Avainsana: digilehti

Westön kirjailijaveljekset kirjoittivat yhdessä muistelmallisia esseitä.– Kytkemme kirjassamme yksityisen yhteiskuntaan ja ihmiskohtaloihin, Kjell Westö sanoo.

Mihin taide pystyy prekaarin metakapitalismin oloissa?

Ymmärrys äänestämättömyydestä on parantunut huimasti tutkimusten myötä. Enää ei puhuta laiskoista äänestäjistä. Ylenmääräisen äänestäjien patistelun sijaan tunnistetaan, että kyse on syvästi rakenteellisesta ongelmasta, sanoo Helsingin yliopiston valtiollisen tiedekunnan varadekaani Hanna Wass.

Suomen ensimmäisen somalikirjailijan Nura Farahin uusin teos kertoo maahanmuuttajien kohtaamista näkymättömistä esteistä.

Vaikka bolševikit voittivat sisällissodan, vallankumous päättyi tappioon, kirjoittaa Ville Ropponen arviossaan Antony Beevorin uusimmasta suomennoksesta. Ensimmäisenä suomenkielisenä historiikkina Venäjän sisällissodasta teos puolustaa paikkaansa.

Tutkija Pertti Honkanen päivittää kirjassaan Karl Marxin talousteorioita tähän päivään. Niin finanssikriisit kuin tuloerojen viimeaikainen kasvukin vastaavat filosofin esittämiä ennusteita.

Pohjois-Georgiassa, Venäjään rajoittuvilla Kaukasusvuorilla, kohtaavat ikivanhat perinteet ja moderni maailma.

Vasemmistoliiton tulevaisuus on kiinni seuraavasta puheenjohtajasta Li Anderssonin jälkeen. Puolueella on yleensä ollut sitä itseään suositumpi puheenjohtaja, mutta nyt seuraajalla ovat täytettävänään erityisen suuret saappaat, KU:n politiikan toimittaja Kai Hirvasnoro kirjoittaa viimeisessä jutussaan.

Politiikan toimittajilla ei viime aikoina ole ollut tylsää. Hallituksen työskentelytapana on ollut riidasta toiseen eteneminen, mikä on tuonut paitsi paljon...

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei ole enää kiinni rahasta tai teknologiasta, vaan kyse on poliittisesta tahdosta. Jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5 asteeseen, on ajattelutavan muututtava. Hiilineutraali arki voi myös olla monin tavoin nykyistä parempaa, sanovat KU:n haastattelemat asiantuntijat.

Lääkärit ilman rajoja on järjestö, joka vie apua eri puolille maailmaa. Ukrainan sota on jälleen uusi kriisi, joka on tarkoittanut lisää työtä avustusjärjestöille. KU istui alas Lääkärit ilman rajoja Suomen-maajohtaja Linda Konaten kanssa. Konate kertoi myös, miten kriisien parissa toimiva jaksaa raskasta työtään.

Olli Jalonen kartoittaa sodanjälkeisen ajan nöyrää henkeä ja laajaa konsensusta, eräänlaista hävinneen maan taktiikkaa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jälleen kiihdyttänyt puheita YK:n ongelmista. Maailmanjärjestö on ollut kyvytön puuttumaan sotaan, koska Venäjä voi turvaneuvoston pysyvänä...

Miia Apukka kirjoitti romaanin isoisästään Eelis Apukasta, joka loikkasi vuonna 1931, mutta onnistui pakenemaan takaisin Suomeen kolme vuotta myöhemmin.

Paavo Arhinmäki (vas.) istui Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa reilut 15 vuotta sitten, kun Laajasalon Stansvikin metsäalueelle alettiin suunnitella rakentamista osayleiskaavassa. Hän pyöräili...

Timo Sandbergin historiadekkarit muuntuvat näyttäväksi spektaakkeliksi kahtiajakautuneesta kaupungista. Kostonkierre-näytelmä on hieno valinta, mutta se jää tulkinnoiltaan kesyksi.

Asukkaat nousevat yhä useammin puolustamaan kaupunkien metsiä, kallioita ja rantoja, jotka uhkaavat jäädä rakentamisen alle. Tuoreeseen kirjaan on koottu aktiivien kokemuksia Helsingin luontokamppailuista.

Istuvan hallituksen toiseksi suurin puolue on ollut koko hallituskauden ajan sen heikoin lenkki. Suositun ja vaikutusvaltaisen puolueen asemaan tottunut keskusta...

Maailmalla viime vuosina lisääntynyt autoritäärisyys ja viimeisimpänä käänteenä Ukrainan sota ovat muuttaneet sävyn, jolla demokratiasta keskustellaan. Demokratiasta on yhtäkkiä tullut...

Lappi kuusi, Oulun vaalipiiri 18. Tulevissa eduskuntavaaleissa maantieteellisesti valtavalta alueelta valitaan 24 kansanedustajaa. Samaan aikaan Helsingissä tarjolla on 23 ja...

Suomessa vanhemmuus on politiikalla ja rakenteilla tehty verrattain helpoksi. Silti syntyvyys on ollut jo yli vuosikymmenen laskussa. Syntyvyyteen vaikuttaminen politiikalla on vaikeaa, sillä kysymys on ihmisten henkilökohtaisista valinnoista.

Nakkilalainen kansanedustaja Jari Myllykoski on istunut eduskunnassa pian 12 vuotta. Ensi vuoden vaaleissa häntä ei kuitenkaan enää nähdä ehdokkaana. Politiikan lisäksi Jari Myllykosken elämässä tärkeitä asioita ovat olleet ammattiyhdistysliike, hevosurheilu ja musiikki, mutta minkälainen mies kokonaisuudesta muodostuu?

Niin se aika rientää. Alkukesän 2019 riehakkaista tunnelmista on pian 3,5 vuotta. Juha Sipilä oli kaatanut oman hallituksensa ja oikeistopolitiikka...

Qatar on maailman rikkain maa, maailman toiseksi suurin aseiden ostaja ja yksi Volkswagenin suurimmista omistajista. Ainakin 6 500 siirtotyöläistä on kuollut Qatarissa sen jälkeen kun maalle myönnettiin jalkapallon MM-kisat.

Jalkapallon maailmanmestaruuskisat alkavat Qatarissa, mutta KU:n jalkapalloavustaja ei tällä kertaa rytmitä elämäänsä kisa-aikataulun mukaan. Tänään alkavien kisojen stadionit on rakennettu tyhjästä aavikon keskelle, siirtotyöläisten verellä.

Suomi ja Ruotsi jättivät jäsenhakemuksensa sotilasliitto Natoon toukokuussa. Pian sen jälkeen Turkin yksinvaltainen presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti, että sillä...

Edustuksellinen demokratia ei ole täydellinen järjestelmä, mutta hymistelyn sijaan sitä on koko ajan kehitettävä, sanoo KU:n haastattelema demokratiatutkija Laura Thornton. Thornton toimii johtajana Alliance for Securing Democracy -hankkeessa, joka toimii USA:ssa päämajaansa pitävän Saksan Marshall-rahaston alla.

Suomalainen katutaiteilija kritisoi itäistä diktaattoria jo ennen Venäjän brutaalia hyökkäystä Ukrainaan.

Antropologi James Suzmanin kirja Työn historia kyseenalaistaa työn pyhittämisen mielekkyyden aikana, jolloin talouskasvun hedelmät jakautuvat erittäin epätasaisesti ja itseisarvoisen talouskasvun tavoitteleminen on suistamassa planeetan ekologiseen kriisiin.

Kuka tahansa ei päädy kirjailijaksi, joten miten voi päätyä kirjailijaksi työväenluokasta keskiluokkaisen kulttuurin keskelle? Emilia Männynväli (ent. Kukkala) kirjoittaa esseessään työväenkirjallisuuden tulevaisuudesta.

Energiakriisi tarkoittaa Venäjän ja Euroopan keskinäisriippuvuuden murtumista, arvioi Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Euroopan sijasta Venäjä kääntää katseensa kohti Kiinaa ja Intiaa.

Eurooppa on vuonna 2022 ajettu energiakriisiin, jonka kaltaista ei ole nähty sitten 1970-luvun öljykriisin. Sähkön hinta näkyy nyt kuluttajien lompakoissa, mutta asiantuntijoiden mukaan kriisi voi olla mahdollisuus kiihdyttää vihreää siirtymää ja rakentaa kestävä energiajärjestelmä, joka ei olisi riippuvainen fossiilisista polttoaineista tai diktaattorien oikuista.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán otti esikuvaksi Kiinan valtiokapitalismin ja niittasi maansa Venäjän kylkeen. Nyt edessä on totuuden hetki. Ystävät lännessä ovat vähissä, ja EU uhkaa leikata osan tukirahoista.

Keskustelu huumausainepolitiikasta on Suomessa murroksessa huumeongelmien kärjistyttyä. Yhä useammalla taholla nähdään, että huumeriippuvaiset tarvitsevat hoitoa ja apua ongelmiinsa, eivät rangaistuksia.

Demokratialla menee huonosti, ja korona pahensi tilannetta entisestään. Tänä päivänä vain kolmasosa maailman väestöstä elää demokraattisessa valtiossa.

2000-luvun alussa Euroopan poliittinen kartta oli punainen, nyt se on oikeiston sininen. Maanosa on kääntynyt oikealle, mutta aivan koko totuus se ei ole. Juttu ja Timo Miettisen haastattelu on tehty ennen Britannian pääministerin Liz Trussin eroilmoitusta.

Irma Hirsjärvi kertoo kolme kikkaa, joilla pitkäaikaistyöttömyydestä päästään eroon.

Julkinen keskustelu esittää ammattiyhdistysliikkeen usein öykkärinä, joka vaarantaa kansallisen kilpailukyvyn ripustautumalla jäsentensä lyhytnäköisiin etuihin. Saman kritiikin voisi kuitenkin kohdistaa työnantajapuoleen.

Ukrainan sodassa ei ole kyse imperialistisen lännen ja anti-imperialistisen Venäjän yhteenotosta. Maailma ei ole jakautunut kahteen kilpailevaan blokkiin, eikä ulkopolitiikan hahmottaminen suurvaltojen välisenä pelinä ole järkevää. Tyrannit ovat tyranneja, vaikka näennäisesti asettuvatkin imperialismia vastaan.

Ammattiliitto- ja vasemmistotaustaiset vaikuttajaviestijät ovat Suomessa harvinaisuus. Sellainen on Miltton Networksin osakkaana ja johtavana asiantuntijana vuodesta 2018 työskennellyt Sauli Hievanen.

Tuoreen kirjan mukaan viestintätoimistot ovat saaneet merkittävän roolin poliittisen päätöksenteon taustalla.

Sähkön hinta. Eurooppaa runtelevan energiakriisin uutisoinnilta on ollut vaikea välttyä, kun tiedotusvälineet ovat täyttyneet sähkön hinnannoususta kertovista jutuista. Ongelman ydin...

Roolit menivät pääministerin ympärillä käydyn keskustelun aikana uusiksi. Syytettyjen penkille istutettiin toimittajat, joille paikka ei ole lainkaan mieluisa. Taustalla on muuttunut yleisösuhde.

Opposition mukaan hallitus on vienyt Suomen tuhon tielle, kun se on ottanut niin paljon velkaa. Paluu vanhaan talousmaailmaan ei ole mahdollista kriisien aikakaudella.

Syksyn työmarkkinakierrokselle lähdettiin hyvin vaikeasta tilanteesta. Inflaatio laukkaa korkealla ja energiakriisi nostaa sähkön hintaa voimakkaasti. KU istui alas Teollisuusliiton ensimmäisen varapuheenjohtajan Turja Lehtosen kanssa. Kunta-alan palkkaratkaisu tuo kaiken muun päälle vielä oman mausteensa soppaan.Haastattelu on julkaistu syyskuun painetussa KU:ssa, ja se on tehty ennen neuvottelujen alkamista.

Suomen seuraavaan presidentinvaaliin on kuusitoista kuukautta. Vaalipäivä koittaa tammikuun 28. päivänä 2024, ja ennen sitä ehtii virrata paljon vettä Kymijoessa.

Hallituksen urakka alkaa olla ohi – elo-syyskuun vaihteessa käydyn budjettiriihen jälkeen ensi vuoden budjetti valmistui. Sitä tulee toteuttamaan nykyisen lisäksi...

Simone de Beauvoir on se eksentrinen isoäiti, jolle kaikki suvun nuoremmat jäsenet ovat tavalla tai toisella kiitollisuudenvelassa, mutta jonka elämää ei vain voi olla paheksumatta,

Vapaus valita kohtalonsa on Annastiina Heikkilän viiltävän ajankohtainen, kiinnostava ja koskettava kuvaus ranskalaisen yhteiskunnan menneisyyden ja nykyisyyden kipupisteistä.

Eero Haapanen käsittelee tietokirjoissaan Helsingin merellistä kulttuurihistoriaa. 1920–30-lukujen pirtutrokareista tuli 1940-luvun ihmissalakuljettajia. He auttoivat virolaisia pakoon neuvosto- ja natsimiehitysten välistä.