Kotimaa

Eduskunta keskustelee keskiviikkona välikysymyksestä.

Ympäri maailmaa toistuu sama ilmiö: suurissa kaupungeissa kannatetaan liberaalia vasemmistoa, kun taas kaupunkien ulkopuolella konservatiivinen oikeisto on vahvoilla. KU kysyi tutkija Theodora Helimäeltä, mikä tämän kahtiajaon aiheuttaa, ja mitkä sen seuraukset ovat politiikalle.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n mukaan hallituksen esitys palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanosta tuo työntekijöille tärkeitä parannuksia, mutta jättää käyttämättä keskeisen keinon perusteettomien palkkaerojen kitkemiseen. SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen sanoo KU:lle, että hallitus alittaa jälleen kerran riman direktiivin toimeenpanossa.

Kun olin 15-vuotias, muutin Helsinkiin ilmaisu­taidon lukioon. Haaveilin näyttelijänurasta, Hesan murteesta, isommista piireistä ja kaikesta siitä, mitä luulin paremmaksi. Kun...

Kymenlaakso on alueellisen kehityksen väliinputoaja. Tätä selittävät ainakin muutokset teollisuudessa ja idänsuhteissa sekä iänaikaiset erot Itä- ja Länsi-Suomen välillä.

Helsingin Vasemmistoliitto täydensi kevään 2027 eduskuntavaalien ehdokasjoukkoaan kahdella uudella nimellä.

Blokkipolitiikasta on tullut blokkaamispolitiikkaa, ja siksi Ruotsia hallitaan nykyään numeroilla eikä aatteilla, kirjoittaa analyysissään KU:n politiikan toimittaja Toivo Haimi.

2010-luvun eurokriisi, siirtolaiskriisi, Venäjän sota Ukrainassa ja viimeisimpänä Ceutan tapahtumat Pohjois-­Afrikassa ovat kaikki osoittaneet heikkouden Euroopan unionin ytimessä. EU ei voi jatkaa nykyisellään, eli tarvitaan uusi visio unionin tulevaisuudesta. Onko vasemmistolla sellaista?

Kansanedustaja Pia Lohikoski arvioi, että taiteen perusopetuksen sosioekonominen ja alueellinen saatavuus on vaarassa heiketä.

Suurituloisten ja yritysten verotuksen kiristäminen kuuluu suomalaisten suosituimpien julkisen talouden sopeutuskeinojen joukkoon.

– YEL pitää saada itserahoittavaksi. Yrittäjien alivakuuttamista ei pidä rahoittaa veronmaksajien taskusta, Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund sanoo.

Puhtaasta perussähköstä lukitaan vuosikymmeniksi valtava osuus yhden ainoan yhdysvaltalaisen teknologiajätin käyttöön.

Eriarvoistuminen on yhteydessä laskeviin oppimistuloksiin, eikä koulu pysty ratkomaan koko yhteiskunnan ongelmia. Peruskoulun anneista mittareille hankalammin taipuvat toimijuus ja osallisuus, tutkijat muistuttavat.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jessi Jokelainen kritisoi jyrkästi sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasen (kok.) väitteitä, joiden mukaan kokoomuksen pitkä linja on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vahvistaminen. Jokelaisen mukaan hallitus on leikannut kuntien valtionosuuksia niin rajusti, ettei koulujen oma venyminen enää riitä paikkaamaan aukkoa.

Kansanedustaja Pia Lohikoski muistuttaa, että leikkaukset synnyttävät kunnille paineen säästää opetuksesta.

Oppimistulokset laskevat. Oppilaat tarvitsevat tukea ja opettajat aikaa opettamiseen, muistuttaa Opetusalan ammattijärjestö.

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen paaluttaa KU:n haastattelussa, että ammattiyhdistysliikkeellä on pitkä muisti. Palkansaajien ostovoima ei ole parantunut hallituksen toimien vuoksi, vaan niistä huolimatta.

Vasemmistoliitto on Ylen kannatusmittauksessa suositumpi kuin kertaakaan mittaushistorian aikana. Talouspolitiikassa puolue on monille vasemmistolaisille ainoa vaihtoehto, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Miljoona paikalliseen varautumiseen tuntuu kosmeettiselta, kun samaan aikaan puretaan juuri niitä rakenteita, jotka ovat resilienssiä ylläpitäneet, kirjoittaa Emilia Männynväli.

STEA-avustusta saaneista järjestöistä peräti 40 prosenttia piti todennäköisenä tai mahdollisena, että koko järjestön toiminta lakkaa seuraavan kahden vuoden aikana. Lisäksi yli neljäsosa vastaajista piti konkurssia todennäköisenä tai mahdollisena.

– Hallituksen kovapäisyys kostautuu, SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà lataa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja muistuttaa, että suomalaiset köyhät ja kipeät maksavat pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) suuryrityksille antaman verolahjan.

– Pitäisi olla selvää, että kansanmurhaa toteuttavan valtion kanssa ei käydä asekauppaa tai tehdä puolustusyhteistyötä, kansanedustaja Mai Kivelä sanoo.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat rakentaneet osaltaan suomalaista hyvinvointivaltiota. Viimeaikaisissa muutoksissa niiden itse perustaman Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus on vaihtunut valtion budjettirahoitukseen. Järjestöjen pelot rahoituksen politisoitumisesta ovat nykyisen hallituksen aikana käyneet toteen.

Teollisuusliitto vaatii valtio-omistajaa puuttumaan Kotkan akkumateriaalitehtaan työmaan epäkohtiin.

– Kyse on jälleen kerran täysin ideologisesta päätöksestä, jossa yhteiskunnan heikko-osaisimpia halutaan kurittaa, kansanedustaja Mai Kivelä syyttää.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen odottaa politiikan syksystä kireää, sillä hallitus valmistelee uusia soteleikkauksia. Kesätapahtumissa puoluetta kohtaan osoitettu kiinnostus herättää silti toiveikkuutta ensi kevään eduskuntavaaleja ajatellen.

– Jos yleisavustus viedään äkillisesti, vastuullisinkin työnantaja on vaarassa ajautua tilanteeseen, jossa lakisääteiset velvoitteet kaatavat koko järjestön, EHYTin toiminnanjohtaja Juha Mikkonen sanoo.

Pirkanmaan vasemmistoliitto on nimennyt ehdokaslistalleen viisi uutta nimeä ensi kevään eduskuntavaaleihin. Puolueella on nyt vaalipiirissä 16 nimettyä ehdokasta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kertoo KU:lle, että puolueen teltoille on tänä kesänä tullut ennätysmäärä ihmisiä. Ensi viikolla alkavalla eduskunnan syyskaudella puolue aikoo keskittyä talouteen ja turvallisuuteen, mutta pitää edelleen tapetilla myös ilmastonmuutosta ja tekoälyä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää neljää toimenpidekokonaisuutta työelämän uudistamiseksi tekoälyn aikakaudella. Puolue vaatii muun muassa laajaa työajan lyhentämisen kokeilua.

Vasemmistoliiton teltoilla Keski-Suomessa on käynyt tavallista enemmän väkeä, ja puolue kiinnostaa nyt ihmisiä enemmän kuin aikaisemmin. Taustalla on tyytymättömyys Orpon–Purran hallituksen talouspolitiikkaan, arvioi jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Matleena Käppi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Jyväskylässä kuultiin täyslaidallinen kritiikkiä pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikkaa kohtaan. Kansanedustajien puheenvuoroissa käsiteltiin koulutusleikkauksia, sote-rahoitusta, perustuloa, alueellista eriarvoisuutta, hoivaa, ympäristöä ja puolustushankkeiden rahankäyttöä.

Uudet sote-leikkaukset johtaisivat hoitajien ja muun sote-henkilöstön massairtisanomisiin myös ensi vaalikaudella, varoittaa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen.

– Kun Suomeen hankitaan tulevina vuosikymmeninä uusia junia ja raitiovaunuja, meidän pitää huolehtia siitä, että täällä säilyy myös kyky suunnitella, kehittää ja valmistaa niitä, Miikka Kortelainen sanoo.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan mukaan yksikään puolue ei tule toteuttamaan velkajarrun vaatimaa 8–11 miljardin euron nettosopeutusta. Puolue esitteli keskiviikkona Jyväskylässä oman yhdeksän miljardin euron keinokorinsa, joka nojaa verotuloihin leikkausten sijaan.

Jos maapallon ympäri vedetään linja 27°E kohdalta, puolikkaiden välillä toteutuu kolmen erillisen muuttujan symmetria. Pyysimme fyysikko Jouni Räisästä arvioimaan tutkimustulosta.

Suomessa on tällä hetkellä yli 350 000 työtöntä, joista lähes 150 000 on pitkäaikaistyöttömiä.

Kehitysvammaliitto vaatii, että hallituksen budjettiriihessä kohtuullistetaan sote-järjestöjen avustusleikkauksia.

Äärioikeistolaisen AfD:n nousu Saksassa ei ole poikkeus vaan oire laajemmasta järjestelmän rapautumisesta, jota perinteiset puolueet eivät enää kykene hallitsemaan, kirjoittaa analyysissaan KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Ylen tänään julkaiseman kyselyn mukaan juuri minkään puolueen kannattajat eivät toivo nykyisen hallituspohjan jatkavan. Sosiaalidemokraattien kannattajista yli kaksi kolmesta haluaa SDP:n johtaman hallituksen, jossa on mukana vasemmistoliitto.

Vasemmistoliitto on asettanut uusia ehdokkaita kevään 2027 eduskuntavaaleihin Helsingin vaalipiirissä.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski ratkaisisi soten rahoituskriisin oikeudenmukaisella verotuksella ja riittävillä resursseilla.

SDP:n Aki Lindén ehdottaa miljardin leikkausta hyvinvointialueiden rahoitukseen. Vasemmistoliiton Olli Kohonen varoittaa, että kyse olisi rajusta leikkauksesta suoraan ihmisten peruspalveluihin.

Neuvottelut voivat johtaa 16 henkilön irtisanomiseen. A-klinikkasäätiössä työskentelee 49 asiantuntijaa.

Siirtymä moninapaiseen maailmanjärjestykseen on käynnissä. BRICS-mailla on siinä avainrooli, mutta samalla niillä on jalka monen oven välissä.

Vasemmistoliiton kovin kannatusnousu on pysähtynyt, mutta puolueella on edelleen monta syytä olla tyytyväinen. Kun katsoo punavihreää blokkia, sekä optimisti että pessimisti löytävät perusteluita näkemyksilleen, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Minja Koskela arvioi, että käsiin räjähtävät tuloerot ja joukkotyöttömyys ovat Orpon hallituksen karu perintö.

Palvelut uhattuina pääkaupunkiseudulla: Espoon ja Vantaan yt-neuvotteluissa voi kadota 500 työpaikkaa.

Suomalaisten kokemukset hyvinvoinnistaan ovat eriytyneet voimakkaasti 2020-luvulla, kertoo tuore raportti.