Miten elää maassa, joka on läpikotaisin korruptoitunut? Korruptionvastaisen taistelun hitaus rassaa Ukrainassa vallankumouksen jälkeen muutoksiin uskonutta kansaa.
Peruskoulun jälkeen maahanmuuttajataustaisista nuorista 25 prosenttia jää työelämän tai koulutuksen ulkopuolelle. Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankeen työelämäpilotti Job’d luo uutta työtä ja auttaa nuoria saamaan ensimmäisiä kokemuksia työelämästä.
Uuspolitisoitumisen aikana taiteilijat keskittyvät vähemmistöjen puolustamiseen, sanoo Pilvi Porkola.
Tigrisvirran jakamalla kaupungilla on kahdet kasvot. Taistelujen seuraukset vaikuttavat edelleen pahoin tuhoutuneella länsipuolella, kun taas idässä tavallinen elämä on palautumassa.
Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi kertovat, mikä teknokraattisessa liberaalissa edistysmielisyydessä mättää.
Ammattiliittojen oikeuteen viemistä riita-asioista selkeä enemmistö koskee järjestäytymättömiä yrityksiä. Kansan Uutiset kysyi asiaa neljältä liitolta.
Syyrialainen elokuvaohjaaja Raed Zeno on lapsuudestaan saakka nähnyt, miten miesten määräävä asema vahingoittaa naisia. Nykyisin hän pyrkii kaikessa taiteellisessa työssään vahvistamaan naisia. Työn alla on dokumentti, jonka päähenkilö joutuu vankilaan ja uuteen maahan, muttei koskaan lakkaa uskomasta vapauteen.
Suomessa mehiläiset pärjäävät, mutta täälläkin luonnonvaraisten mesipistiäisten kannat taantuvat. EU on kieltämässä mehiläisille haitalliset neonikotinoidi-hermomyrkyt peltoviljelyssä, mutta ravinnollemme elintärkeiden pölyttäjien suojelu vaatisi pitemmän päälle koko viljelykulttuurin muuttumista.
Turkin koulujärjestelmä pyrkii kasvattamaan kuuliaisia kansalaisia nationalistis-konservatiiviselle valtiolle. Sinnikäs matemaatikko Ali Nesin uskoo yhä itsenäisen ajattelun voimaan.
Ikiaikaiset mielikuvat mystisestä ahtaajien ammattikunnasta elävät sitkeässä, mutta konkari Kimmo Kottonen puhuu nykyajan tasa-arvoa ja yhtenäisyyttä suosivista satamajätkistä.
Ihmiset solvaavat toisiaan internetin julkisilla foorumeilla ja henkilökohtaisissa viesteissä.
– Kaikki mahdollinen pyritään avaamaan kilpailulle kovalla vauhdilla ja tekemään isoja yhtiöjärjestelyjä kuvailee SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen. ”Ideologisten kvanttihyppyjen” sijaan liikennepolitiikkaan tarvittaisiin taas Merja Kyllösen ministerikauden aikaista pragmaattisuutta, Hievanen vertaa.
Useat tiedotusvälineet ovat vetäneet toimittajansa duumasta vastalauseena sille, ettei ahdistelijan toimiin ole puututtu.
Toukokuun alussa 1918 elettiin sisällissodan synkimpiä hetkiä. Hennalan vankileirillä teloitettiin 216 naista. Teloitusten taustalla vaikutti väkevästi rotuhygienia. Ennen teloitusta naiset raiskattiin. Vankeja – myös lapsia – näännytettiin nälkään ja janoon, piestiin ja nöyryytettiin. Hennalan tapahtumat on musta läikkä, josta on vaiettu vuosikymmeniä. Väitöskirjatutkija Marjo Liukkosen teos Hennalan naismurhat 1918 tuo julki ensi kertaa leirin naisvankien kohtalon.
Riitta Suhonen rakensi, teki töitä ja harrasti Kulttuuritalolla.
Poliisin näppituntuma perustuu liian usein yleistyksille ja rodullistaville oletuksille.
Viime vuoden kesäkuusta lähtien Qatar on ollut arabinaapureidensa kauppasaarron kohteena. Qatar on selviytynyt järjestämällä ruoan tuonnin muita reittejä pitkin. Intian niemimaan kauppiassuvut ovat tilaisuuden saatuaan lisänneet tuoreiden elintarvikkeiden vientiä Qatariin.
Venäjä ei ole uhitellut Suomelle sotilaallisesti, mutta se on varoitellut mahdollisen Nato-jäsenyyden seurauksista.
Uudelleen valittu Venäjän presidentti Vladimir Putin taistelee monen tulen välissä. Sisäpoliittisten ongelmiensa lisäksi kansainväliset kriisit Venäjän ympärillä eivät ota laantuakseen. Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ei usko, että Putin voisi vetäytyä pahimmastakaan eli Itä-Ukrainan kriisistä, koska hän menettäisi kasvonsa.
Valheet leviävät, vaikkei ihmisten enemmistö niihin usko. Usein niiden liikkeellelaskijana toimii perinteistä faktapohjaista journalismia muistuttava vastamediasivusto. Suomen tunnetuin vastamediasivusto on MV-lehti.
2020–30-lukujen Helsinki merkitsee pikaratikoita, pilvenpiirtäjiä, uusia asuinalueita ja lähiöiden elävöittämistä. Sosiaalisesta sekoittumisesta halutaan pitää kiinni.
Hallitus haluaa Suomeen tiedustelulait, ja se haluaa ne hyvin nopeasti. Eduskunta käsittelee parhaillaan tiedustelulakipakettia.
Suomessa on potentiaalia tehokkaaseen muovin keräämiseen, mutta kierrätystä edistäviin investointeihin kannustava ympäristö puuttuu edelleen.
Hallitus toivoo osaajien virtaa Suomeen, mutta toreilla räyhäävät rasistit eivät ole vetonaula.Turvapaikanhakijoista löytyy koulutettuja ihmisiä, mutta hallitus kohtelee kaikkia tasapuolisen tylysti. Edes oma menestyvä yritys ei takaa oleskelulupaa.
Ilmastopakolaisuus ei ole ohimenevä kriisi, mutta Suomen hallituksen kehitysyhteistyössä ympäristö- ja luonnonvara-asiat ovat jääneet sivurooliin.
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ei ole mainittavasti vaikuttanut vammaisten asemaan Suomessa. Sopimuksen toteutumisesta on raportoitava kesäkuussa vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle.
Autonomiset liikkeet ennakoivat yhteiskunnan muutosta ja nostavat keskusteluun tärkeitä teemoja, kuten perustulon, siirtolaisuuden tai veganismin. Ensin marginaalissa olevista teemoista tulee valtavirtaa, sanovat kirjan Suoraa toimintaa kirjoittaneet Anton Monti ja Pontus Purokuru.
Kirjailijan mukaan #metoo-kampanja on ollut helpottava: enää ei jakseta hämmästellä, että miksi se Peura aina vain työstää niitä tarinoitaan ihmismielen nurjalta puolelta. Nyt kaikki puhuvat ahdistelusta ja hyväksikäytöstä. Peura on kirjoittanut teemasta On rakkautes ääretön -teoksesta asti. Se julkaistiin vuonna 2001.
– Kaikessa mikä koskee köyhyyttä ja tuilla elämistä ja työttömyyttä, todistustaakka kääntyy yhtäkkiä toisinpäin. Aktiivimalli esimerkiksi sallii rangaista työtöntä vaikka häntä ei voitaisi osoittaa syylliseksi, sanoo Martin-Éric Racine.
Tammisaaren vankileiri oli Suomen modernin historian suurin humanitaarinen katastrofi. Leirillä kuoli muutamassa kuukaudessa yli 3 000 punavankia.
Akseli Koskela vuonna 1918 ja tämän vuosikymmenen jihadisti jakoivat saman kokemuksen, sanoo tutkija Karin Creutz.
– Edelleen on merkitystä, että jollain kauniilla ja koskettavalla, ja myös tiedollisesti osuvalla tavalla nämä asiat otetaan esille, sanoo Suomen sisällissotaa tutkinut oikeushistorian professori Jukka Kekkonen.
Perjantai-iltaisin irakilaisperheet nauravat tv:n ääressä, kun satiirinen al-Basheer-ohjelma vitsailee rohkeasti vaikeistakin aiheista kuten politiikasta, korruptiosta, uskonnollisista johtajista ja terrorismista.
Aivoverenvuodon jälkeen Johanna Pakarisen elämä muuttui, muttei huonommaksi.
Kjell Westö yllättyi itsekin, miten vahvasti hän kuvaa kirjoissaan luokkaeroja. Yksi hänen mieliaiheensa on työväestön sivistyksennälkä. Hänen kauhuskenaarionsa on, että lukemisesta tulee eliitin yksinoikeus.
Tamim on masentunut eikä pääse kiinni työhön eikä opiskeluun. Ali Shah kertoo, että Suomessa hän näki painajaisia palauttamisestaan; nyt kun palautus on totta, hän viettää pitkiä aikoja ravintolassa istuen, sillä hän pelkää kulkea kaupungilla. Tamim ja Ali Shah pakkopalautettiin Suomesta Afganistaniin muutama kuukausi sitten.
Yhteiskunnan moninaistuminen haastaa suuriin massoihin ja yksinkertaisiin malleihin perustuvan politiikan. Vasemmisto ei ole pysynyt kehityksessä mukana, sanoo filosofi Ruurik Holm.
Ylimpien tuloluokkien veroparatiisikohtelu kannattaisi lopettaa ja investoida siitä saadut tulot julkisiin palveluihin, sosiaaliturvaan, ja muihin kasvua vahvistaviin kohteisiin, taloustieteen professori Matti Tuomala linjaa.
– Kouluttamaton nuori mies alkaa olla suuri turvallisuusuhka monilla tahoilla, ja sen tiedon pitää herättää meidät kaikki, sanoo vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen. Hänelle ydinkysymyksiä ovat ihmisyys, rauha, kansainvälinen solidaarisuus ja liennytys.
Birgitta Starast ja Tiina Uimonen valmistautuvat Suomen ensimmäisiin pyörätuolitanssin Mega-Dance-kilpailuihin.
Osakkeiden ja asuntojen hinnat on pumpattu liian korkeiksi. Pekka Korpisen mukaan on vaara, että ne romahtavat vastaavasti.
Itsensä vasemmistolaisiksi tai ulkopuolisten vasemmistolaisiksi hahmottamien puolueiden ja poliittisten liikkeiden merkitys on empiirisesti vähäinen, mutta jaolla vasemmistoon ja oikeistoon on edelleen analyysivoimaa. Vasemmiston vaikuttavuus tuntuu olevan kiinni siitä, että sillä on jokin toisenlaiseen tulevaisuuteen viittaava horisontti. Näin arvioi filosofi Tuomas Nevanlinna vasemmiston roolia.
Oikeusapulain muutos viime vuonna vei mahdollisuuden maksuttomaan avustajaan. Sen saa vain ”painavista syistä”.
Useat selvitykset osoittavat Suomen nykyisen yritystukijärjestelmän tehottomaksi. Tutkijat karsisivat tukia ja kohdentaisivat niitä uudelleen. Hallitus pohtii asiaa ensi viikolla budjettiriihessä.
Liittymispäätös on yhtä voimakas tunne kuin rakastuminen, kirjoittaa tietokirjan nuorista jihadisteista julkaissut Kristiina Koivunen.
Esikoiskirjailija Garth Greenwell kirjoittaa seksuaalisuudesta, halusta ja himosta konstailemattomasti ja rosoisen runollisesti.
Valtavirran laulujen laulaminen ei sovi julkistalouden professori Markus Jäntille. Talouspoliittisessa keskustelussa jyräävät oikeamieliset. Poliittinen ohjaus painaa virkamiehiä.
Vuodesta 1979 lähtien alkoholi on ollut laitonta Iranissa. Asiasta ei ole käyty julkista keskustelua, ei edes ennen toukokuun 19. päivän presidentinvaaleja. Siitä huolimatta Iraniin salakuljetetaan joka vuosi miljoonia litroja alkoholia.
Jatkuva pelko oman aseman menettämisestä tuottaa stressiä ja putkinäköisyyttä, varoittaa professori Juha Siltala.
Istanbul
Ympäristöarvoista ei piitata, kun valtavilla megaprojekteilla tehdään 15 miljoonan asukkaan
Istanbulista ”maailmanluokan” kaupunkia.
uutiskirje 