija Tiina Airaksisen kanssa. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa Aasian tutkimuksen vanhempana yliopistonlehtorina.

Moni nuori Beddawin palestiinalaisleirissä Libanonissa suunnittelee muuttoa ulkomaille. Työllistyminen opintojen jälkeen vaikuttaa liian epävarmalta talouskriisistä kärsivässä valtiossa.

STTK:n pääekonomisti arvioi pääministeri Orpon ensimmäinen budjettiesitystä sanomalla, että nyt päämääränä on puhtaasti hyvinvointivaltion murtaminen.

Suomessa käytetään entistä enemmän huumeita. Silti moni poliitikko vannoo vanhan huumepolitiikan nimeen. KU kävi katukierrokselle tutustumassa työhön, jossa etsitään ihmisiä, joita harva haluaa löytää.

Pääluottamusmies on ylpeä työpaikastaan. Maan hallituksesta hän ei sano samaa.

Ukrainan sodan varjossa jihadistinen liikehdintä on jatkanut kehittymistä. Useista takaiskuista ja haasteista huolimatta globaali liike ei kuitenkaan ole kriisin kourissa.

Pitkään odotettu Ukrainan vastahyökkäys Venäjää on edennyt erittäin hitaasti kesän aikana. Samalla Yhdysvallat ja Venäjä ovat raottaneet ovia keskinäisille keskusteluille sodan lopettamiseksi. Mitä tapahtuu, jos Ukraina ei voitakaan sotaa?

Yhä punavankien kohtaloita on hämärän peitossa.

Tekoäly ei ole mitään science fictionia, vaan se on jo läsnä arjessamme, sanoo Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professoriHän johtaa tekoälyn opetusta Suomen tekoälykeskus FCAI:ssa ja toimii suositun Elements of AI -verkkokurssin vastuuopettajana.

Lesboksen saari muistetaan vuoden 2015 kaaoksesta. Nyt saaren rannoille saapuvia on vain murto-osa huippuvuosien lukemista. Poliitikot ylpeilevät kehityksellä, mutta sen takaa löytyy väkivaltaan ja ihmisoikeusrikkomuksiin perustuva EU:n rajapolitiikka.

Petteri Orpon hallitusohjelman talouspoliittinen linja tarjoaa kylmää kyytiä palkansaajille, sanoo palkansaajajärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Hän arvioi, että ”Orponomics”-nimellä kutsutun talousajattelun myötä eriarvoisuus kasvaa varmasti.