Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kuvailee uuden hallituksen politiikkaa julmaksi ja sanoo sen ohjelmaa vanhanaikaiseksi ja klassiseksi oikeistohallitusohjelmaksi. Haastattelussa hän kertoo myös vasemmistoliiton tulevasta presidentinvaalikampanjasta. Andersson vieraili elokuussa KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa.
KU kertoo, miten työ kaupassa on muuttunut.
Järjestöihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät mielenterveysomaisten terveyttä ja hyvinvointia, sanoo Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. Suomessa arvioidaan olevan lähes puoli miljoonaa mielenterveysomaista, joiden hyvinvointiin läheisen psyykkinen sairastuminen vaikuttaa.
Suomessa saatavat perinnöt ja lahjat keskittyvät jo valmiiksi suurituloisille etenkin Etelä-Suomeen. Asia käy ilmi Kalevi Sorsa-säätiön tänään julkaistusta raportista, joka esittää myös ratkaisuja perintöveron ongelmien korjaamiseksi.
”Epäinhimillisin, oudoin ja kylmin”. Näin vasemmistoliiton Andersson kuvailee hallituksen selvitystä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson harkitsee ehdokkuutta ensi vuoden presidentinvaalissa, kertoo STT.
Vantaan Myyrmäestä kotoisin oleva 27-vuotias Maiju Salminen pyrkii vasemmistonuorten puheenjohtajaksi. Vasemmistonuoret valitsee puheenjohtajan liittokokouksessaan Porissa 10.-12. marraskuuta.
Jyväskyläläinen opiskelija ja kaupunkipoliitikko Ira Vainikainen pyrkii vasemmistonuorten puheenjohtajaksi. Vasemmistonuoret valitsee puheenjohtajan liittokokouksessaan Porissa 10.-12. marraskuuta.
Vasemmistonuorten istuva puheenjohtaja, helsinkiläinen Pinja Vuorinen on ehdolla toiselle kaksivuotiskaudelle nuorisojärjestön puheenjohtajana. Vasemmistonuoret valitsee puheenjohtajan liittokokouksessa Porissa 10.-12. marraskuuta.
Liki joka kolmas vasemmistoliittoa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänestänyt valitsi sosiaalidemokraatit kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Vasemmistoliitto sai 14 prosenttia alle 45-vuotiaiden naisten...
Heinäkuussa otsikoihin nousi Amazing Race Suomi -ohjelma, jossa julkisuudesta tuttujen henkilöiden joukkueet matkustavat ympäri maailmaa ja kilpailevat erilaisissa tehtävissä. Ohjelman on määrä alkaa Nelosella lauantaina 30. syyskuuta.
Helsinkiläinen Kati Peltola seuraa äitinsä jalanjälkiä muistisairaana.
Pitkäaikaissairas ei saanut lääkäriaikaa kuukausiin.
Historiallinen. Näin kuvaa Mirka Muukkonen tuoretta pestiään Turun apulaispormestarina.
Hiljennytäänpä hetkeksi tämän äärelle: entinen työmarkkinajohtaja pitää poliitikkojen arvostelua rajuna ulkoparlamentaarisena toimintana.
Kehittyvissä maissa lihavuutta lisäävät jyrkät hintaerot terveellisten ja epäterveellisten ruokien välillä sekä terveellisten ruokien saatavuusongelmat.
Puuhiili on ensisijainen energianlähde 80 prosentille Kampalan asukkaista.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsi suomalaisten ilmastohuolta. Ilmastonmuutoksen yhteys pandemioihin sen sijaan on jäänyt paljolti huomaamatta.
Hallitusohjelman tavoite siitä, että laki määräisi maksimipalkankorotukset, on silkkaa valtiokommunismia.
Elokuun vaalien lähestyessä huoli ihmisoikeuksista ja lehdistönvapaudesta on kasvanut siinä määrin, että asiantuntijoiden mukaan se voi näkyä vaalituloksessa.
He kantavat joka yö selässään kilokaupalla roskalaatikoista löytämäänsä kierrätettävää materiaalia, mutta saavat siitä vain vähän kiitosta.
Veden asema konfliktitilanteissa on muuttumassa, sillä hyökkäykset kohdistuvat aiempaa useammin rakennettuun tai luonnolliseen infrastruktuuriin.
Aurinkoisena kesäaamuna atomipommi räjähti noin 600 metrin korkeudessa Hiroshiman kaupungin keskustan yllä. Se synnytti šokkiaallon, nopeasti liikkuvan korkeapaineilmaseinän. Räjähdyspaine oli valtava.
Asettamalla maailman rikkaimmille globaali varallisuusvero voitaisiin saada suuria summia käytettäväksi köyhien maiden ilmastotoimiin.
Perussuomalaiset ovat asian ytimessä sanoessaan, etteivät he voi kieltää puolueensa ja politiikkansa ydinviestiä.
Nollatoleranssi-mielenosoitus keräsi tuhannet ihmiset vaatimaan sekä ministereiden että koko hallituksen eroa.
Polttopuiden savu sairastuttaa köyhiä naisia El Salvadorissa.
Ensimmäisen viikon itketti, mutta siihen se loppui. – Olen eteenpäin katsova ihminen. En jää vellomaan, eduskunnasta pudonnut vasemmistoliiton Pia Lohikoski sanoo.
Riippumaton media on joutunut ahdinkoon, kun Keski-Amerikan maiden johtajat kahmivat itselleen lisää valtaa.
Perussuomalaisia kumarteleva Petteri Orpo ei tarkkaan ottaen ole lapanen vaan elinkeinoelämän rukkanen, kirjoittaa KU:n toimituspäällikkö Emilia Männynväli.
Ärhäkkäänä tunnetun työntekijäliiton pomo kaipaa sivistynyttä keskustelua ja on huolissaan äärioikeiston noususta.
Hiphopin parista ponnistavalla nuorella artistilla on upea ääni, terävä kynä, ällistyttävä lavakarisma – ja periaatteita.
Maailmanpolitiikan palasia ollaan kovaa vauhtia rakentamassa uuteen uskoon. Kiinan nousu muokkaa vanhaa järjestystä, joka pohjautui Yhdysvaltain hegemonialle. Aiempiin muutoksiin verrattuna nyt uutena asioina pelissä ovat ainakin ekologinen kriisi ja tekoälyn nousu.
Markus Mustajärvi istui 20 vuotta kansanedustajana. Kevään eduskuntavaaleissa Lapista viisi kertaa eduskuntaan valittu Mustajärvi ei enää ollut ehdolla. KU kävi tapaamassa Savukoskella miestä, joka tuntee puolueensa irronneen liikaa juuriltaan.
Vasemmistoliitossa on aloitettu miespoliittisen ohjelman valmistelu. Aloitteen taustalla on joukko vasemmistoliittolaisia miehiä, joiden mielestä suomalainen yhteiskunta kaipaa erityisesti miehille suunnattua ja miesten asemaa parantavaa politiikkaa.
KU haastattelee kuukausittain suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajia ja vallanpitäjiä. Heinäkuun haastateltavana on Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Ylä-Anttila on työskennellyt tehtävässään syyskuusta 2018. Aikaisemmin hän on tehnyt pitkän uran toimittajana ja toimitusten esihenkilönä, ja vuosina 2021-22 hän toimi Palvelualojen työnantajien eli Paltan hallituksen puheenjohtajana.
Tekoälykeskusteluun on alettu hiljalleen herätä. Tekoälystä puhutaan silti usein aivan kuin se olisi keksitty vasta äsken, vaikka oikeasti se on kaikkialla ympärillämme. Algoritmit tulkitsevat käyttäytymistämme ja myös ohjailevat sitä – usein huomaamattamme.
Uudenkaupungin Valmet Automotiven autotehtaan pääluottamusmies Jouni Varjonen on työskennellyt tehtaalla 44 vuotta. KU kysyi Varjoselta, miten työ autotehtaalla on viime vuosikymmenten aikana muuttunut.
Ville-Juhani Sutisen uusi kirja sanallistaa ristiriitaista luontosuhdettamme. Kirjailija kehottaa ihmisiä luopumaan maailmanlopun odottamisesta ja tunnustamaan, että elämme jo nyt raunioiden keskellä.
Se, että sinimusta hallitus pyrkii tekemään sinimustaa politiikkaa, vaikuttaa yllättäneen monet kansalaiset, toimittajat, jopa osan hallituspoliitikoista ja itse pääministerinkin.
Ron DeSantisin teot Floridan kuvernöörinä ovat konservatiiveille riemunaihe, muille ennakkovaroitus.
Vladimir Vysotskin vapautta puolustanut taide on ajankohtaisempaa kuin kenties koskaan.
KU haastatteli vasemmistoliiton piirijärjestöjen puheenjohtajia siitä, pitäisikö vasemmistoliiton asettaa oma ehdokas ensi vuoden presidentinvaaliin. Valtaosa oli sitä mieltä, että oma ehdokas pitää asettaa, mutta ehdokkaasta ei ole yksimielisyyttä.
Haavan ääni kuulostaa lepatukselta, ja sen juurakossa kuhisee. Haavan merkitystä elämän ylläpitäjänä ei ole aina oikein ymmärretty, pohtii tietokirjailija Iiris Kalliola.
Ammattiliitto Pro teki keväällä työehtoihin ja palkkaukseen liittyvän kyselyn metsäyhtiö UPM:llä työskenteleville jäsenilleen. Kyselyn tulokset olivat mykistäviä: neljäsosa toimihenkilöistä on jätetty ilman palkankorotusta ja työpaikoilla voidaan huonosti.
Rumien lukujen ekonomisti meni Tiktokiin.– Ei siellä muita virkahenkilöitä ole, Stina Oksa sanoo.
Kohtaus Aikuiset-sarjan kolmoskaudelta tiivistää hienosti, mistä nykyvasemmisto hakee kannatuksensa.
Elinkeinoministeri Vilhelm Junnila (ps.) erosi tehtävästään perjantaina iltapäivällä. Ministerin eroon johti eriskummallinen tapahtumakulku, kun Junnilan yhteydet äärioikeistoon tulivat julki. Eduskunta ehti jo kerran äänestää Junnilan luottamuksen puolesta, ennen kuin Junnila erosi vapaaehtoisesti.
Junnilasta tuli Suomen historian lyhytaikaisin ministeri. Vasemmistosta arvioidaan pääministerin epäonnistuneen.
Sanomalehdet luovat ammattiin opiskeleville nuorille toiseuttavaa identiteettiä, joka ei vastaa nuorten kuvaa itsestään, selviää JÄLKES-kanssatutkimushankkeesta, joka toteutettiin yhdessä nuorten ammattiin opiskelevien kanssa. Tutkimus toteutettiin vuosina 2021–23 ja sen rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö.
uutiskirje 